Nummen tyovaentalo eli
Nummen Torppa
oli
Forssassa
sijainnut
tyovaentalo
, joka purettiin vuonna 1975.
Nummen
tyovaenyhdistys
perustettiin vuonna 1906 nimella Nummen Torppariliitto. Myohemmin mukaan pyydettiin myos "mokkilaisia" ja tehdastyolaisia, ja nain syntyi Nummen Tyovaenyhdistys. Talkoovoimin rakennetun talon tupaantuliaisia vietettiin vuonna 1909.
[1]
Sisallissodan
aikaan tyovaentalo oli
valkoisten
hallussa, ja sita kaytettiin vankilana punavangeille.
[2]
Talo saatiin kuitenkin melko pian sodan jalkeen takaisin.
[1]
Vuonna 1931 lapuanliikkeen kannattajat kavivat oiseen aikaan maalaamassa tyovaentalon oviin ja ikkunoihin mustalla oljymaalilla iskulauseita, kuten ”Kunnia
Kosolalle
!”, ”Alas sosdemoonit!” ja "Hirteen punikit!”.
[3]
1930-luvun laman aikaan talon ja yhdistyksen toiminta oli muutenkin vaikeuksissa. Myos yhdistyksen jasenmaara, joka oli aiemmin vaihdellut 60?70 valilla, lahti laskuun.
[2]
Sotien jalkeen toiminta kuitenkin vilkastui valiaikaisesti, silla Torppa oli Forssan ainoa tanssipaikka.
Forssan tyovaentalolla
naytettiin tuolloin lahinna elokuvia.
[1]
Yhdistys kuitenkin hiipui vaajaamatta, ja jo 1960-luvun alussa talo oli tyhjillaan.
[1]
Lopulta se purettiin vuonna 1975.
[4]
Alusta asti talolla pidettiin ohjelmallisia iltamia. Kun taloa oli laajennettu, siella alettiin esittaa jopa kokoillan naytelmia. Myos yksityistilaisuuksia, kuten haita, jarjestettiin tyovaentalolla. Kuukausittain jarjestettiin perheiltamia, jonne jasenilla perheineen oli vapaa paasy. Poliittista toimintaa oli melko vahan.
[1]
Yhdistyksen yhteydessa toimi myos Voimistelu- ja Urheiluseura Nousu. Sita varten hankittiin rekki, nojapuut ja painimatto. Nousun vaki rakensi myos oman urheilukentan.
[1]
Talolla jarjestettiin 1920?30-luvuilla ohjelmallisia iltamia, opintokursseja ja vaalijuhlia.
[5]
[6]
[7]
[8]
Yhden lahteen mukaan yhdistyksen toiminta alkoi vaikeutua sisallissodan jalkeen, kun talolla alettiin jarjestaa enemman tanssi-iltamia. Naihin saapui myos levotonta vakea, joka tuli iltamiin huvikseen aiheuttamaan hairiota ja tappelemaan.
[1]
Talo oli hirsirakenteinen ja parekattoinen.
[9]
Alkuperainen talo oli melko pieni, ja sita laajennettiin jo 1910-luvulla, ja pian toiseenkin kertaan. 1940-luvulla taloa kunnostettiin jonkun verran tansseista saaduilla tuloilla.
[1]
Taloon kuului vaatesailytystila, sali nayttamoineen seka kahvio ja talonmiehen asunto. Nayttamolla oli ainakin pirttia ja metsaa esittavat kulissit.
[9]
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Viljanen, Esko:
Eraan tyovaentalon tarina: Nummen "Torpan" synty ja lyhyt kukoistuskausi. Julkaisussa Kotiseutukuvauksia Lounais-Hameesta 37
. Forssa: Lounais-Hameen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1961.
- ↑
a
b
Kivisalo, Vaino:
Tyovaenliike Etela-Hameessa 1906?1931
. Hameen etelainen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
- ↑
Hameen Kansa
digi.kansalliskirjasto.fi
. 27.2.1931, no 39. Viitattu 17.11.2022.
- ↑
Forssan museo:
Nummen Torppa helmikuussa 1961
finna.fi
. Viitattu 21.11.2022.
- ↑
Hameen Kansa
digi.kansalliskirjasto.fi
. 21.10.1926, no 118. Viitattu 17.11.2022.
- ↑
Hameen Kansa
digi.kansalliskirjasto.fi
. 12.11.1925, no 128. Viitattu 17.11.2022.
- ↑
Hameen Kansa
digi.kansalliskirjasto.fi
. 29.11.1934, no 143. Viitattu 17.11.2022.
- ↑
Hameen Kansa
digi.kansalliskirjasto.fi
. 22.6.1939, no 75. Viitattu 17.11.2022.
- ↑
a
b
Pohjakallio, Lauri:
Lounaishamalaisia tyovaentaloja. Julkaisussa Lounais-Hameen kotiseutu- ja museoyhdistys Vuosikirja 68
. Forssa: Lounais-Hameen kotiseutu- ja museoyhdistys, 1999.