Flerovium
, aiemmin
ununkvadium
(
lat.
Ununquadium
) on
alkuaine
, jonka jarjestysluku on 114 ja
kemiallinen merkki
Fl
, aiemmin
Uuq
.
[1]
Sita ei esiinny luonnostaan maapallolla. Ensimmaisen kerran sen
isotooppi
tuotettiin
Dubnassa
Venajalla
tammikuussa
1999
. Koe on sittemmin vahvistettu lannessakin. Alkuaine on saatu aikaan pommittamalla
plutoniumin
244-isotooppia
kalsiumin
24-isotoopeilla. Fleroviumin pysyvimman isotoopin
289
Fl
puoliintumisaika
on noin 2,4 sekuntia
[2]
.
Eraat fyysikot ovat laskeneet, etta alkuaineella 114 voisi olla pysyviakin isotooppeja, mutta tahan mennessa tuotetuilla ytimilla on tahan teoriassakin liian vahan
neutroneita
.
Alkuaineesta on kaytetty myos nimitysta
eka-lyijy
, koska silla arvellaan olevan kemiallisesti
lyijyn
kaltaisia ominaisuuksia.
lahde?
Alkuaineen valiaikainen nimi ununkvadium oli
IUPAC:in
antama
systemaattinen tilapaisnimi
. Alkuaineen loytajat ehdottivat sille nimeksi flerovium ja tunnukseksi Fl. Nimi tulee dubnalaisesta Flerov Laboratory of Nuclear Reactions -tutkimusyksikosta, jossa se syntetisoitiin ensimmaisen kerran. Tama laboratorio taas on nimetty venalaisen ydinfyysikon
Georgy Flerovin
(
1913
?
1990
) mukaan. IUPAC on hyvaksynyt nimen ja tunnuksen ja vuonna 2011 kemian ja fysiikan kansainvaliset jarjestot IUPAC ja
IUPAP
hyvaksyivat fleroviumin virallisesti osaksi alkuaineiden
jaksollista jarjestelmaa
.
[3]
[4]
Fleroviumilla ei ole pysyvia tai luonnossa esiintyvia isotooppeja. Muiden
transuraanien
tavoin kaikki fleroviumin isotoopit ovat
radioaktiivisia
. Alkuaineelle tunnetaan kuusi radioaktiivista isotooppia, joiden
massaluvut
ovat valilla 284?289. Alkuaineen pysyvin isotooppi on
289
Fl, jonka puoliintumisaika on noin 2,4 sekuntia. Tama isotooppi hajoaa
alfasateilya
emittoiden
kopernikium
-285:ksi. Seuraavaksi pysyvin isotooppi on
288
Fl, jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 0,75 sekuntia. Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat alle yhden sekunnin. Alkuaineella on myos yksi
ydinisomeeri
,
289m
Fl.
[2]
Fleroviumin isotoopit hajoavat useimmiten
alfahajoamisella
, mutta
spontaani fissio
on mahdollinen joillekin isotoopeille. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan tai josta on ainakin arvio (vuonna 2017):
[2]
| Isotooppi
|
Puoliintumisaika
|
Loytovuosi
|
Hajoamistyyppi
ja intensiteetti
[a]
|
| 284
Fl
|
3,3±1,4 ms
|
2015
|
SF
?100
α
?
|
| 285
Fl
|
210±100 ms
|
2010
|
α?100 SF ?
|
| 286
Fl
|
140±30 ms
|
2004
|
SF?60 α?40
|
| 287
Fl
|
520±130 ms
|
2004
|
α=100
|
| 288
Fl
|
750±140 ms
|
2004
|
α=100
|
| 289
Fl
|
2,4±0,6 s
|
2004
|
α=100
|
| 289m
Fl
|
1,1±0,8 s
|
2012
|
α=100
|
- ↑
Intensiteetti on todennakoisyys prosentteina sille, etta ydin hajoaa merkitylla tavalla. Merkinta α=? tarkoittaa, etta α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedeta. Merkinta α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sita ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
