Haat eli vihkiaiset on juhla avioliittoon vihittaessa. ^[1] Haamenot vaihtelevat paljon eri kulttuurien valilla.

Eri uskonnoissa on omanlaisensa haaperinteet, mutta uskontojen sisalla on usein myos paljon kansallista vaihtelua. Eriuskoisten valiset haat voivat sisaltaa piirteita kummankin osapuolen oman uskonnon haatavoista. Tiettyjen uskontojen haaseremoniat voivat olla melko vapaamuotoiset, kuten baha'in tai unitaristien . Haaseremoniaan voivat vaikuttaa lisaksi tilaisuuden pappi ja haapari vanhempineen. ^[2]

Kristillisissa haissa pappi vihkii parin. Kristinuskon mukaan Jumala on asettanut avioliiton miehen ja naisen valille. Kristillisessa haaseremoniassa sulhanen ja morsian vihitaan Jumalan kasvojen edessa ja seurakunnan todistaessa avioliittoon. Kirkossa jarjestettavat tilaisuudet kuten kristilliset haat ovat jumalanpalveluksia , eivatka ole luonteeltaan yksityistilaisuuksia, vaan seurakunnan kokoontumisia ja nain kaikille avoimia. Myos kuvaaminen on sallittua kaikille. ^[3]

Kristittyjen haat pidetaan yleensa kirkossa, mutta ei palmusunnuntain ja paasiaisen valisena aikana. Morsiamen perhe maksaa yleensa haakulut, ja haat voivat olla muodolliset tai epamuodolliset, tai yksinkertaiset tai ylelliset. Haaseremoniaa seuraa haavastaanotto ja haajuhla, joihin kuuluu ateria ja musiikkia. Morsian pukeutuu yleensa valkoiseen ensimmaisissa haissaan. Muodollisissa haissa tai kuninkaallisissa haissa morsiamella voi olla pitka laahus, hansikkaat ja huntu. Vapaamuotoiset haat voidaan pitaa missa vain, eika niihin aina kuulu musiikkia. Kristityssa haaseremoniassa lausutaan myos haavala. ^[4]

Koska Intia on monimuotoinen maa niin kansallisesti kuin elintasoltaankin, myos maan hindujen haatavoissa on paljon vaihtelua. Haat ovat yleensa ylelliset. Tilaisuus jarjestetaan yleensa morsiamen kotona, usein suuressa teltassa, joka on sisustettu kukilla, varikkailla koristeilla ja koruilla. Myos puutarhassa, pihalla, suljetulla kadulla tai aukiolla voidaan haat jarjestaa. Morsian pukeutuu sariin . Vieraita on paljon ja heille tarjoillaan ruokaa kolmen paivan ajan. ^[5]

Ennen haaseremoniaa sulhanen saapuu perheineen ja ystavineen morsiamen kaupunkiin ja hanelle jarjestetaan tervetuloseremonia. Aterian jalkeen sulhanen ja morsian seisovat koristellulla lankulla ja papit pitavat huntua heidan valissaan. Papit laulavat haalauluja ja vieraat heittelevat heidan paalleen riisia ja jyvia. Huntu poistetaan ja haaparin kaulaan pujotetaan santelipuuseppeleet . Morsiamen isa luovuttaa tyttarensa sulhaselle. Morsian hieroo santelipuutahnaa sulhasen otsalle ja sulhanen tekee punaisen merkin morsiamen otsalle koko avioliiton ajaksi. Riisia ja ghee -voita uhrataan tuleen ja pappi lausuu mantroja . Haapari lausuu haavalat jumalien edessa ja ottaa seitseman rituaalista askelta, jotka kuvaavat heidan yhteista taivaltaan elaman halki. Morsiamen vanhemmat antavat sulhaselle lahjoja ja haapari kiedotaan puuvillaan ja heille toivotetaan onnea. Morsian pesee katensa, minka jalkeen haapari rukoilee itselleen menestysta, rikkautta ja dharmaa . Sulhanen pujottaa kukkaseppeleen morsiamen kaulaan, ja kumpikin pukeutuu myos kulta- tai hopeaketjuun, joka symboloi kahden suvun yhdistymista. ^[6]

Buddhalaisten haat olivat pitkaan maallinen tapahtuma. Ajan myota buddhalaiset halusivat kuitenkin haajuhliinsa uskonnollisenkin elementin tilaisuutta juhlistamaan, ja munkkeja pyydettiin haiden jalkeen haaparin kotiin lausumaan sutria . Monissa maissa buddhalaisuus yhdistyy paikallisiin muihin uskontoihin, joten buddhalaiset haaseremoniatkin eroavat maiden valilla. Buddhalainen haapari lupaa haaseremoniassaan toisilleen huomaavaisuutta, rakkautta, kunnioitusta ja uskollisuutta, ja sulhanen myos lahjoja seka morsian ystavallisyytta sulhasen sukua ja ystavia kohtaan. Jos pappi osallistuu seremoniaan, haapari lupaa hanelle noudattaa buddhalaisuuden hyveita. Haat jarjestetaan usein puutarhassa, silla Buddhan mukaan puutarhassa ei ole mitaan epaaitoa. ^[7]

Juutalaisten haatavat eroavat toisistaan eri maissa, silla juutalaisia asuu eri puolilla maailmaa ja he edustavat erilaisia suuntauksia. Osa rituaaleista esiintyy kaikissa suuntauksissa. Rabbi lukee aluksi rukouksen ja siunaa sen jalkeen kihlauksen. Haapari maistaa viinia , joka symboloi pyhitysta. Sulhanen pujottaa morsiamen sormeen sormuksen ja lausuu hepreaksi siihen liittyvan tekstin. Haaseremonian lopuksi sulhanen polkee rikki kankaaseen kiedotun lasin, ja seremonian jalkeen haavieraat toivottavat haaparille onnea. Ortodoksijuutalaisessa seremoniassa luetaan ja allekirjoitetaan avioliittosopimus. ^[8]

Muslimit eivat yleensa pida haitaan moskeijoissa , silla islamilainen avioliitto perustuu siviilisopimukseen, ja miesten ja naisten tulee olla erillaan. Joissain muslimikulttuureissa ei haaseremoniaa pideta lainkaan, silla avioliitto katsotaan solmituksi sopimuksen allekirjoitushetkella. Avioliitot voidaan vahvistaa myohemmassa vastaanotossa ja juhla-aterialla, jotka jarjestetaan miehille ja naisille usein erikseen. Jos haat pidetaan moskeijassa, haita johtaa ma'dhun . Haaseremoniassa morsian ja sulhanen joskus pitavat toisiaan kadesta ja heidan ylleen lasketaan huntu. Koraanin alkuosaa luetaan, minka jalkeen morsian lupaa itsensa miehelleen Koraanin ja Profeetan mukaisesti. Seremonian johtaja pyytaa haaparia lupaamaan toisilleen uskollisuutta, rehellisyytta ja tottelevaisuutta seka toivottaa heille onnea. Haaparin ylle heitellaan makeisia ja riisia heidan lahtiessaan, ja he saavat makeisia tai kananmunia lahjaksi. ^[9]

Shintolaiset haat jarjestetaan usein haapalatsissa tai joskus pyhakon lahella. Haaseremoniahuoneessa on pyhakko ja alttari. Seremoniassa on lansa kaksi pappia ja nuorta naista. Morsian pukeutuu perinteiseen kimonoon , jonka han vaihtaa toiseen haavastaanottoa varten. Haapari istuu papin edessa sukulaistensa ja ystaviensa lasna ollessa. Haaseremonia on lyhyt ja arvokas, ja pappi lausuu rukouksia haaparin onnelle. Pappi heiluttaa puhdistautumisen symboliksi haraigushi -puunoksaa. Kaikki nauttivat sakea , riisiviinia, joka edustaa suojelevan kamin esiin kutsumista. ^[10]

Perinteiset sikhien haat alkavat kun sulhanen ratsastaa kotoaan morsiamen kotiin ystaviensa ja sukulaistensa saattamana. Haaseremonia pidetaan sikhitemppelissa tai morsiamen kotona juuri ennen auringonnousua. Tilaisuudessa lauletaan hymneja, joita yleensa esitetaan aamun kunniaksi. Haaseremonia kestaa usein koko paivan. Morsian pukeutuu punaisiin ja kayttaa asussaan kultakoristeita. Sulhanen pitaa kasvonaamiota ja tummanpunaista turbaania . Seremonian johtaja muistuttaa haaparia sikhien aviovelvollisuuksista. Pari lausuu haavalat yhteiseen huiviin pukeutuneina. Heidat julistetaan mieheksi ja vaimoksi, ja morsiamen isa pujottaa heidan kaulaansa kukkaseppeleet. Pari pitaa kiinni yhteisesta nauhasta ja kavelee nelja kertaa sikhien pyhan kirjan Granthin ympari. Lopuksi lauletaan ja rukoillaan yhdessa. ^[11]

Uuspakanalliset haat pidetaan mahdollisuuksien mukaan ulkosalla. Seremonian aluksi rajataan pyha tila, yleensa ympyra, kunnioitetaan neljaa klassista alkuainetta , seka toivotetaan paikallaolijat tervetulleiksi. Jumalilta ja jumalattarilta pyydetaan siunausta haaparin tulevaisuudelle. Haaparin oikeat kadet sidotaan yhteen, he vannovat valat, ja heidan katensa irrotetaan sen merkiksi, etta he ovat yhdessa vapaasta tahdostaan. Haapari vaihtaa sormuksia ja hyppaa yhdessa luudanvarren yli, joka symbolisoi heidan vanhan ja uuden elamansa rajaa. Haiden jalkeen pidetaan juhlat. ^[12]

Baha'ilainen haapari antaa kahden todistajan edessa lausunnon " Me noudatamme totisesti Jumalan tahtoa ". Haaseremoniakseen he voivat valita perinteisen tai itse laaditun. Haaasujenkin valinta on vapaa, mutta morsian pukeutuu yleensa valkoisiin. Koska ennaltamaarattyja haarituaaleja ei ole, haaohjelmassa seremonia usein selitetaan vieraille, tai haapari tekee sen itse. Haissa luetaan usein Baha'in tai muiden uskontojen kirjoituksia. Haissa myos lauletaan ja soitetaan seka kerrotaan runoja. Joskus haiden yhteydessa lausutaan haavalat tai allekirjoitetaan haatodistus. ^[13]

Yhdistymiskirkon haissa vihitaan joskus jopa tuhansia pareja yhdessa tilaisuudessa, joka voidaan jarjestaa esimerkiksi suurella stadionilla. ^[14] Pohjois-Amerikan eskimot eivat jarjestaneet haita, vaan morsian vain muutti sulhasensa kotiin. ^[15] Pohjois-Amerikan amissien haita jarjestetaan marraskuisin tiistaina ja torstaina. Kolme ja puoli tuntia kestava ja ulkoisesti vaatimaton seremonia jarjestetaan morsiamen kotona. ^[16] Havaijilla jarjestetaan yha perinteisia haita niin paikallisille kuin turisteillekin. Havaijilaisissa perinnehaissa haapari pukee kaulaansa kukkaseppeleet eli leit . Morsian pukeutuu muumuu -leninkiin. Seremoniaan kuuluu haaparin kietominen yhteen kankaaseen, nenien hierominen vastakkain ja kasien pitely. Myos hula -tanssi kuuluu perinteiseen havaijilaiseen haaseremoniaan. ^[17]

Lansimaisia haita vietetaan Euroopan juutalais-kristillisissa maissa, seka maissa joihin lansieurooppalainen vaikutus on levinnyt siirtomaavallan myota, kuten Amerikkaan, Australiaan ja joihinkin Afrikan maihin. Lansimaiset haat pidetaan yleensa kirkossa tai synagogassa , mutta myos esimerkiksi hotelleissa, juhlasaleissa, yksityiskerhoilla, julkisilla paikoilla, kodeissa, ulkosalla tai laivoilla. ^[18]

Haaseremonia voi olla muodollinen tai epamuodollinen. Muodollisissa haissa morsian pukeutuu yleensa puhtautta symboloivaan valkoiseen tai kermanvariseen haapukuun. Viime aikoina myos muunvariset haapuvut ovat yleistyneet. Aikoinaan Alankomaissa ja Espanjassa kaytettiin mustiakin haaasuja, joita saatettiin kayttaa uudelleen hautajaisissa. ^[19] Morsian voi pitaa myos huntua, joka peittaa hanen kasvonsa. Sulhanen pukeutuu smokkiin tai mustaan pukuun. Epamuodollisissa haissa pukeutuminen on vapaampaa. ^[18]

Sulhasta voi avustaa haissa hanen valitsemansa bestman. Morsiamen avustajana ja tukena toimii kaaso. Morsiamen apuna toimii myos liuta nuoria morsiusneitoja.

Lansimainen haavala on peraisin antiikin Roomasta, Italiasta ja Kreikasta. Haavalassa morsian ja sulhanen lupaavat sitoutua toisiinsa. ^[19] Jatkuvuutta symboloiva vihkisormus pujotetaan morsiamen vasemman kaden nimettomaan. Vihkimisen jalkeen sulhanen ja morsian suutelevat.

Morsian kantaa morsiuskimppua, joka on tehty perinteisesti tuoksuvista yrteista ja kukista suojaamaan pahojen henkien manauksilta. Morsiamella on tapana heittaa morsiuskimppu morsiusneidoilleen, ja sulhanen heittaa morsiamen sukkanauhan miesvieraille. Morsiuskimpun kiinni saaneen uskotaan paasevan seuraavana naimisiin. ^[18]

Vastanaineiden paalle heitellaan riisia, joka symboloi rikkautta ja hedelmallisyytta. Haiden jalkeen seuraa haavastaanotto ja ruokailu, jolla nautitaan haakakkua . ^[18] Haakakun paalla on usein haaparia esittava koriste. Haissa tanssittavat haavalssit ja muut tanssit saavuttivat suosiota etenkin kuninkaallisten ja ylaluokkien haiden innoittamana, kun myos tavallinen rahvas alkoi tanssia haissaan haaparin omaksi tarkoitettua tanssia. Haista pari jatkaa yhteiselle kuherruskuukaudelle . ^[18]

Suomessa haaperinteet ovat poikenneet paikkakunnittain ja myos suvuttain ja saadyttain suuresti toisistaan. Haatapoja ja haakulttuuria on satoja vuosia tallentunut kansanrunouteemme, jota on tutkittu 1800-luvulta asti.

Mita rikkaampia ja koulutetumpia vihille menevat ovat olleet, sita paremmin tiedot heidan haistaan ovat tallentuneet. Varallisuus ja koulutus on myos vaikuttanut siihen, miten paljon myos muista maista tulleita haaperinteita haajuhlissa on noudatettu. Suomalainen sananlasku "Haissa syodahan surutta, eletahan huoletonna" kertoo seka uskomuksista etta siita, miten haajuhlissa tuli olla paljon tarjottavaa. Yleensa haat ovat jarjestaneet morsiamen vanhemmat.

Kasitys, etta nykyiset suomalaiset haat ovat amerikkalaista perua, ei pida paikkaansa. Suomalaiset haaperinteet ovat kehittyneet jo kauan ennen kuin eurooppalaiset siirtolaiset muuttivat Amerikkaan. Esimerkiksi Etela-Pohjanmaalla monipuolinen haakulttuuri kukoisti jo 1700-luvulla, jolloin ongelmana olivat erityisesti kuokkavierailut ja rahahaat, mika tarkoitti sita, etta niissa myytiin miltei loputtomasti alkoholia. Suomeen saadut vaikutteet ovat siten lahinna karjalaisia ja ruotsalaisia, koska Ruotsin lakeja ja tapoja on meilla noudatettu pitkaan. Myohemmat vaikutteet ovat Englannista ja Ranskasta.

Sotavuosien niukkuus on vaikuttanut moniin kasityksiin haista, samoin kuin 1970-luvulla vallinnut minimalistinen kausi, jolloin haita voitiin viettaa hyvinkin huomaamattomasti. Kuitenkin Suomessa aina 1930-luvulle asti haat ovat olleet suuria juhlia, joita saatettiin valmistella jopa vuosia. Mikali varoja oli, tarjoilut olivat ylenpalttiset ja haita juhlittiin paivia, jopa viikkoja ja kaikki oli viimeisen paalle hiottua. Morsiamet valmistivat koyhemmissa perheissa itse kapionsa, mutta rikkaat saattoivat palkata kymmenpaisia morsiuskokkolaisia niita tekemaan. Tosin alempien luokkien ja koyhaliston parissa saattoi morsiuskokka eli naisvaki, joka valmisti kapioita, kokoontua ruokapalkalla talkoovoimin kapioita tekemaan. Morsiamen ei tarvinnut tehda arjen askareita morsiusaikanaan, joten han saattoi jopa vuodeksi keskittya kapioiden tekoon, joita tuli olla paljon. Haalahjoja annettiin niin morsiamen kuin sukulaisenkin haavieraille, jopa kuokkimaan tulleille. Tasta syysta morsiamen tehtavana saattoi olla useammankin sadan kirjaillun nenaliinan ja sukkaparin tai muun lahjan valmistaminen.

2000-luvulla haajuhlaperinne on moninaistunut. Yhtaalta haat voivat olla kuukausien ajan suunniteltu suuri juhla, jonka kustannukset nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin. Toisaalta monet seurakunnat ovat alkaneet jarjestaa saannollisin valiajoin yhteisvihkimistilaisuuksia, niin sanottuja haayotilaisuuksia , joiden yhteydessa haaparit voivat menna naimisiin pienimuotoisesti mutta kuitenkin juhlavasti. Ensimmainen haayotilaisuus jarjestettiin Vantaalla Pyhan Laurin kirkossa vuonna 2009. ^[20]

Katso myos: Uskonnoton tapakulttuuri

Suomessa noin 50 prosenttia vihkimisista on maistraatin suorittamia. Ensimmaisen kerran yli puolet vihkimisista tehtiin maistraateissa vuonna 2014. ^[21] Uusimmissa maistraateissa on juhlavia vihkihuoneita. Siviilivihkimisen toimittaa laamanni , karajatuomari tai henkikirjoittaja . ^{[22] [23] [24]}

Todistajien lasna ollessa vihkija lausuu vihittaville: ”Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi seka yhteiskunnan sailymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyvaksi, jotta perheen jasenet voisivat yhdessa luoda onnellisen kodin.” Kihlakumppaneilta kysytaan erikseen seuraavaa (ensin miehelta): ”Naiden todistajien lasna ollessa kysyn Teilta (nimi): tahdotteko ottaa taman (nimi) aviovaimoksenne (aviomieheksenne) rakastaaksenne hanta myota- ja vastoinkaymisissa?” (Vastaus: Tahdon) ”Vastattuanne nain myontavasti teille esitettyyn kysymykseen totean teidat aviopuolisoiksi.” Jos sormuksia vaihdetaan, lausutaan: ”Ottakaa (nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltanne (vaimoltanne).” Lopuksi ilmoitetaan: ”Teidat on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenanne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinaista luottamusta seka toimikaa yhdessa perheen hyvaksi”.

Vihkimisen jalkeen haapari voi jarjestaa haajuhlan. Pariskunta voi esimerkiksi vaihtaa juhlassa vihkisormuksia . ^{[25] [26]} Henkikirjoittaja voidaan myos kutsua vihkimaan juhlapaikalle. Vihkikaavan lisaksi vihkija saattaa pitaa puheen tai lausua tilanteeseen sopivan runon. Haissa voivat puhua myos esimerkiksi morsiusparin vanhemmat tai ammattimainen juhlapuhuja. Juhlaan voi kuulua myos musiikkiesitys. Vihkijuhla voi muodostua esimerkiksi seuraavasti: Morsiusparin tai morsiamen sisaantulo musiikin soidessa. Tervetulotoivotus ja johdanto. Lauluesitys tai lausuntaa. Vihkikaava puolisoiksi julistamiseen asti. Sormusten vaihto. Vihkitodistus allekirjoitetaan ja luovutetaan haaparille. Vihkikaavan loppusanat. Vihkipari siirtyy onniteltavaksi. ^[27]

Amerikkalainen haatilaisuus on jarjestetty siten, etta ennen vihkimista sulhanen odottaa isansa kanssa vihkipaikassa, ja morsiamen isa luovuttaa tyttarensa sulhaselle. Morsiusneidot voivat kantaa huntua. Bestman voi pitaa haajuhlassa puheen.

• 
  Haatalon edustalla Ukrainassa.
• 
  Georgialainen pariskunta perinteisissa asuissa.
• 
  Malesialaiset haat.
• 
  Haat New Orleansissa.

• Mordecai, Carolyn:  Weddings: Dating & Love Customs of Cultures Worldwide . Nittany Publishers, 1999. ISBN 0-9613823-2-5 .

• Heikinmaki, Maija-Liisa:  Suomalaiset haatavat: Talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet . Helsingissa: Otava, 1981. ISBN 951-1-06032-5 .
• Holmberg, Eija & Horelli, Sanni:  Unohtumattomat haat . Helsingissa: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22302-3 .
• Hayha, Johannes:  Kuvaelmia itasuomalaisten vanhoista tavoista. Perhe ja kyla: Maahanpaniaiset, kylanluvut, naimistavat . Alkuteokset ilmestyneet vuosina 1893, 1894, 1900. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1983. ISBN 951-717-322-9 .
• Kaivola, Terttu (toim.):  Kahden kauppa: Juhlatietoa, kuvia ja kertomuksia suomalaisista haista . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-833-6 .
• Karikivi, Outi & Heikkila, Tarja:  Tahdon: Ekologisia haaunelmia . Ilola: Kuva ja Mieli, 2011. ISBN 978-952-99485-5-0 .
• Kaunisto, Tiina-Emilia & Voutilainen, Erika:  Siksi tahdot: Haakirja . Helsinki: Teos, 2012. ISBN 978-951-851-407-0 .
• Lempiainen, Pentti:  Haat: Valmistamme vihkijuhlan . 5. uudistettu painos. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-126-0 .
• Sarmela, Matti (toim.):  Pohjolan haat . Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1981. ISBN 951-717-235-4 .
• Savolainen, Irma (toim.):  Haat . Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo, 2001. ISBN 951-718-634-7 .
• Fogg, Marnie:  Vintage haapuvut: Haamuodin vuosikymmenet . (Vintage Weddings, 2011.) Suomennos: Eija Tervonen. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 951-1-25470-7 .

• Haat: avioliitto ja rekisterointi Siviilivihkimisesta
• STT: Yha useampi morsian saatetaan sulhaselleen . Helsingin Sanomat 24.5.2010.