Frithiof Nevanlinna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Frithiof Nevanlinna vuonna 1964.

Frithiof Edvard Henrik Nevanlinna (vuoteen 1906 Neovius ; 16. elokuuta 1894 Joensuu ? 20. maaliskuuta 1977 Helsinki ) oli suomalainen matemaatikko , toimitusjohtaja ja professori . [1]

Henkilohistoria

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nevanlinna syntyi pappis- ja sotilassukuna tunnettuun Neoviusten sukuun . [2] Hanen isansa oli matematiikan opettaja Otto Nevanlinna ja aitinsa Margarete Henriette Louise Romberg. Matemaatikko Rolf Nevanlinna oli Frithiofin nuorempi veli. [3] Perhe suomalaisti nimensa Nevanlinnaksi vuonna 1906 . Nevanlinnan puoliso oli Greti Soisalon-Soininen. [4]

Ammattiura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oman kertomansa mukaan Nevanlinna piti itseaan lapi elamansa ennen kaikkea matemaatikkona. Hanen tieteellinen uransa alkoi lupaavasti. [1] Nevanlinna valmistui maisteriksi vuonna 1915 ja vaitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa Ernst Lindelofin johdolla [5] kompleksianalyysista 1918, vuotta ennen Rolf-veljea, [6] ja hanet nimitettiin Helsingin yliopiston matematiikan dosentiksi vuonna 1923. [1] Akateemisten virkojen niukkuuden vuoksi Nevanlinnan oli kuitenkin siirryttava vakuutusyhtion palvelukseen [1] . Nevanlinna oli henkivakuutusyhtio Salaman paamatemaatikko vuosina 1918?1930 ja vuodesta 1936 sen johtokunnan puheenjohtaja, Palovakuutusosakeyhtio Pohjolan varatoimitusjohtaja 1930?1932 ja Pohjolan seka Tapaturmavakuutusosakeyhtio Kullervon ja Jalleenvakuutusyhtio Osmon toimitusjohtaja 1932?1949, [3] jonka jalkeen han oli viela yhtioiden johtokunnan puheenjohtajana vuoteen 1961. Tilaisuuden tarjouduttua han palasi Helsingin yliopistoon matematiikan professoriksi (1950?1962), veljensa Rolf Nevanlinnan seuraajaksi. [1] Nevanlinna valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jaseneksi vuonna 1927, ja han sai professorin arvonimen vuonna 1944.

Nevanlinnan vaitoskirja Zur Theorie der Asymptotischen Potenzreihe [7] kasitteli kysymysta, missa maarin jonkin ympyran ulkopuolella olevassa sektorissa annettu potenssisarja maarittaa yksikasitteisen analyyttisen funktion . Nevanlinnan merkittavimmat matemaattiset saavutukset liittyvat kuitenkin hanen yhteistyohonsa Rolf Nevanlinnan kanssa. Jalkimmaisen nimissa Nevanlinnan teoriana kulkevan meromorfifunktioiden arvojenjakautumisteorian alkuvaiheet olivat veljesten yhteistyota, joka dokumentoitui vuonna 1922 ilmestyneessa yhteisjulkaisussa Uber die Eigenschaften analytischer Funktionen in der Umgebung einer singularen Stelle oder Linie . Viela vuonna 1927 Nevanlinna julkaisi uuden omaperaisen todistuksen Nevanlinnan teorian toiselle paalauseelle julkaisussaan Uber die Anwendung einer Klasse uniformisierenden Transzendenten zur Untersuchung der Wertverteilung analytischer Funktionen .

Yliopisto-opettajana Nevanlinna keskittyi pitkalti algebran opetukseen. Han kirjoitti aiheesta oppikirjan, joka on ilmestynyt myos saksankielisena laitoksena. Professorina ollessaan Nevanlinna palasi yhteistyohon veljensa kanssa, joka oli nyttemmin kiinnostunut funktionaalianalyysista ; veljesten ohjelmana oli siirtaa "normaali" n-ulotteisen euklidisen avaruuden analyysi koordinaatittomaan muotoon. Ohjelman, jossa Frithiofin osuus oli merkittava, lopputulos oli monografia Absolute Analysis .

Julkaisuja

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Nevanlinna, Frithiof: Zur Theorie der asymptotischen Potenzreihen vaitoskirja . 30.10.1918. Viitattu 29.12.2018.
  • Nevanlinna, Frithiof:  Johdatus lukuteoriaan ja algebraan . Helsinki: Otava, 1944.
  • Nevanlinna, Frithiof & Nevanlinna, Rolf:  Absolute Analysis . Die Grundlehren der mathematischen Wissenschaften in Einzeldarstellungen mit besonderer Berucksichtigung der Anwendungsgebiete; vol. 102. Berliini, New York: Springer, 1959. ISBN 978-3-540-05917-2 .
  • Nevanlinna, Frithiof:  Einfuhrung in die Algebra und die Theorie der algebraischen Gleichungen . Basel und Stuttgart: Birkhauser Verlag, 1965.

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e Lehto, Olli: ”Nevanlinna, Frithiof (1894?1977)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 7 , s. 37?38. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 . Teoksen verkkoversio (viitattu 17.3.2012).
  2. ↑ Autio, Veli-Matti: ”Neovius (1700?)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 7 , s. 15?16. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7 . Teoksen verkkoversio (viitattu 17.3.2012).
  3. ↑ a b Weilin+Goosin tietosanakirja 4: Neu?Set , s. 1320. Espoo: Weilin + Goos, 1993. ISBN 951-35-500-2.
  4. ↑ Kirpila, Juhani ? Motti, Sisko ? Oksa, Anna-Marja (toim.):  Suomen laakarit 1962 , s. 339. Helsinki: Suomen Laakariliitto, 1963.
  5. ↑ Frithiof Nevanlinna The Mathematics Genealogy Project . 2012. Fargo, North Dakota: North Dakota State University. Viitattu 17.3.2012. (englanniksi)
  6. ↑ Pekonen, Osmo: Rolf Nevanlinna The First Century of the International Commission on Mathematical Instruction (1908-2008) . 22.4.2008. ICMI. Viitattu 17.3.2012. (englanniksi)
  7. ↑ Nevanlinna, Frithiof: Zur Theorie der asymptotischen Potenzreihen vaitoskirja . 30.10.1918. Viitattu 29.12.2018.

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Elfving, G.: Frithiof Nevanlinna in memoriam. Arkhimedes 2/1977, s. 104?106.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Frithiof_Nevanlinna&oldid=19042555 ”