Hanhikivi 1 oli suomalaisen Fennovoima -energiayhtion tilaama ydinvoimala , jonka rakennushanke on peruttu. Se oli tarkoitus rakentaa Pyhajoen kunnassa sijaitsevalle Hanhikiven niemelle. Laitoksen toimittajaksi oli alun perin valittu Venajan valtion ydinenergiayhtion Rosatomin tytaryhtio RAOS Project Oy ^[1] , mutta sopimus purettiin. ^[2]

Toteutuessaan Hanhikiven ydinvoimalaitos olisi ollut Suomen kolmas ydinvoimalaitos 1970-luvulla valmistuneiden Loviisan ja Olkiluodon laitosten jalkeen ja Suomen kuudes ydinvoimalaitosyksikko Loviisan kahden ja Olkiluodon kolmen voimalayksikon jalkeen.

Laitoksen paikalle on valmisteltu voimalan infrastruktuuri, mutta itse laitoksen rakentamista ei valmistelevia toita lukuunottamatta ehditty aloittaa ennen suunnitelman perumista. ^[3]

Venajan valtionyrityksilla oli voimakkaat intressit Hanhikiven voimalan rakentamiseen. Tama oli herattanyt epailyksia epareiluista toimintatavoista. ^[4]

Venaja hyokkasi 24.2.2022 Ukrainaan ^[5] , jolloin elinkeinoministeri Mika Lintila antoi ymmartaa pysayttavansa ydinvoimalahankkeen ^[6] ja paaministeri Sanna Marin vahvisti, etta hanke ei ole etenemassa ^[7] . 2.5.2022 Fennovoima purki sopimuksen Rosatomin kanssa ja antoi syiksi merkittavat viivastykset, Rosatomin kyvyttomyyden toimittaa ydinvoimala seka Venajan hyokkayksen Ukrainaan. ^[2]

Hanhikivi 1 olisi ollut venalainen VVER-1200 - painevesireaktori , joka kuuluu VVER -laitosperheeseen. Suomessa Loviisassa on kaytossa kaksi VVER-440-laitosyksikkoa. VVER-1200 on Rosatomin tytaryhtion OKB Gidropressin kehittama. Sen sahkoteho on 1 200 megawattia, lampoteho 3 200 megawattia ja hyotysuhde 37 prosenttia. Laitostyyppi noudattaa IAEA:n ja eurooppalaisia vaatimuksia, ja se oli tarkoitus suunnitella vastaamaan suomalaisia turvallisuusvaatimuksia. Laitoksessa olisi ollut aktiivisten jaahdytysjarjestelmien lisaksi passiivisia jaahdytysjarjestelmia, jotka olisivat toimineet ilman sahkoa. ^[8]

Hanhikiven turbiini ja generaattori oli tarkoitus valmistaa Ranskassa. Ne olisi toimittanut GE Steam Power Systems, perustuen Alstomin Arabelle-tekniikkaan, jonka General Electric osti vuonna 2015. ^[9] Laitoksen automaatiojarjestelman oli tarkoitus toimittaa ranskalainen Framatome ja saksalainen Siemens . ^[10]

Vuonna 2007 perustettu Fennovoima jatti periaatepaatoshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009 ja eduskunta myonsi luvan ydinvoimalan rakentamiselle heinakuussa 2010. ^[11] Tammikuussa 2012 yhtio sai laitostoimituksesta tarjoukset ranskalaiselta Arevalta seka japanilaisen Toshiban omistamalta Westinghouse Electric Companylta . ^[12] Lokakuussa 2012 saksalainen energiayhtio E.ON ilmoitti kuitenkin myyvansa 34 %:n osuutensa Fennovoimasta, ^[11] jonka jalkeen omistajarakenteessa tapahtuneiden muutosten johdosta kolmanneksi laitostoimittajaehdokkaaksi tuli myos venalainen Rosatom. ^[12] Laitostoimituksesta kaytiin aluksi neuvotteluja Toshiban ja Rosatomin kanssa, kunnes heinakuussa 2013 Fennovoima ilmoitti jatkavansa niita enaa Rosatomin kesken. Samalla yhtio ilmoitti myos neuvottelevansa Rosatomin tytaryhtion Rosatom Overseasin tulosta Fennovoiman vahemmistoomistajaksi kolmanneksen osuudella. ^[13] Fennovoima ja Rosatom allekirjoittivat sopimuksen laitostoimituksesta saman vuoden joulukuussa. ^[14]

Maaliskuussa 2014 Fennovoiman lupahakemus meni viela uudelleen eduskunnan kasittelyyn, koska Rosatomin ydinvoimalaitos ei ollut mukana alkuperaisessa vuonna 2010 hyvaksytyssa hakemuksessa. ^[11] Taydennetty lupahakemus hyvaksyttiin myohemmin joulukuussa, jolloin rakentamisen ehdoksi asetettiin, etta vahintaan 60 prosenttia ydinvoimayhtion omistuksesta tulee Euroopan talousalueen sisalta. ^[15] Fennovoima jatti ydinvoimalan rakentamislupahakemuksen tyo- ja elinkeinoministerioon uuden periaatepaatosluvan edellyttamana viimeisena mahdollisena ajankohtana 30. kesakuuta 2015. ^[16] Taman jalkeen sen pitaa viela kesaan 2016 mennessa esittaa kaytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva sopimus ydinjatehuoltoyhtio Posivan omistajien kanssa tai vaihtoehtoisesti ymparistovaikutusten arviointiohjelma omasta loppusijoituslaitoksesta. Myos loppusijoitusasia tulee myohemmin eduskunnan kasittelyyn. ^[17]

Eduskunta hyvaksyi 5. joulukuuta 2014 Pyhajoen ydinvoimalaitoksen periaatepaatoksen aanin 115?74 (tyhjaa 4 ja poissa 6) ^[18] . Aanestyksessa Kokoomuksen eduskuntaryhmasta 40 aanesti puolesta ja 3 vastaan. Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmasta 22 aanesti puolesta ja 16 vastaan. RKP:n eduskuntaryhmista 2 aanesti puolesta ja 7 vastaan. Keskustan eduskuntaryhmasta puolesta aanesti 28 ja 8 vastaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmasta puolesta aanesti 1 ja 10 vastaan. Vihreiden eduskuntaryhmasta kaikki 10 aanesti vastaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmasta puolesta aanesti 19 ja 13 vastaan. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmasta puolesta aanesti 2 ja 4 vastaan. ^[18]

Vuonna 2021 Fennovoima odotti saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan voimalaitokselle vuonna 2022, mika olisi ollut edellytys varsinaisen laitoksen rakentamiselle. ^[19] Rakentamisluvan saaminen olisi riippunut siita, milloin Fennovoima olisi saanut toimitettua Sateilyturvakeskukselle lupaa varten tarvittavat aineistot ^[3] . Rakennushankkeen perumiseen saakka tyomaa-alueella tehtiin valmistelevia toita, kuten infrastruktuurin rakentamista. ^[20]

Lokakuussa 2021 puolustusministerio vaati ydinvoimalahankkeesta riskianalyysia, jossa huomioitaisiin hankkeen geopoliittisia riskeja ja Rosatom -konsernin kytkos Venajan turvallisuuspoliittisten paamaarien ajamiseen. Puolustusministerion mukaan Venajan talouskehitys ja Venaja-pakotteet voivat vaikuttaa voimalahankkeen rahoitukseen. ^[21]

Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitos oli tarkoitus rakentaa Pyhajoen kuntaan Hanhikiven niemelle . ^[22] Fennovoima ilmoitti ydinvoimalan sijoituspaikan 5. lokakuuta 2011. ^[23] Fennovoiman ensimmainen suunniteltu ydinvoimalan sijoituskunta oli Ruotsinpyhtaa , mutta sen jalkeen suunnitelmat tehtiin joko Pyhajoen ja Simon mukaan. ^lahde? Pyhajoen kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla .

Tontilla on tilavaraus Hanhikivi 2 -ydinvoimalalle ^[24] .

Syksylla 2015 sisaministerio asetti Hanhikiven ydinvoimala-alueelle poliisilain mukaisen liikkumis- ja oleskelurajoituksen. ^[25] Liikkumis- ja oleskelurajoitukset alueella purettiin syyskuussa 2023. ^[26]

Fennovoiman jattaessa periaatepaatoshakemuksensa tammikuussa 2009, oli tarkoituksena on rakentaa yksi iso tai kaksi pienempaa ydinreaktoria. Vaihtoehtoina olivat Arevan EPR - tai SWR 1000 -reaktorit seka Toshiban ABWR -reaktori. ^[27] Hakemuksen hyvaksymisen jalkeen yhtio lahetti syksylla 2011 tarjouspyynnot ranskalaiselle Arevalle seka japanilaiselle Toshiballe. Tuolloin vaihtoehtoina olivat edelleen Toshiban ABWR- ja Arevan EPR-reaktorit seka uutena Arevan kehitteilla ollut Kerena-reaktori. Niista Kerena on pienin, teholtaan 1 250 megawatin kiehutusvesireaktori , Toshiban ABWR puolestaan on 1 600 MW:n kiehutusvesireaktori ja Arevan EPR 1 700 MW:n painevesireaktori . ^[28]

Myohemmin Fennovoiman ydinvoimalan tehoksi tasmentyi 1 600 megawattia ^[29] , mutta suurvoimalahankkeesta luovuttiin vuoden kuluttua ja samalla Areva putosi pois kilpailusta. Syyna oli saksalaisen E.ON -energiayhtion vetaytyminen Fennovoiman osakkuudesta syksylla 2012. ^[30] Samaan aikaan tuli uudeksi laitosvaihtoehdoksi venalaisen Rosatomin 1 200 megawatin tehoinen AES-2006, joka on tyypiltaan VVER -painevesireaktori. ^[31] Rosatom oli mukana kaavailuissa jo hankkeen alkuaikoina vuonna 2007, mutta yhtion keskikokoinen voimalamalli kuitenkin hylattiin ennen periaatepaatoshakemuksen tekemista, koska E.ON:n asiantuntijat pitivat Arevan vastaavaa reaktoria parempana. ^[32] Kesalla 2013 Fennovoima ilmoitti neuvottelevansa enaa Rosatomin kanssa ^[13] ja syyskuussa se esitti omistajilleen, etta laitos hankitaan venalaisyhtiolta. ^[33] Sopimus AES-2006 -reaktorista allekirjoitettiin viela saman vuoden joulukuussa. ^[14]

Hanhikiven ydinvoimalahankkeella on vuonna 2014 sovittu kiintea hinta, hieman yli seitseman miljardia euroa. ^[34]

Fennovoima-yhtio perustettiin vuonna 2007 rakentamaan ydinvoimala, jonka oli alun perin tarkoitus kaynnistya noin vuosina 2016?2018. ^{[35] [36]}

Kesakuussa 2018 ydinvoimala oli maara ottaa kayttoon vuonna 2024 ^[37] . Joulukuussa 2018 laitoksen toimittaja Rosatom arvioi, etta voimalan rakentaminen olisi alkanut vuonna 2021 ja etta laitos olisi valmistunut vuonna 2028. ^[20]

Huhtikuussa 2021 Fennovoima kertoi, etta suunnittelu- ja luvitusaineiston saattaminen suomalaisten vaatimusten tasolle on vienyt hieman odotettua enemman aikaa. Yhtio arvioi tuolloin, etta voimala olisi saanut rakentamisluvan 2022 ja etta laitos olisi valmistunut vuonna 2029. ^[19]

Kun Venaja hyokkasi 24.2.2022 Ukrainaan ^[5] , alkoi Suomessa, kuten muualla Euroopassa, vetaytyminen riippuvuudesta Venajan energiatoimituksista. Osana tata prosessia Hanhikivi-laitoksen rakentaminen lakkautettiin. Ensiksi ministerit vetivat tukensa: elinkeinoministeri Mika Lintila antoi ymmartaa pysayttavansa ydinvoimalahankkeen ja paaministeri Sanna Marin vahvisti, etta hanke ei ole etenemassa. 2.5.2022 Fennovoima purki sopimuksen Rosatomin kanssa. ^[2]

Matala-aktiivista ja keskiaktiivista jatetta olisi tullut syntymaan laitoksen kayton aikana noin 5 400 kuutiometria seka laitoksen kaytostapoistossa noin 12 000 kuutiometria. Matala- ja keskiaktiivinen jate oli tarkoitus sijoittaa Hanhikiveen myohemmin rakennettavaan loppusijoituslaitokseen. Matala- ja keskiaktiivisen jatteen loppusijoitus oli suunniteltu alkavaksi 2030-luvulla. ^[38]

Kaytettya ydinpolttoainetta olisi syntynyt noin 1 200?1 800 uraanitonnia. Kaytetty polttoaine oli suunniteltu pidettavaksi aluksi laitosalueelle rakennettavassa valivarastossa. Loppusijoitus olisi alkanut aikaisintaan 2090-luvulla. Fennovoiman ensisijaisena tavoitteena oli neuvotella Posivan kanssa sopimus kaytetyn polttoaineen loppusijoituksesta. Toinen vaihtoehto oli rakentaa oma loppusijoituslaitos. ^[38]

Ydinenergialaki maaraa, etta Suomessa syntyneet ydinjatteet on loppusijoitettava Suomeen. ^[39]

Hanhikiven ydinvoimala olisi tullut kayttamaan polttoaineenaan jalleenkasiteltya uraania . ^[38]

Fennovoima oli sopinut polttoaineen toimituksesta TVEL:n kanssa. ^[38] TVEL kuuluu Rosatom-konserniin. ^[38] Rosatomin keskeinen ydinpolttoaineen uudelleenkasittelylaitos on Rosatomin itsensa omistama Majak . ^[40] Hanhikiven laitoksen uraani olisi todennakoisesti toimitettu Majakista. ^[40]

Majakissa uraani erotetaan kaytetysta ydinpolttoaineesta liuottamalla. Eroteltu uraani muutetaan kaasuksi uudelleen vakevoimista varten. Majakin erottelema uraani oli tarkoitus vakevoittaa jollain TVEL:n laitoksista. Vakevoity uraani paatyy ydinreaktoreiden polttoainesauvoihin. ^[40]

Kasittelyprosessin sivutuotteena syntyy suuria maaria radioaktiivisia aineita sisaltavaa nestetta ja muita kemiallisia jatteita. Vuonna 1994 STUK raportoi, etta Majakin matala- ja keskiaktiivisia ydinjatteita laskettiin jarviin. Vuonna 2002 radioaktiivisen aineen pitoisuus Tet?a-joessa oli edelleen kasvussa. Vuonna 2011 sveitsilaisen energiayhtion edustajat halusivat tutustua Majakiin yhdessa Sveitsin ydinvoimaviranomaisten kanssa, mutta heita ei koskaan paastetty sisaan. ^[40]

Rosatom on rakentanut korvaavaa ydinpolttoaineen jalleenkasittelylaitosta Krasnojarskiin 1980-luvulta asti, mutta se ei ollut vuonna 2015 vielakaan kayttokunnossa. Majakin toiminnan on arvioitu jatkuvan vuoteen 2030 asti. ^[40]

TVEL:n kanssa on tehty sopimus polttoaineen toimituksesta ensimmaisen kymmenen vuoden ajan; taman jalkeen polttoaineen toimitus oli tarkoitus kilpailuttaa. Fennovoima arvioi, etta ruotsalaisella Westinghousella on mahdollisuus toimittaa reaktoriin sopivaa polttoainetta. ^[41]

Hanhikiven ydinvoimalaitoksen alustavat rakennustyot aloitettiin valtatie 8:n ja Hanhikivenniemen valisen yhdystien rakentamisella syyskuussa 2014. ^[42] Samalla laitoksen toimittava Rosatom aloitti ydinvoimala-alueen maanrakennus- ja louhintatoiden valmistelut. ^[43] Puuston hakkuut Hanhikivella kaynnistyivat tammikuussa 2015. ^[44] Alustaviin rakennustoihin kuuluivat lisaksi muun muassa kunnallis- ja sahkotekniikan rakentaminen seka alueen aitaaminen. ^{[45] [46]}

Suurin osa Hanhikivenniemen kesamokeista ja muista kiinteistoista siirtyi Fennovoiman haltuun vapaaehtoisin kaupoin. Kymmenkunta omistajaa kuitenkin kieltaytyi aluksi myynnista, minka vuoksi Fennovoiman piti hakea kesamokkien pakkolunastusta. Ydinenergialain mukaan rakentamislupa voidaan myontaa vain, jos energiayhtiolla on hallinnassaan koko voimalan rakentamiseen tarvittava maa-alue. Taman vuoksi yhtio siirtyi ennakkohaltuunottoluvan mukaiseen pakkolunastusmenettelyyn ja antoi mokkilaisille aikaa poistua toukokuun 2015 loppuun mennessa. ^{[47] [48]}

Huhtikuussa 2015 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys vaativat tyon keskeyttamista vedoten alueella pesivaan uhanalaiseen valkoselkatikkaan . Jarjestojen mukaan hakkuun kiirehtimiselle ei ollut mitaan syyta, vaan silla haluttiin pelkastaan antaa vaikutelma ydinvoimalahankkeen etenemisesta. ^[49]

Kevaalla 2015 metsayhtio Stora Enso vetaytyi Hanhikiven ydinvoimala-alueen hakkuuprojektista, silla se halusi odottaa hakkuulupien lainvoimaisuuden lopullista varmistumista. Taman jalkeen 97 hehtaarin suuruisen metsaalueen hakkuut aloitti Lassila & Tikanoja -konserniin kuuluva L&T Biowatti , joka sai tyot paatokseen toukokuussa. Raahen kaupunki ei nahnyt hakkuissa mitaan epaselvaa, silla lain mukaan toiminta voidaan aloittaa mahdollisista valituksista tai muutoksenhausta huolimatta. ^{[50] [51]}

Elokuussa 2015 tyo- ja elinkeinoministerio kumosi vaitteet Fennovoiman ydinvoimala-alueella ”laittomasti ja ilman lupia tehtavista rakennustoista”. ?Tallaiset vaitteet ovat osaksi tahallisia, koska ne palvelevat sellaisten etua, jotka haluavat hankkeelle ikavyyksia, kommentoi yli-insinoori Jorma Aurela TEM:n energiaosastolta Kaleva-lehdessa. Hanhikiven niemella aloitetut rakennustyot perustuvat maakunta-, yleis- ja asemakaavaan, jotka on kaikki kasitelty asianmukaisesti ja ovat siis lainvoimaisia. ^[52]

Alueen viimeiset mokit myytiin vapaaehtoisesti syksylla 2015. Mokkilaisten edunvalvoja Ralf Rehnbergin arvion mukaan kauppojen arvo oli noin 1,5 miljoonaa euroa eli noin 140 000 euroa mokkia kohden. Fennovoima piti asiaa tarkeana ja merkittavana, silla vapaaehtoiset kaupat ovat molemmille osapuolille parempi vaihtoehto kuin pakkolunastus. ^[53]

Lokakuussa 2015 saatiin valmiiksi ensimmainen Hanhikiven niemella valmistunut urakkakokonaisuus: ydinvoimala-alueelle johtava Hanhikiventie. Noin nelja kilometria pitka tie liittaa toisiinsa voimalaitosalueen ja valtatie 8:n. Tiessa on kaksi kaistaa ja rinnakkainen kavely- ja pyoratie. Tie on aluksi yksityinen, mutta siita tulee myohemmin yleinen tie. ^[54]

Voimalaitosalueen ensimmainen pysyva rakennus, koulutusrakennus, valmistui marraskuussa 2016. Elokuussa 2017 valmistui paaporttirakennus, jossa valvotaan alueen liikennetta ja hoidetaan lupahallintoon liittyvia asioita. Molemmat rakensi Rakennusliike Sorvoja Oulaisista . ^{[55] [56]} Joulukuussa 2017 alueelle pystytettiin 120 metria korkea saamasto, josta mitataan tuulta, lampotilaa, ilmankosteutta ja ilmanpainetta. Mittausten perusteella voidaan laskea mahdollisten radioaktiivisten paastojen leviaminen ilmakehassa. ^[57] 600-paikkainen tyomaaravintola avasi ovensa syyskuussa 2021. ^[58]

Varsinaiset ydinvoimalan rakennustyot olisi voitu aloittaa vasta rakentamisluvan myontamisen jalkeen. Vuonna 2021 esitettyjen arvioiden mukaan ne olisivat kaynnistyneet aikaisintaan vuonna 2023. ^[19] Rakennustoiden paaurakoitsija olisi ollut venalainen Titan-2 . ^[59]

Fennovoima on teettanyt vuosina 2008-2015 Norstat Finlandilla 9 mielipidekyselya, joissa se selvittelee Pyhajoen ja sen ymparistokuntien asukkaiden mielipiteita Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Joulukuussa 2015 tehdyn 830 puhelinhaastattelua sisaltaneen tutkimuksen mukaan 68 prosenttia pyhajokisista kannattaa Fennovoiman hanketta. Kun mukaan ottaa Pyhajoen lisaksi myos sen naapurikuntien Kalajoen , Merijarven , Oulaisten ja Raahen asukkaat, hankkeelle myotamielisia on 66 prosenttia. Vuodesta toiseen hankkeen kannatus on pysynyt vakaana, ja Pyhajoella kannatus nousi kaksi prosenttiyksikkoa lokakuuhun 2014 verrattuna ja koko tutkimusalueella viisi prosenttiyksikkoa. ^[60] Vuoden 2017 joulukuussa Norstatin kyselyssa luvut olivat puolesta 75 % pyhajokelaisista ja 72 % koko seutualueella. ^[61]

Koko maan kattavissa kyselyissa kannatus ei ole ollut nain suurta. ^lahde?

Ymparistojarjesto WWF teetti Taloustutkimus Oy:lla tutkimuksen heinakuussa 2015, jossa haastateltiin yhteensa 1 056 ihmista ympari Suomea. Kyselyiden perusteella 29 prosenttia kannatti rakennusluvan myontamista Fennovoiman ydinvoimalalle, 51 prosenttia vastusti ja 20 prosenttia ei osannut sanoa. ^[62]

Taloustutkimuksen Greenpeacelle maaliskuussa 2017 tekemassa kyselyssa samaten yli puolet vastaajista vastusti rakennusluvan myontamista (ei 53 % ? kylla 26 %). ^[63]

Jyvaskylan ja Tampereen yliopistojen 2016?2017 vaihteessa teettamassa mielipidekyselyssa verrattiin asukkaiden mielipiteita Pyhajoella ja toisaalta Olkiluodon voimalaitoksen ja Posivan Onkalon kotipaikassa Eurajoella. Kysyttaessa Fennovoiman kaytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sijoittamisesta omaan kuntaan, Pyhajoella asiaa kannatti vain 14 prosenttia vastaajista, Eurajoella 17 prosenttia. Samassa kyselyssa Posivaa pidettiin Fennovoimaa ”moraalisesti luotettavampana” niin Pyhajoella, kuin Eurajoellakin. ^[64]

Kuitenkin IROResearchin Energiateollisuudelle tekemassa kyselyssa vuodelta 2017 enemmisto suomalaisista kannatti ydinvoiman lisarakentamista yleensa. ^[65] Tulokset olivat samansuuntaisia Energiateollisuuden kevaan 2019 kyselyssa, jossa ydinvoiman kannatus ylitti ensikertaa vastustuksen kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajien keskuudessa. Taustalla arveltiin olevan ilmastonmuutokseen liittyvien huolien kasvaminen. ^[66]

Hanhikiven ydinvoimalaitos on alusta asti herattanyt myos kiivasta vastustusta. Pro Hanhikivi ry perustettiin heti vuonna 2007, jolloin Fennovoima ilmoitti Pyhajoen Hanhikiven olevan yhden mahdollisista laitoksen sijoituspaikoista. Sen tavoitteena on pitaa alue ydinvoimasta vapaana luonto- ja virkistysalueena. Jasenia yhdistyksella on oman ilmoituksensa mukaan yli 300. ^[67] Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yhdistyksen varapuheenjohtaja Hanna Halmeenpaa valittiin eduskuntaan vihreiden edustajana Oulun vaalipiirista . ^[68] Voimalaa vastustaa myos muun muassa Ruotsissa perustettu Ydinvoimaton Perameri -verkosto (Natverket Karnkraftsfritt Bottenviken). ^[69]

Radikaali Hyokyaalto-verkosto jarjesti ensimmaisen mielenilmauksen Hanhikiven ydinvoimalatyomaalla lokakuussa 2014. ^[70] Kevaasta 2015 lahtien sen aktivisteja oli leiriytyneena Hanhikiven alueella, jossa he muun muassa pysayttivat ydinvoimalatyomaalle kulkevia ajoneuvoja ja tyokoneita. ^[71] Aktivistit saivat tukea alueen maanomistajilta ja mokkilaisilta, jotka tarjosivat majoitusta ja ruokahuoltoa. ^[47] Pro Hanhikivi sen sijaan on sanoutunut irti Hyokyaallon suorasta toiminnasta , eika anna verkostolle tukeaan. Yhdistys ilmoittaa keskittyvansa pelkastaan vaikuttamistyohon ja tiedottamiseen. ^[72] Kesakuussa 2015 Hanhikivella oli protestileiri, jossa Hyokyaalto-verkoston lisaksi olivat mukana Maan ystavat seka Naiset Rauhan puolesta -liike. Paikalla oli myos ulkomaisia aktivisteja Saksasta, Ruotsista, Venajalta ja Italiasta. ^[73] Protestileirin paatymisen jalkeen aktivisteja jai viela paikallisten tukijoiden lahjoittamaan mokkiin, joka myytiin lopulta vapaaehtoisesti Fennovoimalle lokakuussa 2015. ^[53]

Kaasumoottoreita ja voimalaitoksia valmistavan Wartsilan tekeman selvityksen mukaan ydinvoimalaa ei kannata rakentaa, silla tuulivoima on halvempaa ja tuulivoiman kanssa sopivat hyvin yhteen Wartsilan valmistamat kaasuvoimalat. ^[74] Ydinvoimaan verrattuna haittapuolena on maakaasun polttamisesta voimalan polttomoottorissa syntyvat hiilidioksidipaastot seka kaasukenttien ja maakaasuputkistojen metaanivuodot. ^[75]

Aalto-yliopiston tutkijoiden Sannamari Pilpolan ja Peter Lundin vuonna 2019 julkaistu tutkimus totesi, ^[76] etta sahkontuotannon optimikustannus Suomessa saavutetaan vuonna 2030, mikali ydinvoiman osuus on noin 60 prosenttia (vertailutaso oli 42 %). Talloin tuulivoiman osuudeksi tuli 10 % tai 16 % riippuen tuottavatko yhdistetyt sahko- ja lampovoimalaitokset (CHP) kiintean vai joustavan maaran energiaa. Vuositasolla kustannukset laskivat 14?15% suhteessa vertailutasoon, jona kaytettiin vuonna 2017 laadittua vuoden 2030 kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Vastaavasti hiilidioksidipaastot vahenivat 17%/28%. Tutkimuksessa ydinvoimalaitoksen investointikustannukseksi oletettiin (maks.) 5 700 euroa per kilowatti, joka on Hanhikiven luokkaa, ja tuulivoiman 1 200 €/kW seka reaaliseksi korkokannaksi viisi prosenttia. Hiilidioksidipaastojen hinnaksi oletettiin 60 euroa CO ₂ -tonnia kohden. ^[77]

Ydinvoiman lisarakentaminen olisi siis tutkimuksen mukaan edullista, kun otetaan huomioon kokonaiskustannukset verkon tasolla, vaikka tuulivoimalla tuotetun sahkon vertailuhinta (LCOE ^{[78] [79]} ) itsessaan olisikin ydinvoimaa alhaisempi. Tama johtuu tuulivoiman suuresta vaihtelusta ja siita etta silla tuotettua sahkoa saadaan vain osan ajasta, silloin kun tuulee riittavasti. Nama kasvattavat kokonaiskustannuksia. Tutkimuksessa mahdollisena syyna ydinvoiman korkeaan osuuteen pidettiin Suomen energiaintensiivista teollisuutta.

• Ydinvoima Suomessa
• Loviisan ydinvoimalaitos
• Olkiluodon ydinvoimalaitos

• Fennovoima Oy:n kotisivut
• Hankkeen aikataulu
• Pro Hanhikivi ry:n kotisivut
• Ydinvoimaton Perameri -verkoston kotisivut
• Hyokyaalto-verkoston kotisivut
• Tietoa Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeesta Sateilyturvakeskuksen (STUK) kotisivuilla