Hr1
, lempinimeltaan ”Ukko-Pekka”
Canadian National 89 -veturi
tasoristeyksessa
Pennsylvaniassa.
Hoyryveturi
on
hoyrykoneen
voimalla toimiva
junan
veturi
. Suomessa hoyryvetureita kaytettiin vakituisessa liikenteessa aina vuoteen 1975 saakka.
lahde?
Hoyryjunia kaytetaan edelleen rahtiliikenteeseen
Pohjois-Koreassa
ja
Bosniassa
. Matkustajaliikennekaytossa hoyryjuna on viela Saksassa
Saksi-Anhaltin
osavaltiossa.
[1]
Hoyryveturin nakyvin osa on hoyrykattila. Vesi- ja hoyrytilaan kuuluvat lieriokattila, hoyrykupu ja kattilan jalka. Tulitilaan kuuluvat
tulipesa
ja tuliputket. Lieriokattilan paatyna on etupaassa etummainen tuliputkilevy. Hoyrykupu on niitattu lieriolevyn paalle. Hoyrytilaa 20?40 % vesi- ja hoyrytilasta.
selvenna
Hoyry johdetaan hoyrytilasta hoyrykuvun kautta, jonka tarkoitus on estaa vesipisaroiden kulkeutuminen kattilasta hoyryn mukana. Palokaasut kulkevat tulipesasta savupesaan tuliputkien kautta. Palokaasuputket kulkevat hoyrykattilan lapi, jolloin savukaasujen lampo siirtyy hoyrykattilaan. Niissa hoyrykattiloissa, joissa on hoyryn
tulistin
, on suurempia lieskaputkia kuin niissa, joissa ei ole tulistinta.
Waelschaertin luistinliikuntakoneistoon kuuluu kaksi yhdessa toimivaa vivustoa, ennatysvivusto ja tyontovivusto. Koneiston kehitti belgialainen insinoori
Egide Walschaerts
vuonna 1844.
|
|
- kulissikaari
- vastakampi
- tyontotanko
- ennatystanko
- niveltuki
- luistikaappi
- tyosylinteri
- tehonsaatotanko
|
Kaytetty hoyry poistuu tassa mallissa luistikaapin keskelta onton mannan alapuolella olevasta reiasta.
Hr1
#1009 -hoyryveturin kivihiilta tenderissa.
Savua ja hoyrya. Pariisin Batignolles, kesa 1965.
Hoyryvetureita voi jakaa ryhmiin niiden kayttotarkoituksen tai teknisen rakenteen mukaan.
Erilaisissa kayttotarkoituksissa kaytetaan vaihtovetureita, paikallisliikennevetureita ja kaukoliikenne- eli linjavetureita, joita ovat henkilojunaveturit ja tavarajunaveturit. Edelleen kapearaiteisilla rataosuuksilla kaytettavat kapearaideveturit erotellaan omaksi ryhmakseen.
Vaihtovetureita kaytetaan junien jarjestelyyn ratapihoilla. Niilla on suuri vetovoima, mutta nopeus voi olla pieni. Samoin vesi- ja polttoainevarastot ovat pienet. Vaihtoveturit ovat yleensa pienia
tankkivetureita
, joissa on pienet vetopyorat ja teleja ja liikkuvia akseleita vain tarpeen vaatiessa.
Paikallisliikennevetureilla hoidetaan suurien asutuskeskuksien paikallisliikennetta. Niiden tulee olla yhta nopeita molempiin suuntiin. Paikallisliikennevetureissa on pienet vesi- ja polttoainevarastot, yleensa suuret vetopyorat ja johtotelit etu- ja takapaassa.
Linjavetureissa tulee olla suuri polttoaine- ja vesivarasto. Taman vuoksi niissa on aina
tenderi
. Veturin koon vuoksi ja toisaalta riittavan hyvien kulkuominaisuuksien saavuttamiseksi niissa on aina etupaan johtoteli, joka on nopeammissa henkilojunavetureissa kaksiakselinen ja tavarajunavetureissa yksiakselinen. Henkilojunavetureissa on suuret vetopyorat, mutta tavarajunavetureissa tarvitaan suurempaa vetokykya ja nopeus voi olla pienempi, joten vetopyorat ovat pienemmat. Suuremman vetokyvyn vuoksi tavarajunavetureissa on enemman kytkettyja vetopyoria. Tavarajunaveturit ovat yleensa kahdeksankytkyisia ja henkilojunaveturit kuusikytkyisia.
Pikajunaveturit ovat nopeita ja suurin polttoaine- ja vesivarastoin varustettuja vetureita. Sekajunaveturit ovat keskinopeita vetureita, joita kaytetaan sekajunien kuljetukseen.
Kattilan ja hoyrykoneen mukaan veturit voidaan ryhmittaa tulistin-kaksoiskonevetureihin, markahoyry-kaksoiskonevetureihin ja markahoyry-yhdyskonevetureihin. Suurin osa vetureista oli jo 1940 tulistin-kaksoiskonevetureita. Markahoyry-kaksoiskonevetureita olivat Suomessa talloin enaa vanhemmat tenderilla varustetut tavarajunaveturit Sk 1 ja Sk 2. Lisaksi markahoyry-yhdyskonevetureita olivat Sk 3, Sk 6, Tk 2, Hr 2 ja Hr 3.
Maalla kulkemaan tarkoitettua hoyryveturia nimitetaan
vetokoneeksi
tai
maantieveturiksi
.
Pyorastojarjestysta kuvataan seuraavin merkinnoin (esimerkkeja). Tenderin pyorajarjestys ei vaikuta nimityksiin.
| pyorajarjestely
|
vanha merkintatapa
|
saksalainen
|
amerikkalainen (
Whyte
)
|
englantilainen
|
| OO
|
/2
|
B
|
0-4-0
|
|
| OOO
|
/3
|
C
|
0-6-0
|
|
| OOOO
|
4/4
|
D
|
0-8-0
|
|
| OOOOO
|
5/5
|
E
|
0-10-0
|
|
| oOO
|
2/3
|
1 B
|
2-4-0
|
|
| oOOO
|
3/4
|
1 C
|
2-6-0
|
Mogul
|
| oOOOO
|
4/5
|
1 D
|
2-8-0
|
Consolidation
|
| oOOOOO
|
5/6
|
1 E
|
2-10-0
|
Decapod
|
| ooOO
|
2/4
|
2 B
|
4-4-0
|
American
|
| ooOOO
|
5/6
|
2 C
|
4-6-0
|
Tenwheeler
|
| ooOOOO
|
5/6
|
2 D
|
4-8-0
|
Twelve wheeler
|
| ooOOOOO
|
5/6
|
2 E
|
4-10-0
|
Mastodon
|
| oOOo
|
2/4
|
1 B 1
|
2-4-2
|
Columbia
|
| oOOOo
|
3/5
|
1 C 1
|
2-6-2
|
Prairie
|
| oOOOOo
|
4/6
|
1 D 1
|
2-8-2
|
Mikado
|
| oOOOOOo
|
5/7
|
1 E 1
|
2-10-2
|
Santa Fe
|
Lisaksi kaytossa olivat mm. nimitykset Atlantic (4-4-2), Pacific (4-6-2), Baltic (4-6-4), Forney 4c (0-4-4), Forney 6c (0-4-6), Forney 8c (0-4-8) ja Mallet (0-6+6-0, 0-6+6-2 ja 2-8+8-2).
Yleisin pyorastojarjestys oli Suomessa vuonna 1940 tavarajunavetureissa 2-6-0 ja henkilojunavetureissa 4-6-0. Uusimmissa suurimmissa pikajunavetureissa oli 4-6-2 ja pikatavarajunavetureissa 2-8-2. Vaihtovetureissa oli lyhyet jarjestelmat 0-6-0, 0-6-2 ja 0-10-0.
Valtionrautateilla
veturit nimettiin sarjanumeroilla vuodesta 1942 alkaen. Numerossa on kolme osaa, ensimmainen kirjain ilmaisee veturin kayton, toinen akselipainon ja numero teknisen sarjan.
Paakirjaimet ovat:
- H
... pitkanmatkan liikenteen henkilojunan veturit
- P
... paikallisliikenteen henkilojunan veturit
- T
... tavarajunaliikenteen veturit
- S
... sekajunaliikenteen veturit
- V
... vaihtoveturit
Sivukirjaimet:
- k
... kevyt sarja, raskain akseli korkeintaan 11,0 tonnia, 22 tai 25 kg/m kiskotetut radat
- v
... valisarja, raskain akseli 11,1?14,0 tonnia, 30 tai 33 kg/m kiskotetut radat
- r
... raskas sarja, 14,1 tonnia tai enemman, 43,5 kg/m kiskotetut radat
Esimerkiksi sarjamerkinta
Hr1
tarkoittaa kaukoliikenteen raskasta henkiloliikenneveturia. Hr1-sarjan veturit ovat hoyryvetureita.
- Ivalo, Mikko:
Hoyryveturit ja niiden hoito
. Porvoo: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1945.