Gaetano Donizetti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gaetano Donizetti

Domenico Gaetano Maria Donizetti ( 29. marraskuuta 1797 Bergamo ? 8. huhtikuuta 1848 Bergamo ) oli italialainen saveltaja , joka tunnetaan paaasiallisesti oopperoistaan . [1] Han on kuitenkin saveltanyt myos muuta musiikkia, muun muassa kirkkomusiikkia, muutaman jousikvarteton seka joitakin orkesteriteoksia. Han on yhdessa Gioacchino Rossinin ja Vincenzo Bellinin kanssa yksi kolmesta suuresta bel canto -saveltajasta. [2]

Lyhyt elamakerta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nuoruus ja opiskeluajat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Donizetti syntyi koyhaan perheeseen, jolla ei ollut musiikkitaustaa. Han paasi kuitenkin ensimmaisten joukossa oppilaaksi Simon Mayrin perustamaan hyvantekevaisyyspohjalla toimivaan kouluun. [3] Mayr opetti hanta kokonaisen vuosikymmenen vaatimatta kertaakaan maksua palveluksistaan. Bergamolainen koyha opiskelija oli pakotettu tarttumaan jokaiseen savellystyohon mita hanelle vain tarjottiin - lopulta Mayrin tyo venetsialaisten oopperakomppanioiden ylipuhumisessa tuotti tulosta ja Donizetti sai hieman nimea.

Nousu menestykseen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Napolilaisille teattereille savelletyt koomiset oopperat kiinnittivat La Scalan huomion ja hanet palkattiin saveltamaan milanolaiselle teatterille Anna Bolena , ooppera josta tuli hanen ensimmainen kansainvalinen menestyksensa. Kaksi vuotta myohemmin, 1832, han savelsi ensimmaisen suurmenestyksen saavuttaneen komediansa, Lemmenjuoman . Taman peraan Donizetti tuotti kolme loisteliasta vakavaa tyota, Lucrezia Borgian , Maria Stuardan ja Lucia di Lammermoorin . 1830-luvun lopussa han oli Italian ykkossaveltaja.

Vuoden 1838 hanen karsivallisyytensa italialaisten sensoreiden kanssa alkoi kuitenkin olla vahissa. Poliuton jouduttua sensuurin kynsiin ensi-iltaa edeltavissa harjoituksissa Donizetti alkoi pohtia muuttoa Ranskaan . Myohemmin samana vuonna Mercadanten tultua hanen sijastaan nimetyksi Napolin konservatorion johtajaksi, Donizetin mitta oli taynna ja han pakkasi laukkunsa.

Pariisin ja Wienin vuodet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hyvaksynta Pariisin piireissa ei tullut tuosta vain, mutta vuonna 1840 Donizetti loi lapi myos Ranskan paakaupungissa hanen koomisen oopperansa Rykmentin tytar ('La fille du regiment') ja grand operansa La favorite saatua ensiesityksensa. Molemmat nousivat suureen suosioon. Vuonna 1842 hanet nimitettiin Hofkapellmeisteriksi Habsburgien hoviin Wieniin ja jonkin aikaa, sairastelustaan huolimatta, saveltaja pystyi jakamaan aikansa kahden kaupungin valilla. Vuonna 1843 han savelsi mestarillisen koomisen oopperan Don Pasquale . [3]

Viimeiset ajat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1844 Donizetti oli vakavasti sairas ja hanet suljettiin Pariisin ulkopuolella sijaitsevaan laitokseen. Siella hanta kavi katsomassa Heinrich Heine , joka kuvasi nakemaansa nain: ”Samalla kun hanen taianomaiset savelensa tuovat maailmalle iloa, han itse istuu kuin hulluuden henkiloitymana mielisairaalassa Pariisin lahella.” [4]

Donizettin sairastelu oli jatkunut vuosikausia, eika sita ole koskaan diagnosoitu kunnolla. Vuonna 1845 han halvaantui ja sen jalkeen dementoitui nopeasti. Oireiden on arveltu liittyneen pitkaan itaneeseen sukupuolitautiin. [3]

Saveltajan kunnon huononnuttua entisestaan hanet siirrettiin takaisin syntymaseuduilleen Bergamoon, jossa han kuoli 51-vuotiaana vuonna 1848.

Paateokset (oopperat)

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Il Pigmalione  (1816; 13.10.1960 Teatro Donizetti, Bergamo)
  • Enrico di Borgogna  (14.11.1818 Teatro San Luca, Venetsia)
  • Una follia  (17.12.1818 Teatro San Luca, Venetsia) (kadonnut)
  • Le nozze in villa  (1821? Teatro Vecchio, Mantova)
  • Il falegname di Livonia, ossia Pietro il grande  (26.12.1819 Teatro San Samuele, Venetsia)
  • Zoraida di Granata  (28.1.1822 Teatro Argentino, Rooma)
  • La zingara  (12.5.1822 Teatro Nuovo, Napoli)
  • La lettera anonima  (29.6.1822 Teatro del Fondo, Napoli)
  • Chiara e Serafina, ossia I pirati  (26.10.1822 Teatro alla Scala Milano)
  • Alfredo il grande  (2.7.1823 Teatro San Carlo , Napoli)
  • Il fortunato inganno  (3.9.1823 Teatro Nuovo, Napoli)
  • L'ajo nell'imbarazzo  (4.2.1824 Teatro Valle, Rooma)
  • Emilia di Liverpool  (28.7.1824 Teatro Nuovo, Napoli) (L'eremitaggio di Liverpool)
  • Alahor in Granata  (7.1.1826 Teatro Carolino, Palermo)
  • Don Gregorio [L'ajo nell'imbarazzon uusi versio]  (11.6.1826 Teatro Nuovo, Napoli)
  • Elvida  (6.7.1826 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Gabriella di Vergy  (1826; 29.11.1869 Teatro San Carlo, Napoli) (Gabriella)
  • Olivo e Pasquale  (7.1.1827 Teatro Valle, Rooma)
  • Otto mesi in due ore  (13.5.1827 Teatro Nuovo, Napoli) (Gli esiliati in Siberia)
  • Il borgomastro di Saardam  (19.8.1827 Teatro del Fondo, Napoli)
  • Le convenienze teatrali  (21.11.1827 Teatro Nuovo, Napoli)
  • L'esule di Roma, ossia Il proscritto  (1.1.1828 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Alina, regina di Golconda  (12.5.1828 Teatro Carlo Felice, Genova)
  • Gianni di Calais  (2.8.1828 Teatro del Fondo, Napoli)
  • Il paria  (12.1.1829 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Il giovedi grasso  (26.2.1829? Teatro del Fondo, Napoli) (Il nuovo Pourceaugnac)
  • Il castello di Kenilworth  (6.7.1829 Teatro San Carlo, Napoli)
  • I pazzi per progetto  (6.2.1830 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Il diluvio universale  (28.2.1830 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Imelda de Lambertazzi  (5.9.1830 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Anna Bolena  (26.12.1830 Teatro Carcano, Milano)
  • Le convenienze ed inconvenienze teatrali [uusi versio oopperasta Le convenienze teatrali]  (20.4.1831 Teatro Canobbiana, Milano)
  • Gianni di Parigi  (1831; 10.9.1839 Teatro alla Scala Milano)
  • Francesca di Foix  (30.5.1831 Teatro San Carlo, Napoli)
  • La romanziera e l'uomo nero  (18.6.1831 Teatro del Fondo, Napoli) (libretto kadonnut)
  • Fausta  (12.1.1832 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Ugo, conte di Parigi  (13.3.1832 Teatro alla Scala Milano)
  • Lemmenjuoma , alkup. L'elisir d'amore  (12.5.1832 Teatro Canobbiana, Milano)
  • Sancia di Castiglia  (4.11.1832 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Il furioso all'isola di San Domingo  (2.1.1833 Teatro Valle, Rooma)
  • Parisina  (17.3.1833 Teatro della Pergola, Firenze)
  • Torquato Tasso  (9.9.1833 Teatro Valle, Rooma)
  • Lucrezia Borgia  (26.12.1833 Teatro alla Scala Milano)
  • Rosmonda d'Inghilterra  (27.2.1834 Teatro della Pergola, Firenze)
  • Gemma di Vergy  (26.10.1834 Teatro alla Scala Milano)
  • Maria Stuarda  (30.12.1835 Teatro alla Scala Milano)
  • Marin Faliero  (12.3.1835 Theatre-Italien, Pariisi)
  • Lucia di Lammermoor  (26.9.1835 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Belisario  (4.2.1836 Teatro La Fenice, Venetsia)
  • Il campanello di notte  (1.6.1836 Teatro Nuovo, Napoli)
  • Betly, o La capanna svizzera  (21.8.1836 Teatro Nuovo, Napoli)
  • L'assedio di Calais  (19.11.1836 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Pia de' Tolomei  (18.2.1837 Teatro Apollo, Venetsia)
  • Roberto Devereux  (28.10.1837 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Maria de Rudenz  (30.1.1838 Teatro La Fenice, Venetsia)
  • Poliuto  (1838; 30.11.1848 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Le duc d'Albe  (1839; 22.3.1882 Teatro Apollo, Rooma) (Il duca d'Alba)
  • Rykmentin tytar , alkup. La fille du regiment   (11.2.1840 Opera-Comique, Pariisi)
  • L'ange de Nisida  (1839; ?)
  • La favorite [L'ange de Nisidan uusi versio]  (2.12.1840 Opera, Pariisi)
  • Adelia  (11.2.1841 Teatro Apollo, Rooma)
  • Rita, ou Le mari battu  (1841; 7.5.1860 Opera-Comique, Pariisi) (Deux hommes et une femme)
  • Maria Padilla  (26.12.1841 Teatro alla Scala Milano)
  • Linda di Chamounix  (19.5.1842 Karntnertortheater, Wien)
  • Caterina Cornaro  (18.1.1844 Teatro San Carlo, Napoli)
  • Don Pasquale  (3.1.1843 Theatre-Italien, Pariisi)
  • Maria di Rohan  (5.6.1843 Karntnertortheater, Wien)
  • Dom Sebastien  (13.11.1843 Opera, Pariisi)
  • Caterina Cornaro  (1844)

Lainauksia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

”Tuo ei yllata minua. Han on aina ollut laiska.” -Donizetin vastaus kun hanelle kerrottiin Rossinin saveltaneen Sevillan parturin kahdessa viikossa

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Hussey, Dyneley: Gaetano Donizetti 25.11.2018. Encyclopædia Britannica. Viitattu 28.11.2018 (englanniksi) .
  2. ↑ Tommasini, Anthony: Bel Canto: Audiences Love It, but What Is It? 28.11.2008. The New York Times. Viitattu 28.11.2018 (englanniksi) .
  3. ↑ a b c Donizetti’s Life 5.6.2016. Donizetti Society. Viitattu 28.11.2018 (englanniksi) .
  4. ↑ Goulding, Phil G.:  Classical Music. The 50 Greatest Composers and Their 1,000 Greatest Works , s. 491. Random House, 2011. ISBN 9780307760463 . Google Books . (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gaetano_Donizetti&oldid=21957589 ”