Finlandia-talo
Finlandia-talo vuonna 1972. Toolon tavara-asema on viela rakennuksen vieressa.
Osoite	Mannerheimintie 13 E (palvelupiste)
Sijainti	Finlandiapuisto
Koordinaatit	60°10′33″N , 024°55′59″E
Valmistumisvuosi	1971
Suunnittelija	Alvar Aalto
Rakennuttaja	Helsingin kaupunki
Urakoitsija	Rakennustoimisto Arvonen Oy (luopui urakasta) Arvo Westerlund Oy (suoritti loppuun)
Julkisivumateriaali	Carraran marmori , oulaisten graniittia
Kerrosala	20 524 m²
Tilavuus	136 025 m³
Lisaa rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK Nimi-testi OK

Finlandia-talo on kongressi- ja tapahtumakeskus Toolonlahden rannalla Helsingin keskustassa.

Finlandia-talo oli osa Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmaa , jonka mukaan Toolonlahden lansirannalle olisi tullut rakentaa kulttuurirakennusten ketju. Muut Aallon suunnittelemat rakennukset eivat toteutuneet. ^[1] Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen vuonna 1962, ja se valmistui 1971. Kongressisiipi suunniteltiin vuonna 1970 ja rakennettiin vuosina 1973?1975. Taloon valmistui kevaalla 2011 uusi nayttely- ja kokoustila.

Finlandia-talon avajaisia vietettiin 2. joulukuuta 1971. Avajaiskonsertissa kantaesitettiin Einojuhani Rautavaaran Meren tytar ja Aulis Sallisen sinfonia nro 1 op. 24; lisaksi Isaac Stern soitti Helsingin kaupunginorkesterin solistina Sibeliuksen viulukonserton. ^lahde?

Finlandia-talossa on muun muassa kokous- ja juhlatiloja pienimuotoisille yritystapahtumille, juhlille, nayttelyille, konserteille ja kansainvalisille suurkongresseille. Rakennus on myos suosittu nahtavyys , johon tutustuu vuosittain tuhansia matkailijoita eri puolilta maailmaa. Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki. ^lahde?

Finlandia-talon perusparannuksen ajaksi (2022?2024) Finlandia-talon toiminta on siirtynyt Pikku-Finlandiaan. ^lahde?

Finlandia-talon johtoajatus oli tornimainen osa, jossa kokonaisuuden ylitse on rakennettu vino katto. Ajatus syntyi, koska Aalto uskoi, etta akustiikasta tulee parempi, kun salin ylapuolelle tulee tyhja kaiuntatila. Tila on sisakaton ritilarakenteen ansiosta yleison nakymattomissa, mutta sen avulla syntyy syva jalkikaiunta, joka on ominaista korkeille kirkkosaleille. Aalto kaytti marmoria niin sisa- kuin ulkopinnoissakin, missa se muodostaa kontrastin mustalle graniitille . Marmori toimii Aallolle yhdyssiteena Valimeren alueen kulttuuriin, jonka han halusi tuoda myos kotimaahansa. ^lahde?

Rakennuksen yksityiskohdat, kuten valaisimet, huonekalut, paneelit, lattianpaallysteet ja koristelistat on suunniteltu erikseen. Aallon nakemyksen mukaan arkkitehtuurin on oltava taustana ihmiselle ^lahde? . Aallon ajatuksena oli, etta Finlandia-talon yleison ei tarvitse olla pukeutunut juhlapukuun, kuten entisaikojen upeissa oopperalampioissa ja kullatuissa konserttisaleissa, vaan pukeutuminen saa mieluummin olla yhta aito ja luonnollinen kuin ymparistonsa. ^lahde?

Paarakennuksessa ovat Finlandia-sali (1 700 henkiloa), Helsinki-sali (340 henkiloa), Terassisali (250 henkiloa), Elissa-sali (130 henkiloa), Aurora-sali (84 henkiloa), Veranda (1 700 henkiloa), ravintolasalit seka yleisolle avoimet Cafe Veranda ja Galleria Veranda. ^lahde?

Finlandia-sali suunniteltiin alun perin konsertti­saliksi, ja se on pelkistetty toisinto Essenin suuren oopperatalon salista. Salissa on Kangasalan urkutehtaan rakentamat Suomen ensimmaiset suuren konserttisalin urut. Niiden julkisivu on myos Alvar Aallon suunnittelema. ^lahde?

Finlandia-salin akustiikka aiheutti alkuvaiheessa ongelmia. Aalto halusi salin muistuttavan keskiaikaista kirkkoa, joiden akustiikka on luonnostaan hyva. Salin ylapuolella oleva korkea kaiuntatila oli alun perin auki ylos asti. Korjausten yhteydessa tila suljettiin, ja samalla salin lavaa korotettiin puoli metria. Nykyisin Finlandia-salin akustiikan on todettu olevan hyvaa keskitasoa. ^{kenen mukaan?} Salin ovet on paallystetty hevosen jouhista tehdysta materiaalista. ^lahde?

Salin permannolla on 1 200 ja parvekkeella 500 istumapaikkaa. Lattia on tammiparkettia, ja siniset osat seinalla ovat suomalaista koivua . Nayttamo on 15 metria levea, ja se koostuu useista nostettavista lavanostinpaloista. Salin esirippu on Dora Jungin suunnittelema. ^[2] Keskella lavaa on tavarahissi, jolla voidaan kuljettaa tavaraa lavan alla kahdessa kerroksessa oleviin varastoihin. Finlandia-sali tuli jo alussa suosituksi kokousten, kongressien, juhlien, konserttien ja erilaisten tapahtumien paikkana. ^lahde?

Finlandia-sali on toiminut myos monen poliittisen tapahtuman nayttamona. Naita ovat muun muassa kesalla 1975 jarjestetty ETYK-kokous , johon osallistuivat muun muassa Neuvostoliiton presidentti Leonid Bre?nev ja Yhdysvaltojen presidentti Gerald Ford . Kokouksessa joka toinen rivi oli otettu pois, jotta osallistujille saatiin mahtumaan poydat. Finlandia-salissa ovat pitaneet puheita monet muutkin maailman johtajat, kuten presidentti Ronald Reagan , presidentti George H. W. Bush , presidentti Mihail Gorbat?ov , paavi Johannes Paavali II ja Dalai-lama . ^lahde?

Piazza on iso ja valoisa lampiotila . Nimi juontuu Aallon ihaileman Italian toreista ja aukioista, jonne ihmiset kokoontuivat tapaamaan toisiaan. ^lahde?

Helsinki-salissa ja sen lampiossa jarjestetaan erilaisia tilaisuuksia. Aalto kaytti taman tilan esikuvana Saksan Detmerodessa sijaitsevan Pyhan Stefanoksen kirkon kirkkosalia. Etenkin katto on kopio siita. Katon panelointiin kaytettiin amerikkalaista oregon-mantya . Helsinki-salissa on vain yksi terava kulma. ^lahde?

Ravintola koostuu kolmesta siirtoseinilla erotettavasta salista. Yhdistettyna saleissa mahtuu ruokailemaan 380 henkiloa, ja cocktail-tilaisuus voidaan jarjestaa 650 hengelle. ^lahde?

Kongressisiiven erikoisuus, julkisivun ”aallot”, antavat rakennukselle elavyytta. Ulkoseinat noudattavat ymparoivan maaston muotoa: ne eivat ole suoria vaan kaartuvat. Aalto halusi seka sailyttaa suuren osan tontilla kasvavaa puustoa etta myos rikkoa suorille seinille ominaisen jaykan samankaltaisuuden. ^lahde?

Kongressisiivessa on muunneltavat A- ja B-salit seka yhteensa 13 pienempaa kokoustilaa. ^lahde?

Laajennusosa Veranda valmistui vuonna 2011 Karamzininrannan puolella olevaan aikaisemmin pimeana ajoluiskana ja katettuna pysakointitilana toimineeseen tilaan. Laajennusosa on mahdollisimman neutraali ja ajatukseltaan kevyt katettu tila. Sen katto-, seina- ja lattiapintojen alkuperainen luonne ja materiaalit on sailytetty mahdollisimman pitkalle. Rakennustyot toteutettiin yhteistyossa Museoviraston kanssa. ^lahde?

Suureen yhtenaiseen tilaan on sijoitettu mahdollisimman vahan uusia kiinteita elementteja, jotta tilaa voidaan kayttaa esimerkiksi nayttelyissa ja banketeissa. Siirtoseinien avulla tila voidaan jakaa pienempiin tilayhdistelmiin. Verandan kokonaispinta-ala on 2 200 m², kokoustila on 240?1 310 hengelle. Ruokailu voidaan jarjestaa 1 000 hengelle ja cocktail-juhlat 1 700 hengelle. Verandan paasuunnittelijana toimi Jyrki Iso-Aho, ja Verandan sisustussuunnittelusta vastasi Jaakko Puro Oy. Kalustevalinnat perustuivat muotoilun ohella keveyteen, kuljetettavuuteen ja siihen, etta ne soveltuvat moniin eri kayttotarkoituksiin. Verandassa sijaitsee myos yleisolle avoin Cafe Veranda seka Galleria Veranda. ^lahde?

Finlandia-talon kantava runko ? pilarit, palkit ja ulkoseinat ? on terasbetonia , valiseinat betonia ja tiilta . Osa valiseinista on kantavia. Valipohjat ovat seka valettuja betonivalipohjia (palkistot) etta alalaattapalkistoja (muun muassa konserttisalin lampion ja parvekelampion katot). Konserttisali ja kamarimusiikkisalit ovat irrallaan muusta rakennusrungosta akustisista syista. ^[3]

Talon seinat oli alun perin peitetty suurilla Carraran marmorista valmistetuilla laatoilla. Laatat alkoivat vaantyilla 1980-luvulla, ja vuonna 1991 rakennuksen sivustoille asennettiin suojaverkkoja. Lopulta laatat vaihdettiin uusiin samanlaisiin marmorilaattoihin vuosina 1998?1999. Remonttia edelsi laaja keskustelu materiaalivalinnoista. Vuonna 2013 todettiin, etta uudetkin laatat olivat alkaneet vaantyilla. ^{[4] [5]} Talon saneerauksessa vuosien 2021?2024 aikana se paallystetaan Lasan marmorilla. Julkisivu kasittaa noin 7 000 neliometria marmoripintaa, jossa marmorin hinnaksi muodostuu 7?9 miljoonaa euroa. ^{[6] [7] [8]}

Finlandia-talo sijaitsee Mannerheimintien ja Toolonlahden valisessa puistossa. Sen naapureina ovat Hesperian puisto ja Helsingin Kaupunginmuseon Hakasalmen huvila . Kansallismuseo on sita vastapaata Mannerheimintien toisella puolella. ^[9]

Kesakuussa 2006 Finlandia-talon organisaatio muuttui itsenaiseksi osakeyhtioksi, jonka osakekannan omistaa kokonaan Helsingin kaupunki. Yhtion toimitusjohtaja on Johanna Tolonen . ^[10]

Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n liikevaihto oli 8,7 miljoonaa euroa tilikaudella 2015. Kasvua vuoteen 2014 verrattuna kertyy noin 1,1 miljoonaa euroa. Finlandia-talon tuloksen arvioitiin yli kolmenkertaistuvan edellisen vuoden 168 000 euroon verrattuna. Kyseessa oli Finlandia-talon 45-vuotisen historian paras tulos. ^[11]

• Bengt Broms 1971?1982
• Carl Ohman 1982?1988
• Matti Kivinen 1988?2000
• Auni Palo 2000?2011
• Johanna Tolonen 2012?

• Finlandia-talo: tapahtumia, ihmisia ja musiikkia . Pekka Suhonen , Petri Mustonen ja Eeva-Kaarina Holopainen. Otava, 2001. ISBN 9511177087 .

• Finlandia-talon virallinen sivusto
• Finlandia-talon avajaiset 1971 Ylen elavassa arkistossa
• Finlandia-talo valaistiin Ranskan lipun varein ^{[ vanhentunut linkki ]}
• Finlandia-talon ymparistoserfikaatti ^{[ vanhentunut linkki ]}
• Visit Helsinki, Finlandia-talo