|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
Tarkennus:
Maallikko ainakin nielee kaiken kritiikitta, siksi tarvitaan lahteet.
|
Sea Shadow (IX-529)
on
Yhdysvaltain laivaston
haiveteknologian tutkimista varten rakentama alus.
Boeing Bird of Prey
Yhdysvaltain ilmavoimien kansallismuseossa.
Haiveteknologia
(
alhaisen seurattavuuden tekniikka
,
engl.
stealth technology, low observable technology
) tarkoittaa erilaisia tekniikoita, joilla pyritaan tekemaan kulkuneuvo tai ohjus lahes nakymattomaksi
tutkilta
tai muulta elektroniselta seurannalta.
[1]
Muita seurantalaitteita ovat
kaikuluotaimet
ja muut tunnistusanturit seka passiiviset seurantalaitteet.
Haivytettava laite, kaytannossa lentokone tai vesikulkuneuvo pyritaan piilottamaan seurantajarjestelmilta myos minimoimalla koneen tuottamat signaalit kuten aanet ja
infrapunasateily
.
Yleisimpia haivemenetelmia ovat laitteen muotoileminen ja sellaiset pintamateriaalit, jotka absortoivat tutkasignaaleja. Sanotaan, etta nelja tarkeinta haivemenetelmaa ovat “muotoilu, muotoilu, muotoilu ja materiaalit”.
[2]
Toisessa maailmansodassa saksalaiset paallystivat sukellusveneiden snorkkelit tutkasignaalia absorboivalla materiaalilla.
[1]
Sotien jalkeen "tutkakaikujen" tutkimukseen kaytettiin enemman aikaa ja
sahkomagneettisen sateilyn
(etenkin radiotaajuuksien) heijastuksiin eri kokoisten ja muotoisten kappaleiden pinnoilta ja materiaaleista.
[1]
Horten Ho 229
oli ensimmainen
lentokone, jolla oli haiveominaisuuksia
.
[3]
Tavoitteena oli valttaa brittien kayttaman
Chain Home
-jarjestelman havainnot.
[4]
Haivetekniikan yksityiskohdat ovat salaisuuksia, mutta yleista informaatiota tiedetaan.
[1]
Esimerkiksi pintamateriaalit ja pinnoitukset voivat imea tutkalahetyksia ja vahentaa heijastuksia vastustajan vastaanottimeen.
[1]
Heijastuksia vahennetaan myos sileilla pyoristetyilla pinnoilla teravien reunojen tai pisteiden sijaan.
[1]
Moottorin pakokaasut ovat tarkein infrapunasateilyn lahde ja sen suojaaminen tekee koneesta vaikeammin havaittavan.
[1]
Haiveteknologialla voi olla myos haittapuolia kuten suurempi paino ja pienempi kantama seka hyotykuorma.
[1]
Yllapito ja huolto voivat myos olla vaikeampia.
[1]
Lisaksi nailla on suuremmat kustannukset.
[1]
Muotoilun avulla pyritaan sirottamaan mahdollisten valvontatutkien peilaussignaalit niin, etteivat ne palaa takaisin tutkan vastaanottimeen. Pintamateriaaleilla taas pyritaan tutkasignaalit imeyttamaan laitteen pintaan, jotta signaalit eivat lainkaan heijastuisi kohteesta. Tutkalla vaikeasti havaittavissa lentokoneissa mahdolliset ohjukset, pommit ja lisapolttoainesailiot on sijoitettu koneen sisalle haiveominaisuuksien maksimoimiseksi. Koneen tutkapalautetta kutsutaan termilla
Radar cross-section
(RCS).
Muita heratteita kuten lamposateilya, voidaan pienentaa muotoilulla seka peittamalla moottorin ulostulo- ja ilmanottoaukot.
[2]
Absorboivat materiaalit muuntavat tutkan lahettaman sahkomagneettisen sateilyn lammoksi.
Resonoivilla
materiaaleilla pyritaan saamaan laitteen pinnasta heijastuvat sahkomagneettiset kentat kumoamaan toisensa. Dispersiiviset materiaalit aiheuttavat kohteesta siroavan aallon
dispersiota
. Nykyisin haiveteknologialla kohde pyritaan sulauttaa taustaansa yha laajemman spektrin alueella.
Haiveteknologia on ideana vanha, silla armeijat ovat pyrkineet jo kauan maastoutumaan ja piiloutumaan vihollisen nakohavainnoilta.
Teknologia liitetaan nykyisin osaksi kaikkia asejarjestelmia
lentokoneista
laivoihin
ja
panssarivaunuihin
.
Sukellusveneet
on muotoiltu ja pinnoitettu siten, etta niita olisi mahdollisimman vaikea havaita kuuntelemalla ja kaikuluotaamalla.
Lahes kaikki uudet asejarjestelmat hyodyntavat sita jossain muodossa. Haivetekniikka on muodostunut yhdeksi tarkeimmaksi suunnittelukriteeriksi suunniteltaessa uusia ja paivitettaessa vanhoja asejarjestelmia. Esimerkiksi
Yhdysvaltojen
B-2 Spirit
-pommikoneiden suorituskyvysta ja aerodynamiikasta on tingitty haiveominaisuuksien hyvaksi.
F-117
ja
F-22
havittajissa koneen tuottamia radioaaltoja (
RF emissions
) on pyritty vahentamaan piiloutumiseksi passiviselta seurannalta. F-22 kayttaa LPI-tutkaa (
engl.
Low-probability-of-intercept
), jotta kohde voidaan "maalata" ilman kohteen itsensa kykya havaita sita. LPI-menetelmaa kaytetaan esimerkiksi
AESA
-tutkissa (
engl.
active electronically scanned array
).
F-22 koneessa sen omien antureiden tuottamia signaaleja muokataan niiden intensiteetin, keston ja
taajuusalueiden
suhteen havaitsemisen minimoimiseksi.
[5]