Habarovskin aluepiiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Habarovskin aluepiiri
Хаба?ровский край
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Habarovskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla
Habarovskin aluepiirin sijainti Venajan federaation kartalla

Koordinaatit: 48.55°N , 135.1°E (Habarovsk)

Valtio Venäjä Venaja
Perustettu Habarovskin aluepiiri osaksi Kaukaisen idan maakuntaa 1938 [1]
Habarovskin aluepiiri 1953 [1]
Hallinto
 ? hallinnollinen keskus Habarovsk (577 441 as.) [2]
 ? suurin kaupunki Habarovsk
 ?  kuvernoori [1] Vjat?eslav ?port
Pinta-ala 788 600 [1]  km²
Vakiluku (2010)   ( [2] ) 1 343 869
 ?  vaestotiheys 1,7 as./km²
Kielet venaja
BKT (2010) 351 261,3 milj. RUB [3]
(eli 0,94 % Venajan BKT:sta)
 ? asukasta kohti 261 381 RUB,
noin 6 403 euroa [4] (eli 100 % Venajan keskiarvotasosta)
Aikavyohyke UTC+10 (MSK+7) [5] [6]
Symbolit
 ? lippu Habarovskin aluepiirin lippu
 ? vaakuna Habarovskin aluepiirin vaakuna
Lyhenteet
 ? rekisterikilven tunnus 27
 ?  ISO 3166 RU-KHA
khabkrai.ru

Habarovskin aluepiiri ( ven. Хаба?ровский край , Habarovski krai ) on Venajan federaatioon kuuluva, Japaninmereen rajoittuva osa Kaukoidassa Aasiassa . [1]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Habarovkan kaupunki (nykyinen Habarovsk ) perustettiin 1858. [1] Habarovskin aluepiirin alue oli Venajan sisallissodan aikana osittain Japanin ja Yhdysvaltain miehittama. Sisallissodan jalkeen alueesta tuli osa Neuvostoliittoa . Kaukoidan maakunta perustettiin 1926 ja siihen kuuluva Habarovskin aluepiiri 1938. Maakunnan paakaupunki oli Habarovsk. [1] Kaukoidan maakunta lakkautettiin 1953 ja jaettiin pienempiin osiin, joista yksi oli Habarovskin aluepiiri. [1]

Maantiede [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Habarovskin aluepiiri rajoittuu etelassa Primorjen aluepiiriin ja Kiinaan , lannessa Amurin alueeseen , luoteessa Sahaan , koillisessa Magadanin alueeseen ja idassa Ohotanmereen ja kaakossa Japaninmereen . Kapea Tatariansalmi erottaa sen Sahalinin alueesta . [7]

Suuri osa aluepiirista on vuoristoa. Aluepiirin pohjoisosassa ovat D?ugd?urvuoret , lansiosassa Stanovoivuoret ja kaakkoisosassa Sihote-Alin vuoret . Aluepiirin korkein huippu nousee 2 933 metriin. Ohotanmeren rannikon edustalla sijaitsevat ?antarsaaret . Yli puolet aluepiirin pinta-alasta on metsaa. Suurin joki on alueen etelaosan halki virtaava Amur . Sen lisajokia on muun muassa Amgun. lahde?

Tassa yli kaksi kertaa Suomen kokoisessa aluepiirissa on useita merkittavia luonnonsuojelualueita. [8]

Talous [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Venajan tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 Habarovskin aluepiirin osuus Venajan bruttokansantuotteesta oli 351,3 miljardia Venajan ruplaa eli 0,94 prosentista koko Venajan bruttokansantuotteesta (37 398,5 mrd. RUB). Aluepiirin laskennallinen BKT henkea kohti edusti Venajan keskitasoa. Vuonna 2010 se oli jokaista aluepiirin asukasta kohti noin 6 403 EUR/vuosi (100 % maan keskiarvotasosta 6 413 euroa). [3] [4]

Habarovskin aluepiirissa on koneenrakennus-, metalli-, metsa-, puunjalostus-, oljynjalostus-, elintarvike- ja kaivosteollisuutta seka selluloosan ja paperin valmistusta. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiilta , rautaa ja varimetalleja. Maataloudessa viljellaan viljaa ja kasvatetaan nauta- ja siipikarjaa. Myos kalastus on tarkea elinkeino. Lisaksi harjoitetaan mehilaistarhausta ja metsastysta. lahde?

Aluepiirin tarkeimmat satamat ovat erityisesti oljyterminaali De-Kastri (Де-Кастри) ja yleissatama Vanino (jonka kautta on viime vuosina kuljetettu runsaasti muun muassa hiilta). Pienempia satamia on muun muassa Nikolajevsk-na-Amuressa Amurin suulla, Ohotskissa Ohotanmeren rannalla ja Sovetskaja Gavanissa. [9] Jokisatama on myos Habarovskissa ja Komsomolsk-na-Amuressa. Aluepiirin etelaosassa kulkevat Siperian ja Baikalin?Amurin radat . [7] [10]

Vaesto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Asukasluku on pudonnut merkittavasti Neuvostoliiton hajoamisen jalkeen. Vuoden 2010 vaestonlaskennan mukaan Habarovskin aluepiirissa asui 1 343 869 henkea (ilman Juutalaisten autonomista alue tta). [2] Kaupunkilaisia oli tuolloin 81,8 prosenttia vaestosta. lahde?

Aluepiirin kaupunkeja ja taajamia ovat Habarovsk (577 441 as.), Komsomolsk-na-Amure (263 906 as.), Amursk (42 970 as.), Sovetskaja Gavan (27 712 as.), Nikolajevsk-na-Amure (22 752 as.), Bikin (Бикин, 17 154 as.), Vanino (Ванино, 17 001 as., kaupunkityyppinen taajama) ja Vjazemski (Вяземский, 14 555 as.). Lisaksi kaupunkilaisia asui aluepiirin kaupunkityyppisissa taajamissa. [2]

Suurin osa vaestosta on venalaisia , mutta Amurin varsilla asuu myos alueen alkuperaisvaestoon kuuluvia nanaita , giljakkeja , orot?eja seka kiinalaisia , japanilaisia ja korealaisia . Alueen pohjoisosassa asuu myos evenkeja ja eveeneja . lahde?

Hallinto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aluepiirin hallinnon johdossa ovat aluepiirin kuvernoori ja lakiasaatava duuma. [1] Aluepiirin paakaupunki on Habarovsk (1858?1893 nimena Habarovka). [1] Aluepiiri jakautuu paikallishallinnossa 19 osaan: kahteen kaupunkipiirikuntaan ja 17 kunnallispiiriin. [2]

Hallinnollisesti aluepiiriin kuuluu osana myos Juutalaisten autonominen alue , vaikka sekin on itsenainen Venajan federaation subjekti (alue). lahde?

Piirijako [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b c d e f g h i j Khabarovsk Territory kommersant.com. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 8.3.2013. (venajaksi)
  2. a b c d e Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. T?islennost i razme?t?enije naselenija  (Federalnaja slu?ba gosudarstvennoi statistiki (Venajan federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venajan kattava vaestonlaskenta 2010. Osa 1. Vaeston lukumaara ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko) ) 2012. Moskova: ИИЦ ≪Статистика России≫. Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 22.9.2012. (venajaksi)
  3. a b Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tek?t?ih tsenah; millionov rublei)  (Federalnaja slu?ba gosudarstvennoi statistiki (Venajan federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Venajan federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ ≪Статистика России≫. Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 8.3.2013. (venajaksi)
  4. a b Euro exchange rates RUB  (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos kayttaen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 8.3.2013. (englanniksi)
  5. Jussi Nurminen: Venaja siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  6. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  7. a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В. Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8 . (venajaksi)
  8. OOPT Dalnevostot?nogo okruga  (- Kaukoidan federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venajan suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 22.9.2012. (venajaksi)
  9. Morskije porty Rossii  (ESIMO - Venajan valtion yhtenainen valtameritietojarjestelma - valinta Tihookeanski bassein (Tyynimeri), kukin satama, satamapaikat loytyvat myos karttavalikon kautta) ESIMO, morinfocenter.ru. Viitattu 30.10.2012. (venajaksi)
  10. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venajan ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3 . (venajaksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]