Helmand
on joki
Afganistanissa
ja
Iranissa
. 1 300 kilometrin pituinen joki kulkee
Koh-e Baban
vuorilta
Kabulin
lansipuolella Iranin rajalle, jossa se laskee
Hamunjarvelle
. Sen valuma-alue on 310 000 km². Joessa kulkevan veden maara vaihtelee huomattavasti vuosittain. Nykyisin huomattava osa vedesta kaytetaan maatalouden tarpeisiin. Iran ja Afganistan ovat kiistelleet veden kaytosta keskenaan.
Helmandjokea
La?kar Gahissa
Afganistanissa.
Kajakin pato
Afganistanin
Helmandin maakunnassa
.
Helmand on pituudeltaan noin 1 300 kilometria, josta suurin osa kulkee Afganistanissa. Helmand on Afganistanin pisin joki. Joki alkaa
Koh-e Baban
vuorilta
Hinduku?illa
noin 40
[1]
?90
[2]
kilometria
Kabulin
kaupungista lanteen.
[1]
Helmandiin liittyy useita
Hazarad?atin
vuorilta alkavia sivujokia, joita ovat esimerkiksi
Arghandab
,
Tarnak
[2]
Argastan
,
Terin
ja
Kajrud
.
[1]
Joki virtaa Afganistanin
Wardakin
,
Oruzganin
,
Helmandin
ja
Nimruzin maakunnan
lapi lanteen
Iranin
rajalle.
Da?t-e Margon
aavikolla ennen rajaa joki haarautuu kahtia. Toinen haara virtaa
Sistanin
tasangolle ja toinen suurempi kaantyy muodostaen osan Afganistanin ja Iranin rajasta tyhjentyen lopulta
Hamunjarveen
.
[1]
Joen valuma-alueen koko on noin 310 000 km². Afganistanista alueeseen kuuluu noin 40 %. Joessa virtaavan veden maara vaihtelee vuosittain huomattavasti. 25-vuoden keskimaarainen vuotuinen veden maara on 6 124,6 megalitraa. Eri vuosina koetaan kuivuuksia ja tulvia.
[2]
Iran ja Afganistan ovat kiistelleet joen veden kaytosta. Vuonna 1973 solmitun sopimuksen mukaan Afganistan takasi tietyn maaran vetta Iranin puolelle ja Afganistan sai vastineeksi kayttaa Iranin satamia. Lopulta sopimusta ei koskaan ratifioitu tai pistetty lopullisesti taytantoon.
[3]
Afganistan on rakennuttanut joen varrelle kolme patoa, jotka Iranin mukaan ovat aiheuttaneet Hamunin kosteikkojen kuivumisen.
[4]
?ahr-e Sokhta
.
Helmandin laaksoa.
Helmandjoen laakson ja
deltan
alueella on ollut ihmisasutusta jo pitkaan ja alueen vaikutus Lansi-Aasian
sivilisaatioiden
synnyssa on ollut huomattava.
?ahr-e Sokhtasta
Hamunjarven laidalta on loydetty arkeologisia merkkeja kaupunkimaisesta asutuksesta ja rakennetuista kastelujarjestelmista ajalta 3 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua, eli jo ennen
Indusjoen
kuuluisampaa
Harappa-kulttuuria
.
[2]
Helmandjoen alueella oli merkittava vaikutus
zarathustralaiseen
perinteeseen. Helmandjoen alueeseen Arghandabjoen yhtymakohdasta alavirtaan kohti lounasta viitataan
Avestassa
nimella
Ha?tumant
.
[5]
Varhaiset
islamilaiset
maantieteilijat viittasivat jokeen esimerkiksi nimilla
Hendmand
,
Hilmand
,
Hermand
tai
Hirmand
.
Arabit
olivat alkaneet levittaytya alueelle 600-luvulla, mutta heidan etenemisensa esti pitkaan
Zamedawarin
ja
Zunbilin
hallitsijat. Islam vakiinnutti asemansa vasta
saffaridien
kaudella 800-luvulla. Joen ylavirralla vaikuttivat sittemmin
ghaznavidit
ja
ghuridit
. Tulevina vuosisatoina aluetta hallitsivat useat eri ulkopuoliset dynastiat, kuten
Khorasmia
ja
Nadir ?ah
. Nadir ?ahin valtakauden jalkeen 1700-luvun puolivalilta aluetta hallitsivat
pa?tut
Kabulin
ja
Kandaharin
Dorrani
-hallitsijoiden kautta.
[6]
Britit
olivat sekaantuneet Iranin ja Afganistanin asioihin 1800-luvulla. Kenraalimajuri
Frederic Goldsmid
johti rajan kulkua maiden valilla selvittanytta tyoryhmaa. Goldsmidin valitysratkaisu vuonna 1872 jatti Sistanin Persialle ja Afganistan sai alueet Helmandin oikealla rannalla. Sittemmin molemmat osapuolet esittivat alkuperaisten asiakirjojen kadonneen ja kiistat puhkesivat uudelleen.
Henry McMahon
johti toista brittilaista selvitysryhmaa, jonka valitysratkaisu vuonna 1904 asetti maiden rajaksi Helmandin vanhan joenvaylan riippumatta sen tulevista muutoksista. Veden kaytto oli kuitenkin edelleen kiistanalainen asia. Afganistanissa tehtiin 1900-luvulla useita hankkeita joen veden kayttamiseksi maatalouteen patojen ja uusien kanavien avulla. Monet hankkeista osoittautuivat kuitenkin tehottomiksi. Laajempi Sistanin alue muuttui 1900-luvulla leipakorista ruuan tuontialueeksi.
[7]