Hengellinen musiikki on kristillisen kirkon historiallisesti kayttama kattotermi kristillisen musiikin eri lajeille. Niihin kuuluvat harras musiikki eli kirkkomusiikki , hengellinen aikuismusiikki, hengellinen nuorisomusiikki eli gospel , ylistysmusiikki ja hengellinen lastenmusiikki . ^[1]

Uskontoa tukemaan on savelletty paljon musiikkia, ja monet saveltajat ottivat innoitusta uskonnostaan. Useat perinteisen musiikin muodot on sovitettu uskonnollisiin tarkoituksiin tai ovat polveutuneet hengellisesta musiikista. Kristinuskon kirkkomusiikilla on pitka historia. Johann Sebastian Bach , jota pidetaan yhtena Euroopan tarkeimmista ja vaikutusvaltaisimmista klassisen musiikin saveltajista, kirjoitti suurimman osan musiikistaan luterilaiselle kirkolle . Vaikka menneina vuosisatoina hengellinen musiikki pyrki erottamaan "pyhan musiikin" "maallisesta musiikista", 1960-luvulta alkoi vastakkaisena ilmiona kirkkomusiikin sulauttaminen maalliseen musiikkiin. ^[2] Hengellinen musiikki muuttuu usein ajan mukaan: esimerkiksi nykyajan kristillinen musiikki ( Contemporary Christian Music Yhdysvalloissa), hyodyntaa sekulaarin populaarimusiikin muotokielta hengellisilla sanoituksilla. Gospelmusiikki on erityisesti tehnyt nain ja jatkaa ainesten kuten funkin lainaamista.

Varhaisesta kirkkomusiikista ei ole minkaanlaisia jaanteita lukuun ottamatta Uuden testamentin osia, jotka todennakoisesti olivat hymneja . Naita osia lauletaan edelleen hymneina ortodoksikirkossa kuten kappaletta "Awake, awake O sleeper" kastetilaisuudessa. Toinen varhainen hymni oli Phos Hilaron , joka oli osa varhaisen ortodoksikristillisen kirkon aamupalvelusta . Juutalaisuutensa vuoksi Jeesus ja hanen opetuslapsensa olivat todennakoisesti laulaneet psalmeja muistista. He mahdollisesti lauloivat muitakin kappaleita, koska tuolloin tavallisen kansan lauluvalikoima oli laajempi. Varhaiset kristityt jatkoivat psalmien laulamista ensimmaisella vuosisadalla samoin kuin niita laulettiin synagogissa .

Paaartikkeli: kirkkomusiikki

Harras musiikki kasittaa kirkkomusiikin ja kirkollisen kamarimusiikin . Maaritelma kattaa myos gregoriaanisen laulun , messut , oratoriot ja kuorolaulun . Kirkkomusiikki on saveltaidetta, jolla on tietty tehtava kristillisessa jumalanpalveluksessa . Se on siis sidottu eri kristillisten kirkkokuntien kirkollisiin menoihin ja sovellettu niiden mukaiseksi. Varsinkin luterilaisessa kirkossa tarkea laji hengellista musiikkia ovat virret , joita veisataan jumalanpalveluksissa ja muissa hartaustilaisuuksissa yhteenlauluna ja joita on koottuna virsikirjaan .

Kirkkomusiikkiin luetaan kuitenkin pelkan menoihin kuuluvan musiikin lisaksi myos taman taiteelliset sovellukset. Katolisella liturgisella kirkkomusiikilla on ollut suuri vaikutus koko lansimaisen saveltaiteen kehitykseen. Kohderyhma on usein aikuiset ja vanhukset. Esimerkkina Bachin urkusavellykset.

Hengelliseksi aikuismusiikiksi on kutsuttu musiikkia, joka vastaa sekulaarimusiikissa yleensa iskelmamusiikkia . Suuntaus on suosittu helluntailiikkeissa , joissa tata musiikkia esitetaan hengellisten tilaisuuksien yhteydessa. Hengellista aikuismusiikkia saestetaan usein pianolla , ja musiikin tarkoitus on seka viihdyttaa etta tarjota mahdollisuus hiljentymiseen. Esimerkkina Viktor Klimenko .

Paaartikkelit: gospel ja kristillinen rock

Hengellinen nuorisomusiikki on tyypillisesti nuorille suunnattua ja nuorten itse esittamaa kristillista populaarimusiikkia, aina popista rockiin ja hip hopiin muiden muassa. ^[3] Suomessa termi gospel kattaa hengellisen nuorisomusiikin, vaikka Yhdysvalloissa silla tarkoitetaan afroamerikkalaista black gospelia . Yhdysvalloissa nykyajan kristillinen musiikki ( Contemporary Christian Music , CCM) vastaa Suomen gospel-kasitetta. Hengellista nuorisomusiikkia esitetaan niin omissa nuorisotapahtumissaan kuin maallisilla musiikkiklubeilla. Suuntaukset kuten kristillinen rock ovat tyypillisesti protestanttisen kristinuskon ilmioita, vaikka ne ovat laajenneet muihin kirkkokuntiin. Rockmusiikin alueella toimivat yhtyeet ovat usein syntyneet kaantymiskokemusta ja henkilokohtaista uskonratkaisua korostavien piirien ymparille. Esimerkkina 1966 perustettu Pro Fide . ^[4]

Paaartikkeli: Ylistysmusiikki

Ylistysmusiikki kasitteena tunnetaan Raamatussa mutta syntyi Suomessa vasta 1980-luvulla tarkoittamaan karismaattisten suuntausten yksinkertaisia, lyhyita hengellisia yhteislauluja . Ylistysmusiikki levisi myos Suomen evankelisluterilaisiin seurakuntiin, erityisesti "sanan ja rukouksen iltoihin", ja on verrattavissa kiitos-, katumus- ja ylistysrukoukseen. Ylistysmusiikissa on tietoisesti pyritty paluuseen kristillisen musiikin juurille, psalmeihin, ja enemman hengelliseen kuin musiikilliseen toimintaan. Ilmio on synnyttanyt ylistysryhmia, jotka laulavat yksi- tai kaksiaanisesti ja usein piano-, kitara- tai rytmisoittimilla saestettyna. ^[5] Englanninkielisissa maissa kaytetaan termia worship, ja Contemporary Worhip Music tai Praise and Worship -kasitteet viittaavat erityisesti nykyaikaiseen ylistysmusiikkiin. Suomessa tallaista erottelua ei ole.

Paaartikkeli: lastenmusiikki

Hengellisella lastenmusiikilla pyritaan palvelemaan seurakunnan lapsityon kenttaa ja tukemaan seurakuntien antamaa lasten hengellista kasvatusta. 1900-luvun alkupuolella julkaistut pyhakoululaulukirjat kuvastivat eri heratysliikkeiden ja vapaiden suuntien tiukkaa heratyskristillista, siveellista ja isanmaallista nakemysta lasten ja nuorten kasvatuksessa. Toisen maailmansodan jalkeisia pyhakoululaulukirjoja muutettiin aina ajanhengen mukaan, murtaen vanhoja kasvatusperiaatteita. Vuoden 1986 uudistuksessa virsikirjaan otettiin mukaan hengellisia lasten lauluja. Seurakuntien Lapsityon Keskus on erityisesti vastannut lapsille suunnatusta musiikista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. 1970-luvun jalkeen alettiin jarjestaa messuja lapsille, koska nuortenmessut olivat saavuttaneet suosiota. Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen tekema "Meidan messu" vuonna 1984 on yksi suosituimmista 7-11-vuotiaille suunnatuista lastenmessuista. ^[6]

• Palmberg, Christa:  Ylistysmusiikki ? hengellisen musiikin uusi suuntaus . Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuskeskuksen Pro gradu -tutkielma hengellisesta musiikista. Helsinki: Suomen etnomusikologinen seura, 2003. 0780-0703.
• Pajamo, Reijo:  Kirkkomusiikki . Suomen musiikin historia. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27707-X .

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hengellinen musiikki .

• Ylen Elava arkisto: Virsia ja hengellisia lauluja
• Maata nakyvissa – Pohjoismaiden suurin hengellisen musiikin tapahtuma
• Suomen suurin hengellisen musiikin vapputapahtuma ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Immortal Metal Fest - raskaan hengellisen musiikin festarit ( Arkistoitu ? Internet Archive)