Hailuoto Karlo
vaakuna	sijainti
Luotsiasema, Marjaniemen majakka ja tutkamasto
Sijainti	65°01′N , 024°43′E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Kuntanumero	072
Hallinnollinen keskus	Hailuodon kirkonkyla
Perustettu	1587
Pinta-ala ilman merialueita	207,35 km² 258:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 082,70 km² 108:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	205,66 km²
? sisavesi	1,69 km²
? meri	875,35 km²
Vakiluku	948 297:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	4,61 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	12,8 %
? 15–64-v.	48,4 %
? yli 64-v.	38,9 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	98,2 %
? muut	1,8 %
Kunnallisvero	7,90 % 257:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja	Maarit Alikoski
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021?2025 [6]  ? Kesk.  ? Kok.  ? PS  ? SDP  ? Vihr.	8 3 3 2 1
www.hailuoto.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Hailuoto ( ruots. Karlo ) on Suomen kunta , joka sijaitsee samannimisessa saaressa Peramerella Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa .

Maisema ja luonnonolosuhteet ovat nostaneet Hailuodon, Perameren suurimman saaren kansallismaisemaksi . Kaikista Suomen merialueiden saarista Hailuoto on pinta-alaltaan Ahvenanmantereen ja Kemionsaaren jalkeen kolmanneksi suurin. ^[7] Saaren ensimmaisten osien arvioidaan nousseen meresta noin 1 700 vuotta sitten, ja nykyisen muotonsa se on saanut useiden eri saarien yhteenliittymana. Maannousun jatkuessa se kasvaa aikanaan kiinni mantereeseen. ^[8]

Hailuodossa asuu 948 henkea, ^[2] ja se on asukasluvultaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja entisen Oulun laanin pienin kunta. Hailuodon naapurikunnat ovat Lumijoki , Oulu ja Siikajoki . Entisia naapurikuntia ovat Ouluun liitetyt Haukipudas ja Oulunsalo .

Hailuoto on paitsi kunnan (hallinnollinen alue), myos saaren (maantieteellinen alue) nimi. Hailuodon saari sijaitsee Peramerella Oulun edustalla. Se on Perameren ainoa pysyvasti asutettu saari, jonne ei ole kiinteaa tieyhteytta.

Hailuodon lantisimmassa kohdassa, Marjaniemessa, sijaitsee Marjaniemen majakka . Majakan juurella sijaitsevassa entisessa Luotsausliikelaitoksen luotsiasemarakennuksessa toimii nykyisin Luotsihotelli, ja majakan vieressa olevassa rakennuksessa on toiminut Oulun yliopiston Perameren tutkimusasema.

Koko Hailuoto on luokiteltu kuuluvaksi Suomen valtakunnallisesti merkittaviin rakennettuihin kulttuuriymparistoihin . ^[9]

Hailuodon pitajaruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehdyt kalapotut . ^[10]

Hailuodon synty ja historia liittyy laheisesti maankohoamiseen , joka on noin yhdeksan millimetria vuodessa. Yli 15 metria nykyisen merenpinnan ylapuolella olevat alueet olivat kuivana maana 325 eaa. Alueeseen kuuluivat Hyypanmaki , Harju ja Isomaki, eli se oli kooltaan noin kaksi neliokilometria. Vuoteen 850 mennessa maata oli paljastunut jo noin 30 neliokilometria. ^[11]

Hailuodon vakinainen asuttaminen alkoi ilmeisesti 1100-luvulla. Asukkaita tuli monelta suunnalta, etenkin Karjalasta . Ruotsalaiset , jotka kilpailivat kalavesista, antoivat saarelle nimen Karelo (joka muuntui Karlo ), Karjalan tai karjalaisten saari. Myos Hailuoto-nimi lienee yhdistavissa karjalaiseen kalastusnautintaan, se oli haili- eli silakkaluoto. Hailuodon ensimmaiset pysyvat asukkaat olivat enimmakseen kotoisin Lansi-Suomesta, mutta joitakin tuli myos Ita-Suomesta. Vuonna 1548 saarella oli 43 taloa, ja vuoteen 1570 mennessa taloluku kasvoi 60:een. Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Hailuodon saaren vuonna 1652 vapaaherrakunnaksi eversti Berndt Taubelle, jonka perillisilta se palautettiin kruunulle vuonna 1675. ^[12]

Hailuoto kuului aluksi Saloisten suurpitajaan, mista se erkani itsenaiseksi seurakunnaksi 1587. Vuosina 1610?1620 rakennettu kirkko oli pitkaan Suomen vanhin kaytossa oleva puukirkko , kunnes se paloi 1968. ^[11] Nykyinen kirkko valmistunut vuonna 1972. Hailuodon pappilan tulipalossa 2. elokuuta 1901 tuhoutui seurakunnan arkisto lahes kokonaan. ^[13]

Suurina nalkavuosina 1696?1697 menehtyi 88 Hailuodon asukasta. ^[12] Isonvihan (1713?1721) aikaan 200 venalaista kasakkaa tappoi murhaperjantaina Hailuodossa noin 800 ihmista kirveella 29. syyskuuta 1714. Suuri osa uhreista oli saarelta suojaa hakeneita, silla Hailuodon asukasluku oli tuohon aikaan alle 300 henkiloa. Yhden yon aikana tehty veriteko oli isonvihan suurin. ^[14] Perimatiedon mukaan Hailuodon kirkon kellot upotettiin isonvihan aikana Kirkonjarveen, josta niita ei kuitenkaan enaa koskaan myohemmin loydetty. ^[12]

Hailuodon vakiluku ylitti 1800- ja 1900-luvun vaihteen jalkeen 2 000 rajan, mutta sen jalkeen vaesto on vahentynyt alle puoleen. Monien sellaisten kuntien tapaan, joista on ollut paljon poismuuttoa, vaestonrakennetta luonnehtii elakelaisten suuri osuus. Vaestonennusteet viittaavat kuitenkin nykyisen vaeston sailymiseen. ^[11] Kesaisin saarelle saapuu satoja mokkiasukkaita asuttamaan saaren noin 650 vapaa-ajan asuntoa. ^[15]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Hailuodossa oli 967 asukasta, joista 518 asui taajamassa , 441 haja-asutusalueilla ja 8:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Hailuodon taajama-aste on 54,0 %. ^[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Hailuodon kirkonkyla . ^[18]

Nykyinen Hailuoto on muodostunut useista erillisista saarista, joista ensimmaiset alkoivat muodostua 600- tai 700-luvulla. Maankohoamisen vaikutuksesta saaren pinta-ala kasvaa jatkuvasti ja aikanaan saari tulee kasvamaan kiinni mantereeseen. Parisataa vuotta sitten olivat mantereenpuoleinen sarkkamainen Santonen ja etelainen suomainen Hanhinen itse Luodosta erillisia saaria. Hanhisen ja Luodon valinen Kirkkosalmi on erittain merkittava kosteikko, jossa tavataan runsaasti harvinaisia lintulajeja.

Hailuoto on Perameren suurin saari . Se koostuu neljasta osasta, Luoto, Santonen , Hanhinen ja Syokari. Ne olivat erillaan viela pari vuosisataa sitten, kunnes liittyivat toisiinsa maankohoamisen vaikutuksesta. Saaren nuoret pinnanmuodot ovat kauttaaltaan meren aaltojen, virtausten, jaantyonnon ja tuulen muovaamia. ^[11]

Maapera koostuu hiekkaisista aineksista, jotka ovat osaksi peraisin savihiekkakivesta, joka ns. Muhoksen muodostumana ulottuu Hailuotoon. Saaren halki Hyypanmaelta Marjaniemeen kulkee itakoillis-lansilounaissuuntaisena 15 kilometria pitka harjuselanne. Itaosissa Hyypanmaen kohdalla jaatikon sulamisvedet ovat hajottaneet hiekkoja lahes kahden kilometrin levyiseksi tasanteeksi. Keskiosissa harju kulkee vain muutamana kymmenen metrin levyisena korkeana selanteena, mutta leviaa taas Isomaesta lanteen . Louhikkoinen Marjaniemen karki on harjun sydanosan kulumisjaannos. Korkein kohta on Hyypanmaki joka on noin 31 metria merenpinnan ylapuolella. Hyypanmaen alueella on myos kivikoita , jotka ovat myohemmin kerrostuneen lentohiekan peittamina. Kivikot osoittavat aaltojen huuhdelleen saarten rantoja, mutta lohkarevallit osoittavat myos ahtojaiden puskeneen rajusti rantoja vasten. Lentohiekkavallit ja rantavallit ovat Hailuodon pinnanmuotoja luonnehtiva erikoispiirre. varsinkin pohjois- ja lansirannikolla. ^[11]

Hailuodon kasvillisuuden monipuolisin osa levittaytyy rannoilla, erityisesti suojaisten poukamien rantaniityilla. Metsaluonnossa ovat kuivat kankaat hyvin edustettuna. Erityisen tunnusomaisia ovat laajat jakalakankaat. Linnustontutkimuksen kohteen Hailuodolla on pitkat perinteet. Vesilinnusto on runsainta niittyaroilla, laajoilla matalikoilla , karikoilla ja rehevissa lahdissa . Syksyn kohokohta on joutsenten muutto, jonka huipentuessa rannoilla voi lepailla puolitoistatuhatta lintua. ^[11]

Hailuoto, Hoikanriisi, Isomatala, Kengankari , Mustakivi, Santosenkari (Santos-Hoikka) , Pikku-Hoikka, Ulkoriisi , Ulkolaidanmatala , Valiteonkarit.

Haaralampi , Hannuksenlampi , Hannuksenrantalampi , Iso Sunijarvi , Kaakkurijarvi , Kangasjarvi , Kaunislampi , Kestinpera , Kurajarvi , Maasyvanlahti , Mantylampi , Nuottajarvi , Pajuperanlampi , Pikku Sunijarvi , Pitkajarvi , Riestenkulju , Simpukkalampi , Syvakulju , Valkjarvi , Ammanarkku .

Hailuodon ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) ?4,3 ?4,8 ?0,8 4,9 11,8 17,1 20,3 18,4 12,9 6,1 1,3 ?1,9 ka. 6,8 Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) ?11,4 ?12,2 ?8,5 ?2,9 2,3 8,0 11,2 9,7 5,6 0,8 ?3,4 ?7,8 ka. ?0,7 Vrk:n keskilampotila ( °C ) ?7,6 ?8,2 ?4,5 1,0 7,2 12,8 16,1 14,3 9,5 3,7 ?0,8 ?4,5 ka. 3,3 Sademaara ( mm ) 37 31 30 27 39 45 61 56 53 53 50 42 Σ 524 Sadepaivat ( d ) 10 8 8 6 7 8 9 9 8 10 11 11 Σ 105 L a m p o t i l a ?4,3 ?11,4 ?4,8 ?12,2 ?0,8 ?8,5 4,9 ?2,9 11,8 2,3 17,1 8,0 20,3 11,2 18,4 9,7 12,9 5,6 6,1 0,8 1,3 ?3,4 ?1,9 ?7,8 S a d a n t a 37 31 30 27 39 45 61 56 53 53 50 42 Lahde: Tilastoja Suomen ilmastosta 1991-2020

Hailuodossa on maarallisesti eniten tyopaikkoja terveys- ja sosiaalipalveluiden (noin 26 %) ja maa-, metsa- ja kalatalouden (22 %) toimialoilla. Tyopaikkojen suhteellinen kasvu on ollut viime vuosina voimakkainta taiteen, viihteen ja virkistyksen toimialoilla. Hailuodon tyopaikoista noin puolet sijoittuu yksityiselle ja puolet julkiselle sektorille. Hailuodon kunnassa asuvasta tyoikaisesta vaestosta noin puolet pendeloi eli kay tyossa mantereella.

Yksityisen tyonantajan tyopaikoista 30 % on maa- ja metsataloudessa. 23 % tyopaikoista on kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen alalla. Ainoastaan kahdessa muussa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa maatalouden osuus on merkittavampi yksityisen sektorin tyopaikoista.

Hailuotoon ei ole kiinteaa tieyhteytta, vaan saarelle liikennoi saannollisesti lautta Oulunsalon Riutunkarista . Talviaikaan saaren ja mantereen valilla kulkee myos Hailuodon jaatie . Vuodesta 1920 vuoteen 1968 yhteysaluksena toimi Hailuotolaiva , joka korvattiin Tiehallinnon Merituuli - lautalla . 1980-luvun alussa Hailuotoon liikennoi kokeiluluontoisesti ilmatyynyalus Larus . Nykyinen lauttayhteys on suhteellisen sujuva tilavilla Merisilta - ja Meriluoto -lautoilla, mutta pengertieta mantereelle Huikun ja Riutunkarin valille suunnitellaan. ^{[19] [20]} Lauttayhteys on osa seututieta 816 , joka on myos Hailuodon tarkein sisainen vayla ja ainoa kokonaan paallystetty tie saarella. Huikun lauttasatamasta on noin 21 kilometrin matka Hailuodon kirkolle ja noin 30 kilometrin matka tien paatepisteeseen Marjaniemeen.

Hailuodon julkinen liikenne on paaasiassa taksikuljetuksia, mutta seututien 816 lapi kulkee Oulun joukkoliikenteen linja 59 Marjaniemesta Oulunsalon kautta Ouluun arkisin kolme kertaa paivassa, lauantaisin kaksi kertaa paivassa ja sunnuntaisin kerran paivassa. Yleisimpina juhlapyhina ajetaan sunnuntaivuorot. Linja-auto hoitaa osittain myos postinjakelun kunnassa ja sita liikennoi Oubus .

Paaartikkeli: Hailuodon silta

Noin kuusi kilometria Hailuodon kirkonkylalta etelaan sijaitsee pieni lentokentta . Lentokentalla on sorakiitotie, jonka suunta on 06/24. Kiitotien pituus on 600 metria ja leveys 60 metria. ^[21]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hailuodon ainoa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta on Hailuodon seurakunta . ^[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hailuodon alueella on Oulun ortodoksinen seurakunta . ^[23] Kirkon sisaisista heratysliikkeista paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus , jolla on paikkakunnalla Hailuodon Rauhanyhdistys. ^[24]

Jarventakusta , Kirkonkyla , Koivukyla , Marjaniemi , Ojakyla , Polla , Ulkokarvo , Vaski . ^lahde?

• Luettelo Hailuodon julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hailuoto Wikimedia Commonsissa

• Hailuodon kunnan kotisivut
• Tilastokeskus ? Hailuodon avainluvut
• Tieliikelaitos – Hailuodon lauttapaikka ( Arkistoitu ? Internet Archive) (muun muassa aikataulut ja nettikamerat)
• Marjaniemen Internet-kamera ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Ylen Elava arkisto: Elamaa Hailuodossa 1960-luvulla
• Hailuodon seurakunnan kotisivut

n k m Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Alavieska Haapajarvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Karsamaki Liminka Lumijoki Merijarvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjarvi Pyhajoki Pyhajarvi Pyhanta Raahe Reisjarvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnava Utajarvi Vaala Ylivieska Entiset kunnat Haukipudas Himanka Kestila Kiiminki Kuivaniemi Oulujoki Oulunsalo Paavola Pattijoki Piippola Pulkkila Rantsila Rautio Revonlahti Ruukki Saloinen Temmes Vihanti Yli-Ii Ylikiiminki

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF Kansalliset Saksa Suomi (KANTO) Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland