Fredrikson eli Fredriksonin lakkitehdas on Jyvaskylassa kravatti- ja rusettitehtaana vuonna 1887 toimintansa aloittanut lakkitehdas. Sen perusti kauppias Anton Fredrikson . Tehtaassa valmistettiin myos hansikkaita ja damaskeja .

Vuoden 1975 oljykriisin jalkeen yhtion tulos painui tappiolle, ja Fredrikson keskittyi valmistamaan vain lakkeja. 1990-luvun laman aikana tuotanto siirrettiin Venajalle. Talla hetkella Fredrikson on osa MASI Jeans -konsernia.

Vuonna 2004 tehdasrakennus Jyvaskylassa muutettiin asuinkayttoon.

Vuonna 1887 perustettua Fredriksonia pidetaan Suomen vanhimpana vaatetusteollisuusyrityksena. Sen perusti Loviisasta kotoisin ollut Anton Fredrikson , joka toimi Jyvaskylassa kauppiaana. Han joutui maksamaan myymistaan ulkomaisista asusteista ? solmioista, paahineista ja hansikkaista ? 20?50 prosenttia tullia. Han keksi ryhtya valmistamaan niita Suomessa aluksi kotiompelutoina, loysi Tukholmasta toiminnan tyonjohtajaksi Sofia Lundbergin ja perusti 1887 yrityksen nimelta Kravattfabriken i Jyvaskyla . Neljan vuoden kuluttua ryhdyttiin valmistamaan myos lakkeja ja hattuja, joista tuli sittemmin yhtion paatuote. Myos hattumestari M. F. Hansson loytyi Tukholmasta, ja muutamaa vuotta myohemmin Koopenhaminasta tullut hansikasmestari kisalleineen laajensi Fredriksonin asustevalikoimaa kasineisiin. ^[1]

Jo 85 tyontekijan yritykseksi kasvanut Fredrikson sai vuonna 1911 joman uuden tehdasrakennuksen sahkokayttoisine ompelukoneineen. Vuonna 1915 yhtio toimitti Venajan armeijalle 15 tuhatta sotilaspaahinetta, ja ensimmaisen maailmansodan lopulla suurimmat asiakkaat olivat Suomen valkoinen armeija ja suojeluskunnat. Pian Viipurissa toimiva kilpailija Kotimaan lakkitehdas Oy kasvoi suuremmaksi, mutta sotien valisen ajan Fredrikson oli Suomen toiseksi suurin paahineiden valmistaja. Turkit tulivat valikoimiin 1935, kun otettiin kayttoon uusi nelikerroksinen tehdasrakennus. Sita laajennettiin heti sotien jalkeen, mutta koneita paastiin uusimaan vasta 1950-luvulla. ^[1]

Anton Fredriksonin pojista Eino Fredrikson kuoli vuonna 1946 ja Onni Fredrikson vuonna 1953. Toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana jatkoi Onnin poika ekonomi Eero Fredrikson ja 1970-luvun puolestavalista taman poika, ekonomi Timo Fredrikson . Turkkien suunnittelusta vastasi 1930-luvulta lahtien ylimestari Helmer Nelin. Lakkien suunnittelijoita olivat 1960-luvulta lahtien Lahja Jarvinen, Meeri Tuovinen, Annukka Sovijarvi, Tarja Laurila ja Riikka Kappi. ^[1]

Kun Suomen Efta-sopimus oli tullut voimaan 1961, Fredrikson alkoi vieda tuotteitaan Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Suurimmillaan Fredriksonin tyontekijamaara oli 1970-luvun taitteessa, jolloin se tyollisti 530 henkea ja oli Jyvaskylan kolmanneksi suurin tyonantaja ja koko Euroopan suurin lakkitehdas. Vuosikymmenen puolivalissa turkislakkien kysynta romahti, ja tuotanto Jyvaskylassa lopetettiin. Timo Fredrikson perusti uuden yhtion, Fredriksonin Lakkitehdas Oy:n, josta myohemmin tuli A. Fredrikson Oy. Uusi tehdas aloitti Jyskassa ja muutti vuonna 1984 Vaajakoskelle . Noin 120 ihmista tyollistanyt tehdas saavutti nopeasti entisen asemansa Suomen suurimpana lakkivalmistajana. ^[1]

Fredrikson osti vuonna 1988 jyvaskylalaisen, 1959 perustetun lastenvaateyrityksen Tutta-Tuote Oy:n, joka tyollisti tuolloin 270 henkea. Vuonna 1992 A. Fredrikson Oy ja Tutta Oy tekivat konkurssin, mutta lakkien teko jatkui. Tutta yhdistettiin niin ikaan konkurssiin menneen Reiman kanssa uudeksi lastenvaateyhtioksi nimelta Reima-Tutta Oy. ^{[1] [2]}

Suomen 1990-luvun alun lamavuosina Fredrikson yhdistyi M.A.S.I Companyyn .

• Ahvenainen, Jorma:  Fredrikson 1887-1987: sata vuotta lakkeja Jyvaskylasta . Jyvaskyla: Fredrikson, 1987. ISBN 951-99843-6-4 .

• Fredrikson-sivut