Hawarsaaret
Koordinaatit	25°38′49.2″N , 50°46′33.6″E
Merialue	Bahraininlahti
Suurin saari	Hawar
Valtio
Valtio	Bahrain / Qatar
Vaesto
Vakiluku	asumaton
Infobox OK

Hawarsaaret ( arab. ??? ???? ‎, Juzur ?aw?r ) on saaristo Bahraininlahdella . Suurin osa saarista kuuluu Bahrainille , mutta yksi saarista Qatarille . Saaret ovat aavikkoisia , eika niissa ole nykyaan pysyvaa asutusta. Saaristossa on muun muassa huomattava arabianmerimetsopopulaatio , seka sen vesissa on merkittavasti dungongeja .

Hawarsaaret olivat pitkaan Bahrainin ja Qatarin valisten aluekiistojen kohteena, mutta Kansainvalinen tuomioistuin paatti 2001 saarten kuuluvan paaosin Bahrainille. Vain Janansaari myonnettiin Qatarille. Hawarsaarista on tullut matkailukohde, ja siella on myos Bahrainin puolustusvoimien tukikohta.

Hawarsaariin kuuluu 17 saarta, luotoa ja karia, joista osa on vuoksen aikaan veden alla. ^[1] Saaret ovat kalkkikivesta muodostuneita aavikkosaaria , joiden korkeimmat kalliot kohoavat 20?30 metrin korkeuteen. ^[2] Saarista suurin on Hawar , joka on noin kahdeksan kilometrin paassa Qatarin rannikolta. Se on noin 15 kilometria pitka ja 3 kilometria levea. ^[1]

Hawarsaarten keskeisin kasvillisuus on suolamarskien pensaikkoja, mutta matalissa rantavesissa on laajoja meriheinaniittyja . Saariston Bahrainin puoleinen osa on kansainvalisesti tarkea lintualue . Saaristo on maailman suurin tunnettu arabianmerimetson pesimaalue. Suwad al-Janubiyahilla arvioitiin marraskuussa 1992 elavan 200 000 ? 300 000 aikuista. Saarilla pesii lisaksi muun muassa rayskia , ohjasnokitiiroja ja saaksia . Siella talvehtivia lajeja puolestaan ovat silkkiuikku ja flamingo . ^[2]

Hawarsaarten vesien meriheinaniityt yllapitavat maailman toiseksi suurinta dugongipopulaatiota . Saarten vesilla elaa myos liemikilpikonnia , karettikilpikonnia , merinahkakilpikonnia ja valekarettikilpikonnia , joista liemikilpikonna saattaa jopa lisaantya alueella. Paasaarella elaa myos gaselleja , jotka on todennakoisesti tuotu saarelle. ^[2]

Hawarsaarilta on loytynyt arkeologisia todisteita noin 6 000 vuoden takaa. Saaret kuitenkin jaivat laajamittaisen hyodyntamisen ulkopuolella, koska siella ei ollut tarpeeksi pintavetta eika akvifereja . Englannin Ita-Intian kauppakomppania kartoitti saaria 1820-luvulla. Tutkimuksessa kerrottiin paasaarella olleen kaksi kalastajakylaa. Kolmas kyla sijaitsi samaan aikaan saaren lansirannikolla. Saaristo oli varsin syrjainen, eika siella ollut esimerkiksi kunnollista terveydenhuoltoa eika kouluja. Saariston asutus hiipui, ja viimeiset muuttivat 1960-luvun lopulla Bahrainiin. ^[3]

Hawarsaaret olivat pitkaan Bahrainin ja Qatarin valisen aluekiistan kohteena. Britannian ja Osmanien valtakunnan valinen vuoden 1913 sopimus ei maaritellyt tarkasti Qatarin rajoja. Hawarsaaret annettiin Bahrainille, mutta Qatar haastoi 1971 rajan. ^[4] Bahrainin ja Qatarin aluekiistaan liittyi myos muita saaria ja maa-alueita, ja maiden valiset erimielisyydet karjistyivat 1986 sodan partaalle. Bahrain alkoi huhtikuussa rakentaa rannikkoasemaa Fasht al-Dibalille . Qatar lahetti saarelle yksikon ja kaappasi paikalla olleet siviilit, joita maa piti lahes kuukauden ajan vankeina. ^[1]

Kansainvalinen tuomioistuin teki 2001 paatoksen Bahrainin ja Qatarin valisessa kiistassa. Bahrain sai Hawarsaaret ja Qit’at Jaradahin ja Qatar Al-Zubarahin , Janansaaren ja Fasht al-Dibalin. ^[1]

Bahrain oli jo 1990-luvulla alkanut rakentaa Hawarsaarelle matkailuinfrastruktuuria, mutta tuomioistuimen paatoksen jalkeen rakentaminen alkoi kiihtya. Bahrainin puolustusvoimien tarpeeseen saarelle rakennettiin jo 1984 tukikohta, jossa on sairaala, voimalaitos, suolanpoistolaitos ja laituri. Ne on otettu myohemmin myos matkailualan kayttoon. ^[3]