Haminalahden tyovaentalo Juttuharju

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juttuharju
Osoite Auma-ahontie 67, 70800 Kuopio
Sijainti Haminalahti , Kuopio
Koordinaatit 62°51′58″N , 27°29′57″E
Valmistumisvuosi 1926
Rakennuttaja Lansi-Kuopion tyovaen- ja pienviljelijain osasto, Haminalahden pienviljelijaosasto
Omistaja Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku 1
Lisaa rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla

Haminalahden tyovaentalo Juttuharju on Kuopion kaupungin Haminalahden kylassa sijaitseva tyovaentalo . Talon omistaa nykyisin Suomen Demokratian Pioneerien Liitto .

Historiaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Talon rakensivat yhdessa Lansi-Kuopion tyovaen- ja pienviljelijain osasto seka Haminalahden pienviljelijaosasto, joka oli perustettu vuonna 1913. Aloite talohankkeeseen tuli Lansi-Kuopion tyovaen- ja pienviljelijain osastolta, joka pyysi Haminalahden pienviljelijaosastolta lahjoitusta tonttia varten. Yhdistykset ostivat tontin vuonna 1926, ja kokonaan talkoilla rakennettu talo valmistui jo samana syksyna. Talo oli vaatimaton, silla yhdistysten rahavarat olivat pienet. [1]

Vuonna 1931 Lansi-Kuopion tyovaen- ja pienviljelijain osasto lakkautettiin kommunistilakien nojalla, jolloin sen osuus talosta paatyi valtion pakkohuutokauppaan. Sen huusi yksityisomistukseen eras paikallinen poliisi. Haminalahden yhdistykselle jaaneessa puoliskossa toiminta jatkui niin tavalliseen tapaan kuin oli mahdollista, ja lakkautetun yhdistyksen jasenet siirtyivat Haminalahden yhdistykseen. [1]

Puoli taloa ostanut poliisi kuitenkin myi osuutensa talosta vuonna 1937 Haminalahden pienviljelijaosastolle, joka nain tuli talon ainoaksi omistajaksi. Rahat ostoon Haminalahden pienviljelijaosasto sai lahjoituksena lakkautetulta Hirvilahden Tyovaenyhdistykselta. Talon toiminta elpyi sotien jalkeen hiipuakseen sitten 1960-luvulla. Nuorten muutto kaupunkeihin ja toisaalta lisaantyneet vapaa-ajanviettomahdollisuudet vaikuttivat siihen, ettei tyovaentalon toiminnoille ollut enaa yhta paljon kysyntaa kuin ennen. Lisaksi Haminalahden pienviljelijaosastolla oli paljon velkaa, joten talo paatettiin myyda. Vuonna 1969 Suomen Naisten Demokraattisen Liiton Kuopion piirijarjesto osti talon, ja toiminta vilkastui jalleen. [1] Vuonna 1988 talo oli edelleen SNDL:n hallussa. [2] Nykyaan sen omistaa Suomen Demokratian Pioneerien Liitto . [3]

Toimintaa tyovaentalolla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaiset kokoukset Juttuharjussa pidettiin jo vuoden 1926 puolella, mutta kunnolla talo saatiin kayttoon seuraavana vuonna. Talolla pidettiin niin kokouksia kuin juhliakin. Kokouksetkin olivat kuitenkin aina myos viihdetilaisuuksia. Asioiden kasittelyn lomassa esitettiin monenlaista ohjelmaa. Lisaksi talolla toimi muun muassa urheiluseura Veto seka muita jarjestoja. [1] [2]

Kesalla 1927 vietettiin Juttuharjun virallista avajaisjuhlaa. Talo oli taynna, ja ohjelmassa oli muun muassa puheita, runonlausuntaa, laulua ja naytelma. Nayttelemisharrastus olikin talolla suosittua. Osat harjoiteltiin ensin kotona, ja alkuun paastya kokoonnuttiin harjoittelemaan yhdessa. Kokousten ja muiden iltamien lisaksi jarjestettiin myos perheiltoja, jotka oli nimenomaan suunniteltu koko perheen ohjelmaksi. [1]

Syksylla 1937 talolla jarjestettiin elojuhla, jonka ohjelmassa oli muun muassa naytelma, puheita ja viisiottelu. [4] Vuonna 1938 Haminalahden pienviljelijaosasto juhli 25-vuotispaiviaan omalla talollaan. Ohjelmassa oli muun muassa musiikkiesityksia, puheita, juoksukilpailuja, kaksi elokuvaa ja naytelma. Juhla jarjestettiin kaksiosaisena niin, etta siihen kuului paiva- ja iltajuhla. Paivajuhlaan osallistui noin 100 henkea ja iltajuhlaan 200. [5]

Tilaisuuksien jarjestyshairioihin puututtiin alusta asti tiukasti. Kevaalla 1927 pidetyssa kokouksessa kasiteltiin palmusunnuntain iltamissa tapahtuneita hairioita, ja paatos oli, etta huvitilaisuuksissa kayminen kiellettiin seitsemalta hairiota aiheuttaneelta henkilolta kahdeksi vuodeksi. Lisaksi kahdeksas henkilo sai varoituksen juopumuksen takia. [1]

Jatkosodan aikaan Juttuharju oli valtion kaytossa, ja vuonna 1944 sita kaytettiin neuvostoliittolaisten sotavankien vankileirina. 1970?1980-luvuilla talolla jarjestettiin muun muassa Suomen Demokraattisten Naisten kokouksia, seminaareja, pioneerileireja seka aiti- ja perheleireja. [1]

Rakennus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Talo on hirsirakenteinen, ja siina on muun muassa juhlasali ja nayttamo, joka ilmeisesti on sittemmin muutettu ravintolaksi. Talossa on huopakatto, ja sen sisaseinat ja -katto on vuorattu ja maalattu. Tontille rakennettiin myos tanssilava vuonna 1955, mutta se purettiin vuonna 1969. [2] 1970-luvun luvun alussa talo oli perusteellisen remontin tarpeessa. Se maalattiin punamullalla, pahasti painunut lattia korjattiin, samoin kuin katto ja ikkunat. [1] Vuonna 1978 talo sahkoistettiin ja sen tontille rakennettiin sauna Pihkainmaen tyovaenyhdistyksen puretun lavan materiaalista. Toihin saatiin rahoitusta opetusministeriolta. [2]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c d e f g h Talvio, Kauko:  Juttuharju. Muistoja ja merkintoja Haminalahden tyovaentalon 60-vuotistaipaleelta . Kuopio: Kansan Sivistystyon Liiton Kuopion opintojarjesto ry, 1986.
  2. ↑ a b c d Hyvonen, Onni:  Pohjois-Savon Tyovaentalot . Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityontekijat ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X .
  3. ↑ Juttuharju Seurantalot.fi. Viitattu 24.10.2022.
  4. ↑ Savon Tyomies digi.kansalliskirjasto.fi . 14.9.1937, no 105. Viitattu 24.10.2022.
  5. ↑ Savon Tyomies digi.kansalliskirjasto.fi . 9.6.1938, no 66. Viitattu 24.10.2022.
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haminalahden_tyovaentalo_Juttuharju&oldid=21320671 ”