Karl Wilhelm Friedrich von Schlegel ( 10. maaliskuuta 1772 Hannover ? 12. tammikuuta 1829 Dresden ) oli saksalainen filosofi , kirjailija , kriitikko , kirjallisuushistorioitsija ja kaantaja . Friedrich Schlegel oli yhdessa veljensa August Wilhelm Schlegelin kanssa perustamassa Jenan varhais romantiikkaa . Klassismista irtautuneen varhaisromantiikan on vaitetty olleen ensimmainen moderni kirjallinen liike, joka ennakoi monia 1900 -luvun kirjallisuudessa ja filosofiassa tarkeiksi tulleita teemoja. ^[1]

Friedrich Schlegel vaikutti yhdessa hermeneutikko Friedrich Schleiermacherin kanssa olennaisesti nykyaikaisten humanististen tieteiden perustamiseen. ^[2]

Friedrich Schlegel syntyi 10. maaliskuuta 1772 Hannoverissa protestanttisen papin poikana. Keskeytettyaan ensin kaupanalan opinnot Leipzigissa Schlegel opiskeli Gottingenin yliopistossa ja myohemmin Leipzigin yliopistossa oikeustiedetta, matematiikkaa, filosofiaa ja klassista filologiaa. ^[2]

Friedrich Schlegel muutti opintojensa jalkeen Dresdeniin . Han pyrki toteuttamaan kirjallisuushistorian alalla saman tyon, jonka Johann Joachim Winckelmann oli tehnyt antiikin taidehistoriassa. Schlegel julkaisi useita antiikin Kreikkaa ja antiikin Roomaa ja erityisesti niiden kirjallisuutta koskevia tutkimuksia. Han muotoili teorian Kreikan apollonisesta ja dionyysisesta puolesta, joka ennakoi Friedrich Nietzschen teoksen Tragedian synty nakemyksia. Ranskan vallankumous innoitti Schlegelin kirjoittamaan tutkielman tasavallasta. ^{[1] [2]}

Friedrich Schlegel asui 1700- ja 1800-luvun vaihteessa Jenassa yhdessa veljensa August Wilhelm Schlegelin kanssa seka Berliinissa ystavansa Friedrich Schleiermacherin kanssa. Schlegel alkoi talloin ottaa etaisyytta nuoruutensa klassismiin. Tana aikana han kehitteli yhdessa A. W. Schlegelin, Schleiermacherin seka mm. Friedrich von Hardenbergin (pseud. Novalis ) ja Ludwig Tieckin kanssa uutta varhaisromanttista kirjallisuutta veljensa kanssa toimittamassaan Athenaum -lehdessa. Talla kaudella Schlegelin tuotanto koostui keskeisesti fragmenttikokoelmista, joissa uutta kirjallisuutta ja filosofiaa ilmaistiin aforismin kaltaisessa katkelmallisessa muodossa. Fragmenttimuodon ajatuksena oli korostaa sita, kuinka moderni romanttinen kirjallisuus oli lahtokohtaisesti keskeneraista erona aiemman klassismiin pyrkimyksiin yhtenaiseen ja harmoniseen muotoon. ^[2]

Jenan varhaisromantikkojen piirin hajottua Friedrich Schlegel muutti Pariisiin , jossa han opiskeli sanskriittia ja persiaa . Schlegel julkaisi tutkimuksen muinaisen Intian kielesta ja viisaudesta. Lisaksi Schlegel kehitteli federalistisia ajatuksia Euroopan yhdentymisesta, joka tapahtuisi Saksan ja Ranskan liittyessa yhteen. Schlegel asui vuodesta 1804 Kolnissa , jossa han luennoi filosofiasta. Han kaantyi vuonna 1808 katoliseksi. ^[2]

Friedrich Schlegel asui 1810- ja 1820-luvulla paaasiassa Wienissa . Han tyoskenteli restauraatiopolitiikkaa ajaneen Klemens von Metternichin kanssa Wienin kongressissa . Schlegel oli nuorena kannattanut tasavaltaa , mutta nyt han tuki keisariaatetta . Schlegel aateloitiin 1815. Friedrich von Schlegel toimi vuosina 1815?1818 poliitikkona ollen Itavallan edustajana Frankfurtin liittopaivilla. Han ajatteli filosofiansa uudelleen 1820-luvulla, jolloin hanelta jai jalkeen luentosarjoja, jotka kasittelivat elamanfilosofiaa, kielifilosofiaa seka historianfilosofiaa. Friedrich von Schlegel kuoli 12. tammikuuta 1829 Dresdenissa . ^[2]

• Vom asthetischen Werte der griechischen Komodie (1794)
• Uber die Diotima (1795)
• Versuch uber den Begriff des Republikanismus (1796)
• Georg Forster (1797)
• Uber das Studium der griechischen Poesie (1797)
• Uber Lessing (1797)
• Kritische Fragmente (ns. Lyceum -fragmentit, 1797)
• Fragmente (ns. Athenaeum -fragmentit, 1797?1798)
• Lucinde romaani (1799)
• Uber die Philosophie. An Dorothea (1799)
• Gesprach uber die Poesie (1800)
• Ideen ( Ideoita , 1800)
• Uber die Unverstandlichkeit (1800)
• Charakteristiken und Kritiken (1801)
• Alarkos murhenaytelma (1802)
• Reise nach Frankreich matkapaivakirja (1803)
• Uber die Sprache und Weisheit der Indier (1808)
• Geschichte der alten und neueren Literatur, Vorlesungen (1815)

• Schlegel, Friedrich:  Fragmentteja . Teoksessa Oi runous. Romantiikan ja modernismin runouskasityksia. Toim. Tuula Hokka. Suomentanut Vesa Oittinen. Helsinki: SKS, 2000. ISBN 951-746-173-9 .

• Schlegel, Friedrich:  Puhe mytologiasta . Teoksessa Estetiikan klassikot. Platonista Tolstoihin. Toim. Ilona Reiners, Anita Seppa & Jyri Vuorinen. Suomentanut Veli-Matti Saarinen. Helsinki: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-952-495-092-3 .

• Schlegel, Friedrich: Katkelma Lucinde (1799) romaanista. Suomentanut Veli-Matti Saarinen, Nuori voima , nro 4 / 1997.
• Schlegel, Friedrich: Lucinde (1799). Suomentanut Veli-Matti Saarinen. Helsinki: Kuvataideakatemia 2015. ISBN 978-952-7131-00-8 .

• Saarinen, Veli-Matti:  Varhaisromanttinen dialektiikka. Filosofian perustan suhteellistuminen Friedrich Schlegelin ajattelussa . Teoksessa Subjektia rakentamassa: tutkielmia minuudesta teksteissa . Toimittaneet Tomi Kaarto & Lasse Kekki. Turku: Turun yliopisto, 2000.

• Saarinen, Veli-Matti:  The Daybreak and Nightfall of Literature ? Friedrich Schlegel's Idea of Romantic Literature: Between productive Fantasy and Reflection . Frankfurt am Main: Peter Lang, 2007.

• Nivala, Asko:  Kemiallinen aikakausi. Historian metaforinen kuvaaminen . Teoksessa Kulttuurihistoriallinen katse . Toimittaneet Heli Rantala & Sakari Ollitervo. Turku: k & h, 2010. ISBN 978-951-29-4198-8 .

• Saarinen, Veli-Matti:  Taiteen Elama ja Kuolema. Kirjoituksia kahdesta modernista taidekasityksesta . Helsinki: Kuvataideakatemia, 2011.

• Nivala, Asko:  Romanttinen komedia. Huumori Friedrich Schlegelin varhaisromanttisessa ajattelussa . Teoksessa Menneen ja tulevan valilla. 1800-luvun kulttuurihistorian lukukirja . Toimittanut Hannu Salmi . Turku: k & h, 2011. ISBN 978-951-29-4543-6 .

• Nivala, Asko: Friedrich Schlegelin kriittinen transsendentaalirunous. Tuli & Savu . Nro 73, 2 / 2013.
• Nivala, Asko: Beyond Germany Fragmented. The Idea of the Golden Age in Friedrich Schlegel's Early Romantic Philosophy of History . Turku: University of Turku 2015.

• Speight, Allen: Friedrich Schlegel The Stanford Encyclopedia of Philosophy . The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile 2 Espanja Ranska 2 BnF data 2 Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani T?ekki Australia Kreikka Korea Kroatia Alankomaat Puola Portugali Vatikaani Tieteilijat CiNii Taiteenala MusicBrainz Henkilot Deutsche Biographie Trove Muut RISM SNAC IdRef