Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Harland and Wolff Heavy Industries aloitti toimintansa telakkana vuonna 1861. Sen perustivat belfastilaiset Edward James Harland ja Gustav Wilhelm Wolff. Toiminta alkoi varsinaisesti vuonna 1858 Harlandin ostettua Queen’s Islandilla sijaitsevan Robert Hicksonin telakan.

Harland and Wolff on vuosien saatossa rakentanut lukuisia tunnettuja aluksia, ja se toimi 1900-luvun alussa White Star Linen hovihankkijana. Telakalta valmistui suuri osa White Starin matkustaja-aluksista, mukaan lukien RMS Olympic , RMS Titanic seka HMHS Britannic . Nykyisin yhtion toimenkuvaan kuuluvat laivojen korjaus-, suunnittelu-, muutos- ja rakennustyot seka sillanrakennustyot.

Harlandin hankittua omistukseensa Hicksonin telakan, han otti avustajansa Wolffin yhtion osakkaaksi. Wolff oli Gustavus Schwaben, hampurilaisen sijoittajan veljenpoika. Schwabe oli sijoittanut runsaasti rahaa Bibby Line -nimiseen laivayhtioon, ja yhtion ensimmaiset kolme alusta rakennettiin Harland and Wolffin telakalla.

Harland menestyi laivanrakentajana lukuisien keksintojensa ansiosta. Niista tarkeimpina pidetaan puisten kansien korvaamista teraskansilla rungon lujuuden lisaamiseksi, seka rungon poikkileikkauksen muokkaamista suorakulmaisemmaksi, jolloin rungon sisatilavuus ja kapasiteetti lisaantyivat.

Edward Harland menehtyi vuonna 1894, ja hanen seuraajakseen tuli lordi William James Pirrie, joka toimi puheenjohtajana kuolemaansa 1924 saakka. Tuona aikana telakka rakensi Titanicin ja sen sisaralukset. Harland and Wolff rakensi yksin White Star Linelle yli 70 alusta.

Vuonna 1912 Harland and Wolff laajensi liiketoimintaa hankkimalla toisen telakan Govanin kaupungista Skotlannista .

Paaartikkeli: Ensimmainen maailmansota

Ensimmaisen maailmansodan aikana telakka rakensi useita pienempia sotalaivoja, mukaan lukien 15 tuuman tykeilla varustetun ”kevyen taisteluristeilijan” HMS Gloriousin .

Harland and Wolffin uusi itainen telakka aloitti toiminnan Musgrave Channel -kanavan vastarannalla vuonna 1918. Tama telakka keskittyi ensimmaisen maailmansodan aikana kehitettyjen standardilaivojen massatuotantoon.

Vuonna 1936 yhtio aloitti lentokoneteollisuuden Short Brothers -yhtion kanssa nimella Short and Harland Limited. Sen ensimmainen lentokonetilaus kasitti 189 lentokoneen eran Handley Page Hereford -pommikoneita, jotka rakennettiin Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimille Handley Pagen lisenssilla.

Paaartikkeli: Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan aikana yhtio rakensi Short Stirling -pommikoneita.

Myos telakka oli tyollistetty sotavuosina, jolloin se rakensi kuusi lentotukialusta ( HMS Formidable , HMS Eagle , HMS Unicorn , HMS Glory , HMS Warrior , HMCS Magnificent ), kaksi risteilijaa seka 131 muuta alusta. Telakka myos korjasi kaikkiaan yli 22 000 alusta sodan aikana. Tuona aikana telakka myos tyollisti eniten tyolaisia historiansa aikana: yhtion palkkalistoilla oli tuolloin noin 35 000 henkea.

Telakan merkitys tiedettiin myos Saksassa , ja huhti?toukokuun 1941 aikana Luftwaffe pommitti raskaasti Queen’s Islandin telakkaa. Pommitukset aiheuttivat valtavia vahinkoja laivanrakennusosastolla seka tuhosivat lentokoneiden kokoonpanohallit.

Kun toinen maailmansota paattyi, alkoi matkustajalentokoneiden valtakausi Atlantin ylittavassa matkustajaliikenteessa. Risteilylaivojen tilaukset hiipuivat, ja tama yhta aikaa Japanin kilpailukykyisten telakoiden kanssa tiesi ongelmia ei ainoastaan Harland and Wolffille, vaan koko englantilaiselle telakkateollisuudelle. Viimeinen Harland and Wolffin rakentama risteilyalus, RMS Canberra , valmistui 1960.

Tyopaikkojen sailyttamisen nimissa Ison-Britannian hallitus antoi telakoille lainoja. Osa naista lainarahoista kaytettiin telakan modernisointiin, jotta yhtio voisi rakentaa entista suurempia kauppa-aluksia. Naista suurimmat olivat 333 000 tonnin aluksia. Tasta huolimatta jatkuvat vaikeudet aiheuttivat vuonna 1975 yhtion siirtymisen valtion hallintaan.

Vuonna 1989 yhteistyossa norjalaisen magnaatin Fred Olsenin kanssa yhtion johtokunta osti telakan valtiolta, jolloin uusi Harland and Wolff Holdings Plc. muodostettiin. Tassa vaiheessa telakan tyontekijoiden maara oli laskenut jo kolmeen tuhanteen.

Seuraavien vuosien aikana Harland and Wolff erikoistui rakentamaan standardeja Suezmax -tyypin oljytankkereita, ja edelleen keskitti voimiaan oljy- ja kaasukuljetuksien aluksiin. Yhtio myos osallistui menestyksetta tarjouskilpailuun uuden valtameriristeilijan, Queen Mary 2:n , rakennusurakan saamiseksi.

Harland and Wolff on nykyaan elinvoimainen telakka, jolla on pitkat juuret Britteinsaarten merenkulkuperinteessa. Tanakin paivana Belfastin horisonttia hallitsevat telakan suuret pukkinosturit Samson ja Goliath ^[1] .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harland and Wolff Wikimedia Commonsissa