Gaius Rubellius Plautus ( 33 - 62 ) oli roomalainen poliitikko ja keisari Neron poliittinen vihamies. Ajatusmaailmaltaan Plautus oli stoalainen . Han on yksi kolmesta Neron murhauttamasta ”stoalaisesta marttyyrista” Thrasea Paetuksen ja Barea Soranuksen ohella. He kaikki olivat Musonius Rufuksen oppilaita. ^[1]

Elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sukutausta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Plautus oli aitinsa Julian kautta sukua Juliusten-Claudiusten dynastialle . Han oli Drusuksen , Tiberius Caesarin ainoan pojan, lapsenlapsi ja Tiberiuksen ja hanen veljensa Drusuksen lapsenlapsen lapsi. Iso-isoaitiensa Vipsania Agrippinan ja Antonia minorin kautta han oli sukua myos Marcus Vipsanius Agrippalle ja Marcus Antoniukselle , mutta ei Augustukselle . Han oli Octavia minorin , joka oli sukua Julius Caesarille , jalkelainen.

Plautuksen isa oli Gaius Rubellius Blandus . Taman suku oli kotoisin Tiburista ja kuului equites -luokkaan. Julia oli aiemmin ollut naimisissa serkkunsa Nero Caesarin kanssa, ja Rubellius Blandus oli hanen toinen miehensa.

Vuosien 43 ja 45 valilla Juliasta tuli keisarinna Valeria Messalinan juonittelujen viaton uhri. Eras syy saattoi olla se, etta Messalina naki nuoren Plautuksen uhkana pojalleen Britannicukselle . Keisari Claudius ei suojellut sukulaistaan, ja Julia teloitettiin. Hanet tunteneet ihmiset kuitenkin tiesivat hanet hyveelliseksi.

Plautus nai Antistia Pollittan, Lucius Antistius Vetuksen tyttaren. Heidan lastensa nimia ei tiedeta. Yksikaan heista ei selvinnyt Neron puhdistuksista vuonna 66.

Neron kateus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Junia Silana, keisarinna Agrippina nuoremman kilpailija ja Messalinan rakastajan entinen vaimo, syytti vuonna 44 Agrippinaa suunnitelmasta syosta keisari Nero vallasta ja sijoittaa Plautus valtaistuimelle. Nero ei tehnyt tuolloin viela mitaan, mutta ajan kanssa hanen suhteensa Silanaan lampeni, kun taas suhde hanen aitiinsa huononi. Vuonna 60 nahtiin komeetta , ja juorut Neron kukistumisesta ja Plautuksen noususta valtaistuimelle kasvoivat. Nero ajoi Plautuksen perheineen maanpakoon Asia Minoriin .

Sukutaustan lisaksi Neron kateutta lietsoi Plautuksen korkea stoalainen moraali, jonka Nero naki suorana loukkauksena itselleen. Plautus vetaytyi julkisesta elamasta, mutta se ei estanyt hanta koskevia huhupuheita. ^[1] Vuonna 62 Plautuksen huhuttiin suunnittelevan vallankaappausta itaisen armeijan voitokkaan komentajan Gnaeus Domitius Corbulon kanssa. Nero maarasi Plautuksen teloitettavaksi. Hanen paansa tuotiin Roomaan. Nero pilkkasi, kuinka kauhea Plautuksen pitka nena on.

Samoihin aikoihin Nero vangitsi myos Musonius Rufuksen ^[1] . Vuonna 66 teloitettiin Plautuksen leski, lapset ja appi. Samoin Nero alkoi vainota taman ystavia Thrasea Paetusta ja Barea Soranusta.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Tacitus: Annals 15-16.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Rubellius Plautus