Gud?arati

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gud?arati
Gudžaratin puhuma-alue Intiassa.
Gud?aratin puhuma-alue Intiassa.
Oma nimi ??????? ( Gujar?t? )
Muu nimi gujarati
Tiedot
Alue Intia , Pakistan , Etela-Afrikka , Uganda , Tansania , Kenia , Yhdysvallat , Yhdistynyt kuningaskunta , Australia , Uusi-Seelanti , Fid?i , Kanada , Sambia , Zimbabwe , Mosambik , Portugali , Panama
Virallinen kieli Intia Intia
Puhujia yli 46 000 000
Sija 29.
Kirjaimisto gud?aratilainen kirjaimisto
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhma indoiranilaiset kielet
? indoarjalaiset kielet
? lantiset indoarjalaiset kielet
? gud?aratilaiset kielet [1]
Kielikoodit
ISO 639-1 gu
ISO 639-2 guj
ISO 639-3 guj

Gud?arati eli gujarati [2] on indoarjalainen kieli . Suurin osa sen puhujista asuu Intiassa , ja se on Gujaratin osavaltion paakieli. Gud?aratilla on Intiassa kansallisen kielen asema. Lisaksi se on vahemmistokieli muun muassa Pakistanissa , Keniassa ja Tansaniassa .

Gud?aratia puhuu aidinkielenaan yli 46 miljoonaa ihmista. [3] Tasta syysta se on maailman 29. puhutuin kieli. Kun mukaan otetaan myos toisena kielena puhuvat, puhujien maara on noin 60,5 miljoonaa. [4] .

Gud?aratin sanajarjestys on subjekti-objekti-verbi. Kielessa ei ole epamaaraisia eika maaraisia artikkeleita. Substantiiveilla on kolme sukua , kaksi kieliopillista lukua ja sijamuotoja on kolme. [5] Kielen sanastoon on jaanyt vaikutteita arabiasta ja persiasta seka nykyaan varsinkin puhekieleen englannista ja portugalista .

Gud?aratia kirjoitetaan omalla aakkostollaan, gud?aratilaisilla kirjaimilla . Joskus on kaytetty myos arabialaisia ja persialaisia aakkosia .

Raamattu kaannettiin gud?aratin kielelle kokonaan ensimmaista kertaa vuonna 1823 . [6] Mahatma Gandhi , Muhammad Ali Jinnah ja Vallabhbhai Patel puhuivat gud?aratia aidinkielenaan .

Gud?aratin katsotaan olevan elinvoimainen kieli ja sen laheisia sukulaiskielia ovat mm. dubli ja saurashtra . Standardigud?aratin lisaksi paamurteita katsotaan olevan viisi. [7] .

Etinen Keski Taka
Suppea i u
Puolisuppea e ? o
Puoliavoin ? ?
Avoin ?

Lahde: [8]

Labiaali Alveo-dentaali Retrofleksi Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ? ?
Klusiili Soinniton p t ? t? k
Soinnillinen b d ? d? g
Aspiraatta p? t? ?? t?? k?
Vuotoinen b? d? ?? d?? ??
Frikatiivi Soinniton f s ?
Soinnillinen ?
Approksimantti ? l ?? j
Tremulantti ?

Lahde: [8]

  1. Eberhard, David M., Gary F. Simons, and Charles D. Fennig (toim.): Gujarati Ethnologue: Languages of the World . 2024. Dallas, Texas: SIL International. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  2. Kielten nimia ja koodeja / Names and codes for languages jkorpela.fi . Viitattu 16.3.2019.
  3. Gujarati Ethnologue . Viitattu 16.3.2019. (englanniksi)
  4. Iman Ghosh: Ranked: The 100 Most Spoken Languages Around the World Visual Capitalist . 15.2.2020. Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  5. Gujarati language Encyclopedia Britannica . Viitattu 27.11.2020. (englanniksi)
  6. worldscriptures.org www.worldscriptures.org . Arkistoitu 22.8.2014. Viitattu 16.3.2019.
  7. Glottolog 4.3 - Gujarati glottolog.org . Viitattu 27.11.2020.
  8. a b Gujarati 2020. omniglot.com. Viitattu 26.5.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]