Giovanni Falcone ( 18. toukokuuta 1939 Palermo ? 23. toukokuuta 1992 Capaci ) oli italialainen tutkintatuomari, joka erikoistui Cosa Nostran eli Sisilian mafian rikosten selvittamiseen.

Falconen elama oli samantyyppinen kuin hanen ystavansa Paolo Borsellinon : molemmat olivat kotoisin Palermon melko koyhalta alueelta, tekivat uran mafianvastaisina tuomareina ja joutuivat mafian murhaamiksi kahden kuukauden sisalla vuonna 1992. Samana vuonna heidan muistoaan kunnioitettiin myontamalla heille Italian Medaglia d’oro al valor civile (kultainen mitali siviiliurotyosta) heidan ponnisteluistaan Maxi-oikeudenkayntia varten. Time -lehti liitti heidat 13. marraskuuta 2006 ilmestyneessa numerossa 60 viime vuoden sankareiden luetteloon. ^[1]

Giovanni Falcone syntyi toukokuussa 1939 Arturo Falconen ja Luisa Bentivegnan keskiluokkaiseen perheeseen. Giovannin isa oli kemisti , joka johti maakunnallista kemikaalilaboratoriota. Falconen vanhemmat, kuten myos yleisesti koko suku, olivat hyvin uskovaisia katolilaisia ja isanmaallisia . He eivat kuitenkaan olleet poliittisesti aktiivisia, vaan kuuliaisia kansalaisia, joilla oli hyvin kritiikiton suhtautuminen fasismiin . ^[2]

Giovanni Falcone vietti osan nuoruudestaan La Kalsan satama-alueen lahistolla kotikaupungissaan Palermossa, joka karsi suurta vahinkoa liittoutuneiden hyokkayksessa Sisiliaan heinakuussa 1943. Falconet asuivat aikoinaan Via Castrofilippolla, asunnossa jossa aiemmin oli asunut Giovannin isoseta, silloinen kaupungin pormestari . Palermon havitys- ja rakennusbuumin aikana tama rakennus useista Falconen sukulaisten vetoomuksista huolimatta purettiin vuonna 1959, vaikka sen tilalle suunniteltua moottoritieta ei ikina rakennettu. ^[2]

Jo La Kalsan nuoruusaikoina Giovanni Falcone tutustui tulevaan kollegaansa, Paolo Borsellinoon, joka asui vain parin korttelin paassa Via della Vetrieralla. Heilla oli tapana pelata jalkapalloa alueella sijaitsevalla Piazza Magionella. Giovannin perhe kavi myos kirkossa joka sunnuntai ja Giovanni toimikin lapsena alttaripoikana jonkin aikaa. Seka Falconella etta Borsellinolla oli jo nuorena suoria kokemuksia mafiasta, silla molemmilla oli luokkakavereita, jotka paatyivat mafiosoiksi.

Giovanni Falconen eno vaarensi 17-vuotiaana henkilollisyystodistuksensa paastakseen vapaaehtoisena ensimmaiseen maailmansotaan ja kuoli 18-vuotiaana. Giovannin seta kuoli myos ilmavoimien palveluksessa, 24-vuotiaana. Kuultuaan tarinoita naista sukulaisistaan, sisaruksista eritoten hanelle kasvoi suuri isanmaallisuuden tunne jo pienena lapsena. Peruskoulutuksen jalkeen Giovanni opiskelikin hetken Livornon merisotakoulussa, jonka jalkeen han kuitenkin siirtyi opiskelemaan oikeustieteita .

Yliopistoaikana Falconen ajatusmaailma muuttui ja hanen, seka siskonsa Marian mielipiteet muuttuivat opintojen myota pois fasismista seka katolilaisuudesta. Giovannista tuli kommunismin kannattaja, vaikka hanesta ei ikina tullutkaan minkaan puolueen jasenta.

Valmistuttuaan vuonna 1961 Falcone aloitti alan tyot, ja hanet nimitettiin tuomariksi kolme vuotta myohemmin. Mita pitemmalle hanen uransa meni, sita enemman hanta alkoi kiinnostaa rikosoikeudelliset asiat, oltuaan ensin maakunnan tuomari.

Pian tuomari Cesare Terranovan murhan jalkeen Falcone aloitti tyot syyttajanviraston tutkivalla puolella Palermossa. Toukokuussa 1980 viraston johtaja Rocco Chinnici nimitti Falconen tutkimaan suurta Rosario Spatolan ja Salvatore Inzerillon pyorittamaa heroiinin salakuljetustoimintaa. Heroiinia salakuljetettiin Sisiliasta newyorkilaiselle Gambinon mafiaperheelle, jotka olivat sukua Inzerilloille. Oikeusjutussa Spatola-Inzerillo-Gambino -klaanin salakuljetusverkkoa vastaan 53 pidatysmaaraysta allekirjoittanut tuomari Gaetano Costa murhattiin Salvatore Inzerillon maarayksesta 6. elokuuta 1980.

Falcone alkoi kayttamaan tutkimuksiinsa kekseliasta tekniikkaa, rahavirran seuraamista, keratakseen todistusaineistoa juttuunsa. Myohemmin hanesta tuli Rocco Chinnicin luoman Palermon antimafialiittoutuman jasen. Liittoutuma oli joukko tutkijatuomareita jotka jakoivat tietoa ja vastuuta keskenaan estaakseen yhden henkilon pitavan kaikkea tietoa ja tulemasta ainoaksi kohteeksi mafialle. Falconen ja Chinnicin lisaksi ryhma koostui Paolo Borsellinosta, Giuseppe Di Lellosta ja Leonardo Guarnottasta . ^[2]

Puoli vuotta ennen Maxi-oikeudenkayntia ja vain muutama paiva Ninni Cassaran hautajaisten jalkeen Borsellinon vaimo ja lapset seka Falcone, hanen morsiamensa Francesca Morvillo ja taman aiti siirrettiin keskella yota salaa sotilaskoneella Asinaran saarelle vankilan tiloihin. Poliisi uskoi mafian murhaavan molemmat syyttajat ennen kuin he saisivat massivisen ? 8 607 sivua pitkan ? syytedokumentin kirjoitettua valmiiksi. Heidan turvallisuutensa ja viime hetkien tyorauha haluttiin taata, joten tarkkaan vartioidun vankilan johtaja tarjosi heille tilat.

Falcone oli osana mafianvastaista ryhmittymaa, joka teki esitutkintavaiheessa laajaa pohjatyota Maxi-oikeudenkayntia varten. Han kuului myos 10. helmikuuta 1986 alkaneen ja 16. joulukuuta 1987 paattyneen oikeudenkaynnin paajarjestelijoihin. Oikeudenkaynnissa syytettiin 474 mafiosoa, joista 360 tuomittiin vakavista rikoksista. Avaintekijana oikeudenkaynnissa olivat Tommaso Buscettan, ensimmaisen ilmiantajaksi ruvenneen sisilialaisen mafioson, todistukset. Juuri Falcone suostutteli Buscettan ilmiantamaan mafian salaisuudet. Myohemmin Buscetta sanoi, etta siina missa muut tuomarit painostivat hanta, Falcone kohteli hanta kunnioittavasti.

Vuoden 1988 aikana Falcone teki paljon yhteistyota Rudolph Giulianin kanssa. Giuliani oli siihen aikaan Yhdysvalloissa New Yorkin etelaisen alueen yleinen syyttaja, ja hanen Falconen kanssa tekema yhteistyo koski toimia Gambinon ja Inzerillon mafiaperheita vastaan.

Toukokuussa 1992 Falcone tapettiin lahella Capacia, italialaista kuntaa, hanen ollessa moottoritiella matkalla Palermon lentokentalta Palermoon. Tienvierustaan kaivettu 350 kg dynamiittilasti rajaytettiin, kun Falconea ja hanen morsiantaan Francesca Morvilloa kuljettanut panssaroitu Fiat Croma ajoi sen kohdalta. Rajahdyksessa kuoli myos kolme poliisia: Rocco Di Cillo, Antonio Montinaro ja Vito Schifani.

Salamurha oli Cosa Nostran "paallikoiden paallikon" Salvatore Riinan jarjestelema, toimien kostona kymmenista Falconen Maxi-oikeudenkaynnissa tuomitsemista mafiosoista. Vahan Falconen ja Borsellinon murhien jalkeen Riina pidatettiin ja han istuu nyt elinkautista vankeusrangaistusta seka naista murhista etta useista muista rikoksista. ^[3] Toinen Falconen murhasta tuomittu mafioso on Giovanni Brusca , Riinan apulainen, joka tunnusti olleensa henkilo, joka laukaisi rajahteet. ^[4]

Palermon lentokentta tunnetaan nykyaan myos nimella Falcone-Borsellinon lentokenttana, kunnianosoituksena heille. Palermolaisen kuvanveistaja Tommaso Geracin luoma muistomerkki heista loytyy myos lentokentan alueelta.

Monet Falconen kanssa tyoskennelleet ihmiset ovat seka ihmetelleet etta ylistaneet hanen tehokkuuttaan. Tutkijanviraston pitkaaikainen sihteeri Barbara Sanzo kertoi Falconen tulleen toihin puoli kahdeksalta aamulla, jatkaen tauotta iltaseitsemaan kaymatta kotonaan ruokatauolla. Lahtiessaan toista han oli yhta virkea kuin aamulla, jatkaen sykliaan heti seuraavana aamuna. ^[2] Myos Vincenzo Geraci, Falconen kollega, kertoi hanen tyointensiteetistaan joka jatkui kuusi tai jopa seitseman paivaa viikossa kymmenen vuoden ajan, tuottaen mittaamattoman maaran tuloksia. ^[2]

Falconen luonne seka toiminta jakoi mielipiteet hanesta koko uransa ajan. Hanen kanssaan tyoskennelleet ihmiset ovat kuvailleet Falconea erittain varautuneeksi, sisaanpainkaantyneeksi ja jopa toykeaksi, vaikkakin tutustumalla haneen ja ansaitsemalla hanen luottamuksensa han avautui. Taydellisen tasmallisyyden lisaksi Falcone oli myos erittain vaativa itselleen, vaatien myos tyokavereiltaan samoja ominaisuuksia. Nailla toimintatavoilla han kuitenkin loi henkilokunnan, joka oli taysin lojaali hanelle.

Giovanni Falconen palatessa takaisin Palermoon hanen silloinen vaimonsa Rita Bonnici ilmoitti jaavansa Trapaniin toisen miehen vuoksi. Tilanteen teki viela hankalammaksi se, etta toinen mies oli Giovannin esimies ? Trapanin paatuomari ? mika teki asiasta puheenaiheen niin Trapanissa kuin Palermossakin. Tana aikana Falcone uppoutui toihinsa ja opetteli lainsaadannon uusia alueita.

• Falconen elaman viimeiset vuodet, Maxi-oikeudenkaynti seka salamurha ovat kuvattuna HBO:n vuonna 1998 tekemassa elokuvassa Excellent Cadavers . Elokuvassa Falconea esittaa amerikanitalialainen nayttelija Chazz Palminteri . Brittijulkaisu elokuvasta on nimeltaan Falcone . Elokuva perustuu Alexander Stillen kirjoittamaan kirjaan Excellent Cadavers . Teoksen nimi juontaa juurensa termista, joka viittaa korkea-asemaisten ihmisten, kuten poliitikkojen ja tuomareiden, salamurhiin.

• Vuonna 2006 italialainen televisiokanava RAI lahetti kaksiosaisen televisioelokuvan Falconen muistoksi. Elokuvassa Falconea esitti Massimo Dapporto ja hanen vaimoaan Fransesca Morvilloa Elena Sofia Ricci. Teos kuvaa Falconen elamaa vuonna 1980 alkaneista mafiatutkimuksista hanen salamurhaansa saakka.

• Vasta ilmestyneessa ^milloin? Taodue TV:n kuuteen osaan jaetussa elokuvassa, Capo dei Capissa, kuvastetaan paljon Falconen elamasta hanen kuolemaansa saakka. Vaikka Falcone ei ole paahahmojen joukossa, hanen osansa elokuvassa oli erittain tarkea hanen kuolemansa synnyttaessa ensimmaiset kapinat monia poliitikkoja vastaan. Myos mafiapomo Toto Riinan kiinniottaminen, osittain Falconen suurten mafianvastaisten ponnistelujen tuloksena, kuvataan.

• Giovanni Falcone, Marcelle Padovani:  Cosa Nostra ? Tuomari ja kunnian miehet . Artemisia, 1995. ISBN 951-97294-0-2 .
• Alexander Stille:  Excellent Cadavers . Vintage, 1995. ISBN 0-224-03761-7 .

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Yhdysvallat Japani T?ekki Australia Kreikka Alankomaat Puola Portugali Tieteilijat CiNii Henkilot Dizionario Biografico degli Italiani Trove Muut IdRef