Georges Augustin Bidault
(
5. lokakuuta
1899
Moulins
?
27. tammikuuta
1983
Cambo-les-Bains
)
[1]
oli ranskalainen
kristillisdemokraattinen
poliitikko, joka toimi
toisen maailmansodan
aikana
Ranskan vastarintaliikkeessa
seka kahdesti
Ranskan paaministerina
vuosina 1946 ja 1949?1950.
Algerian sodan
aikana Bidault ryhtyi yhteistyohon
Charles de Gaullen
politiikkaa vastustaneen maanalaisen
OAS
-jarjeston kanssa ja joutui lahtemaan maanpakoon.
Bidault opiskeli italialaisessa jesuiittakoulussa ja valmistui
Sorbonnen yliopistosta
vuonna 1925 paaaineinaan historia ja maantiede. Han palveli lyhyen aikaa Ranskan armeijassa
Ruhrin miehityksen
aikana vuonna 1919. Bidault perusti vuonna 1932
L’Aube
-nimisen vasemmistolaisen katolisen sanomalehden, johon kirjoitti ulkopolitiikkaa kasitellytta kolumnia. Ranskan miehityksen yhteydessa vuonna 1940 han jai saksalaisten vangiksi, mutta vapautui vuonna 1941 ja palasi Ranskaan. Bidault ryhtyi toimimaan Vastarinnan kansallisessa neuvostossa (CNR) ja hanesta tuli sen johtaja vuonna 1943. Seuraavana vuonna
Gestapo
paljasti hanet, mutta han onnistui valttamaan pidatyksen. Samoihin aikoihin han myos perusti kristillisdemokraattisen
Mouvement Republicain Populaire
(MRP) -puolueen.
[1]
Ranskan vapauttamisen jalkeen vuonna 1944 Bidaultista tuli de Gaullen johtaman valiaikaisen hallituksen ulkoministeri. Tassa ominaisuudessa han muun muassa tuki
Jaltan sopimuksen
ohjelmaa ja allekirjoitti
Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan
. Sittemmin Bidault oli kahdesti paaministerina, uudelleen ulkoministerina vuosina 1947?1948 ja 1953?1954 seka puolustusministerina 1951?1952. Han muodosti hallituksen 7. helmikuuta 1950
[2]
. Han kannatti Lansi-Euroopan taloudellista integraatiota, atlanttista puolustusyhteistyota (
Nato
) seka Ranskan siirtomaavallan sailyttamista
Indokiinassa
ja
Algeriassa
.
[1]
Han joutui toimimaan ulkoministerina tappiollisen
đi?n Bien Ph?n taistelun
aikana.
Bidault oli aiemmin ollut Charles de Gaullen ystava ja tukija, mutta de Gaullen tultua presidentiksi vuonna 1958 erimielisyys Algerian itsenaisyyskysymyksessa rikkoi heidan valinsa. Bidault perusti tuolloin uuden, oikeistolaisen kristillisdemokraattisen puolueen. De Gaullen hyvaksyttya vuonna 1961 Algerian itsenaistymisen Bidault julisti hanen hallintonsa olevan laiton ja perusti oman kansallisen vastarinnan neuvoston. Se tuki terroristisia keinoja Algerian itsenaistymisen estamiseksi. Bidault pakeni maasta vuonna 1962 sen jalkeen kun hanta oli syytetty salaliitosta ja hanen parlamentaarinen koskemattomuutensa oli kumottu. Han asui vuosina 1963?1967
Brasiliassa
. Han palasi Ranskaan vuonna 1968 sen jalkeen kun hanen pidatysmaarayksensa oli peruutettu. Bidault perusti palattuaan viela Mouvement pour le justice et la liberte -nimisen oikeistopuolueen, mutta ei saavuttanut enaa merkittavaa vaikutusta politiikassa.
[1]
- ↑
a
b
c
d
Georges Bidault
(englanniksi)
Encyclopædia Britannica Online Academic Edition
. Viitattu 18.5.2013.
- ↑
Simonen, Salama:
Mita Missa Milloin 1951
, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1950.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
