HMS Brissenden

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Brissenden
HMS Brissenden
HMS Brissenden
Aluksen vaiheet
Rakentaja John I. Thornycroft and Company , Woolston
Kolinlasku 28. helmikuuta 1941
Laskettu vesille 15. syyskuuta 1942
Palveluskayttoon 12. helmikuuta 1943
Loppuvaihe romutettu 3. maaliskuuta 1965
Tekniset tiedot
Uppouma 1 194  t (standardi)
1 586 t (max)
Pituus 90,22 m
Leveys 9,6 m
Syvays 2,36 m
Koneteho 19 000  hv
Nopeus 26 solmua
Miehistoa 170
Aseistus
Aseistus 6 × QF 4" Mk XVI -tykkia kaksiputkisina Mk XIX -asennuksina
4 × QF 2 naulan Mk VIII -tykkia neliputkisena Mk VII -asennuksena
2 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkia yksiputkisina P Mk III -asennuksina
4 × Vickers .50" (12,7 mm) konekivaaria kaksipiippuisina Mk V asennuksina
3 × 21" (533 mm) torpedoputkea
2 × syvyyspomminheitinta ja 1 kisko, joihin 40 syvyyspommia

HMS Brissenden ( viirinumero L79) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin IV saattuehavittaja , joka palveli toisessa maailmansodassa ja sen paatyttya aina 1960-luvun alkuun.

Alus tilattiin 27. heinakuuta 1940 John I. Thornycroft and Companylta Clydebankista osana vuoden 1940 hataohjelmaa ( engl. 1940 War Emergency Program ). Sen koli laskettiin 28. helmikuuta 1941 tyonumerolla J6140 ja alus laskettiin vesille 15. syyskuuta 1942. Alus valmistui 12. helmikuuta 1943. [1] [2]

Helmi-maaliskuun vaihteessa 1943 alus siirtyi vastaanottotestien ja varustamisen paatyttya Scapa Flowhun koulutettavaksi, johon liittyen se aloitti partioinnin luoteisen reitin alaisuudessa. Alus liittyi 21. huhtikuuta saattueen WS29A paikallissuojaksi HMS Anthonyn ja HMS Lewesin kanssa. HMS Boreas vapautti 26. huhtikuuta Brissendenin tehtavasta, minka jalkeen se kykeni palaamaan Kotilaivastoon koulutukseen. [2]

Toukokuussa alus maarattiin Sisilian maihinnousuun . Se liittyi 21. kesakuuta Gibraltarille matkanneeseen saattueeseen WS31/KMF17 muiden Sisilian maihinnousuun maarattyjen Kotilaivaston alusten kanssa. Alus jai 26. kesakuuta saattueen KMF17 suojaksi Gibraltarin jalkeen risteilija HMS Ugandan kanssa. Saattue WS31 erkani jatkaen matkaansa Hyvantoivonniemen reitilla. [2]

Heinakuun alussa alus liittyi 58. havittajaviirikkoon. Se matkasi Bonen niemimaalle liittyakseen maihinnousun itaiseen tukiosastoon. Alus jatkoi 7. heinakuuta matkaansa suojaten saattuetta KMF18, jolloin se kuului saattajaryhma V:hen HMS Blankneyn , HMS Blencathran , HMS Breconin ja HMS Brocklesbyn kanssa. Alus tankattiin 9. heinakuuta, minka jalkeen se palasi saman saattueen suojaksi. [2]

Alus saapui 10. heinakuuta KMF18:n mukana maihinnousualue Bark Westin edustalle, jossa se erkani saattueesta. Alus tuki maihinnousua tykkitulella seka valvoi maihinnousualueen turvallisuutta. Se maarattiin Blankneyn kanssa miehittamaan Pozzallon satama. [2]

Blankney tormasi 13. heinakuuta Brissendeniin , joka karsi pahoja vaurioita keulan vasemmalla puolella. Vaurioitunut alus siirrettiin Maltalle korjattavaksi, mista se siirrettiin edelleen kotimaahan. Alus otettiin 21. elokuuta Liverpoolissa telakalle. Se maarattiin palvelukseen palatessa Plymouthiin 15. havittajalaivueeseen. Alus palasi palvelukseen 2. lokakuuta, jolloin se matkasi Plymouthiin uuteen laivueeseensa. Se suojasi saattueita ja valvoi Kanaalin meriliikennetta laivueen mukana, kunnes alus maarattiin marraskuussa Kotilaivaston alaisuuteen. [2]

Alus liittyi 10. marraskuuta Islannin edustalla Kuolan niemimaalta palaavaan saattueeseen RA54A HMS Middletonin ja HMS Halcyonin kanssa suojatakseen saattueen loppumatkan Loch Eween. Alus erkani 13. marraskuuta saattueesta. Alus liittyi 15. marraskuuta Neuvostoliittoon matkanneeseen saattueeseen JW54A HMS Termagantin ja Puolan merivoimien ORP Burzan kanssa suojatakseen saattueen Islantiin. Alus erkani 18. marraskuuta saattueesta varsinaisen saattueen saavuttua. Taman jalkeen Kotilaivastosta vapauduttuaan alus palasi laivueeseensa Plymouthiin. [2]

Alus oli laivueen mukana Plymouthissa, kunnes se maarattiin helmikuussa 1944 operaatio Tunneliin estamaan Ranskan rannikon tukikohdista saapuvia E-veneita . Alus taisteli 5. helmikuuta Bretagnen pohjoisrannikolla yhdessa HMS Tanatsiden , HMS Talybontin ja HMS Wensleydalen kanssa Saksan laivaston torpedovenetta T-29 ja miinanraivaajia M-156 ja M-206 vastaan. [2]

Alus torjui 15. maaliskuuta suojatessaan saattuetta WP492 Lands Endista pohjoiseen HMS Melbreakin kanssa E-veneiden hyokkayksen, jolloin Saksan laivaston E-vene S143 vaurioitui. Brissenden jatkoi saattuetehtavissa laivueen mukana, kunnes se maarattiin toukokuussa Normandian maihinnousun Force B:hen. [2]

Toukokuussa alus osallistui maihinnousun valmistaviin harjoituksiin. Se liittyi kesakuun alussa Milford Havenissa Force B:hen Wensleydalen kanssa. Alus siirtyi 5. kesakuuta Kanaaliin torjumaan mahdollisia Saksan laivaston aluksia, jotka pyrkisivat estamaan maihinnousua lantisen osaston alueella. Brissenden ja Wensleydale torjuivat 12. kesakuuta sillanpaahan pyrkivat E-veneet. Saan parantuessa 22. kesakuuta Saksan ilmavoimien toiminta vilkastui, jolloin Brissenden joutui ilmahyokkaykseen. Aluksen vapauduttua operaatiosta se palasi laivueeseensa aloittaen saattuepalveluksen Kanaalin alueella. Alus siirrettiin joulukuussa Pembroken telakalle huoltoon. [2]

Helmikuussa 1945 alus maarattiin palvelukseen palatessaan Sheernessin 21. havittajalaivueeseen, jonka mukana se palveli Kanaalin ja Noren alueilla. Alus siirrettiin kesakuussa Valimerelle Itaisen laivaston reservialukseksi. [2]

Alus palveli Valimeren laivastossa vuoteen 1947, jonka aikana se muun muassa osallistui Palestiinan rannikon valvontaan. Palattuaan kotimaahan alus poistettiin palveluksesta ja se siirrettiin 19. kesakuuta 1948 Portsmouthissa reserviin. Alus makasi ankkuroituna Portsmouthissa, kunnes se siirrettiin 1953 reservilaivastoon Lisahallyyn Pohjois-Irlantiin. [2]

Kuwaitin hallitus oli kiinnostunut aluksen lunastamisesta seka muuttamisesta kuninkaalliseksi jahdiksi, mutta suunnitelma kariutui. Alus sijoitettiin 1962 poistolistalle ja se myytiin 18. helmikuuta 1965 29 000 punnalla BISCOlle, joka siirsi sen Arnott Youngille Dalmuiriin. Alus saapui hinattuna 3. maaliskuuta. [2]

  • Colledge, J. J. & Warlow, Ben:  Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present . Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1 . (englanniksi)
  • English, John:  The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II . Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4 . (englanniksi)
  • Whitley, M. J.:  Destroyers of World War Two ? an international encyclopedia . Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5 . (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.):  Conway's All the World's Fighting Ships 1922?1946 . Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 . (englanniksi)