|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Fysiokratismi
eli
fysiokratia
oli 1700-luvun puolivalissa kehitelty
maatalousyhteiskunnan
mukainen talousteoria, jonka keskeinen ajatus oli
maatalouden
korostaminen. Fysiokraatit uskoivat, etta kansojen vauraus johtui maataloudesta, eivatka teollisuus tai kauppa tuo vaurautta. Fysiokraattien kasitys maataloudesta sisalsi mm.
metsatalouden
ja kaivostoiminnan, joten tosiasiallisesti he tarkoittivat kansojen vaurauden johtuvan laajemmasta
alkutuotannosta
. Maanviljelyn tuottama ylijaamaravinto oli kuitenkin tarkastelussa paasijalla, koska se oli kaiken muun alkutuotannon edellytys.
Fysiokratismin teoria sai alkunsa
Ranskassa
, ja se oli kenties ensimmainen hyvin kehitetty talousteoria.
lahde?
Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle
merkantilismille
vastakkainen suuntaus ja historiallisesti katsoen tarkea askelkivi talousteoreettisessa ajattelussa merkantilismin ja
klassisen liberalismin
valilla.
Fysiokratismin teoria sai alkunsa Ranskassa, ja se oli kenties ensimmainen hyvin kehitetty talousteoria. Fysiokratismi oli voimakkaasti sen ajan vallitsevalle merkantilismille vastakkainen suuntaus. Fysiokraatit kutsuivat itseaan nimella
economistes
ja heista tunnetuimpia olivat
Francois Quesnay
ja
Mirabeau vanhempi
.
Fysiokratismi ei koskaan saanut laajaa kannatusta. Fysiokratian teoriapohjan rikkoi 1800-luvulla alkanut
fossiilisten polttoaineiden
suurimittainen hyodyntaminen, mika tarkoitti ettei maa- ja metsatalous enaa ollut ainoa talouden energianlahde. Samalla kasityolaisten vaihtuessa teollisuustyontekijoihin rikkoutui ajatus mitaan tuottamattomista kasityolaisista, koska ruokaa hyodyntavien kasityolaisten sijaan alettiin olla riippuvaisia fossiilisia polttoaineita hyodyntavista koneista. Fysiokratian teoriapohja perustui
maatalousyhteiskuntaan
, eika sita voinut soveltaa
teollisuusyhteiskuntaan
.
Fysiokratian nakemykset vapaudelle perustuvasta talousjarjestelmasta periytyivat myohaisemmalle
klassiselle liberalismille
. Etenkin
Adam Smith
sai vaikutteita fysiokraattien ajattelusta.
Fysiokraattien mukaan maatalous on kansakunnan vaurauden lahde. Maatalouden ylikorostamisen paaperusteena oli maatalouden tuotteiden suuri lisaantyvyys. Esimerkiksi viljanjyvan kylvamalla saattaa saada kymmenia uusia jyvia ja lehma voi tuottaa useita jalkelaisia lyhyessa ajassa. Vuosisatojen takaisen maatalousyhteiskunnan maa- ja metsatalous olivatkin paaasiallinen tapa sitoa auringon energiaa ihmiselle hyodynnettavaan muotoon. Ennen fossiilisten polttoaineiden vauhdittamaa teollisuusyhteiskuntaa, nama olivatkin talouden paaasiallinen energianlahde.
Maanviljelijoiden tuottaman ylijaamaravinnon turvin voidaan hoitaa muita toimia. Voimavarat tulisi suunnata maataloustuotannon kasvattamiseen. Fysiokratismin mukaan maataloustuotannon taso maarittaa valtion vaeston maaran. Mita suurempi on maataloustuotanto, sita suurempi on valtion vaesto ja samalla sita mahtavampi on valtio.
Fysiokraatit kannattivat
maaveroa
, silla he ajattelivat sen olevan tehokkain tapa kerata verot. Fysiokraatit asettivat maaseudun ja kaupungin vastakkain, ja kannattivat "luonnollista maalaiselamaa" ja paheksuivat "keinotekoista" kaupunkielamaa.
Fysiokraattien ajatteluun kuului Quesnayn
Tableau economiquessa
esille tuleva ajatus siita, etta maatalous on ainoa tapa tuottaa ravintoa. Maanviljelijat kayttavat osan ravinnosta itse ja tuottavat ylijaamaa kasityolaisten ja kauppiaiden ruokkimiseksi. Kasityolaiset eivat tuota mitaan uutta, he vain muuttavat maatalouden tuotteita uuteen muotoon. Samoin kauppiaat vain valittavat maanviljelijoiden ja kasityolaisten tuotteita eteenpain. Kasityolaiset ja kauppiaat kuluttavat ruokaa, jotta jaksavat tehda tyotaan. Maanviljelijat ovat tuottajia, kasityolaiset ja kauppiaat kuluttajia.
Tableau economique
esitti samalla
talouden kiertokulun
ajatuksen, mika on myohemmissa talousteorioissa keskeisella sijalla.
Tableau economiquen
voi myos ajatella maatalousyhteiskunnan talouden energiavirtoina.
Quesnay korosti
luonnollisen jarjestyksen
(ransk.
ordre naturel
) ja
positiivisen jarjestyksen
(ransk.
ordre positif
) valista eroa. Luonnollinen jarjestys on luonnonlakeihin perustuva jarjestys ja positiivinen jarjestys ihmisen keksima jarjestys. Quesnayn mukaan asiat ovat parhaiten positiivisen jarjestyksen ollessa samansuuntainen luonnollisen jarjestyksen kanssa. Fysiokraatit pitivat
markkinataloutta
luonnollisen jarjestyksen mukaisena.
Fysiokraattien mukaan vapauteen perustuva talousjarjestelma on tehokas. Fysiokraatit kannattivat myos vapaata kauppaa (
laissez-faire
). Fysiokraatit vastustivat
maaorjuutta
, silla he pitivat ihmisten vapaudelle perustuvaa talousjarjestelmaa tehokkaampana.