Ferdinand VI
(
esp.
Fernando,
el Prudente
(Oppinut),
el Justo
(Oikeudenmukainen);
23. syyskuuta
1713
, Real Alcazar de Madrid,
Madrid
?
10. elokuuta
1759
,
Villaviciosa de Odon
, Espanjan kuningaskunta) oli
Espanjan
kuningas vuosina
1746
?
1759
. Han oli Espanjan kolmas
Borbon
-sukuinen hallitsija.
[1]
Fernando,
Asturian ruhtinas
10-vuotiaana, Jean Ranc 1732
Ferdinandin vanhemmat olivat
Filip V:n
ja hanen ensimmainen vaimonsa
Savoijin prinsessa Maria Luisa Gabriella
(1688?1714). Han oli heidan nuorin ja toinen eloon jaanyt lapsensa neljasta. Vanhempi veli Luis Felipe Fernando Jose de Borbon y Saboya (1707?1724) oli Espanjan kuningas
Ludvig I
vain seitseman kuukauden ajan. Ferdinand oli viimeinen neljasta pojasta ja eli surullisen ja yksinaisen lapsuuden.
[1]
Kun Ferdinand oli vain viiden kuukauden ikainen, hanen aitinsa kuoli
tuberkuloosiin
, ja seitseman kuukautta myohemmin isa meni uudelleen naimisiin kunnianhimoisen ja dominoivan
Elisabet Farnesen
kanssa, joka piti Ferdinandia ja hanen veljeaan esteena omille lapsilleen. Hanen isansa
luulotauti
aiheutti sen etta toinen aviovaimo oli palatsin todellinen hallitsija.
[1]
Ferdinandista tuli 10-vuotiaana
Asturian ruhtinas
eli Espanjan kruununprinssi sen jalkeen, kun vanhempi veli Luis kuoli isorokkoon 17-vuotiaana isansa kruunusta luopumisen jalkeen. Toisen vaimonsa Elisabet Farnesen vaatimuksesta Filip V palasi valtaistuimelle. Kuninkaan mielentila oli heikentynyt ja kuningatar Elisabet kaytannossa hallitsi valtakuntaa.
[1]
Ferdinand oli luonteeltaan
melankolinen
, ujo ja epaluuloinen omiin kykyihinsa nahden. Kun han sai kiitosta ampumisestaan, han vastasi: ”Olisi vaikeaa, jos minulla ei olisi mitaan, mita voisin tehda.” Ammunta ja musiikki olivat hanen ainoita nautintojaan, ja han oli kuuluisan
kastraattilaulaja
Farinellin
antelias suojelija, jonka laulu rauhoitti hanen melankoliaansa.
[1]
Portugalin infanta, Espanjan kuningatar Barbara, Jean Ranc 1729
Ferdinand meni naimisiin 20. tammikuuta 1729 Portugalin infantan, prinsessa Barbara de Braganzan (Maria Madalena Barbara Xavier Leonor Teresa Antonia Josefa) (1711?1758) kanssa. Hanen vanhempansa olivat kuningas
Juhana V
ja Itavallan arkkiherttuatar, keisari
Leopold I:n
tytar Maria Anna (1683?1754). Sulhanen oli 16-vuotias; kielitaitoinen seka hyvinkoulutettu morsian oli 18-vuotias.
[1]
Heilla ei ollut jalkelaisia. Kuningatar Barbara synnytti vuonna 1733 kuolleena syntyneen pojan.
[2]
Ferdinand nousi Espanjan valtaistuimelle
Itavallan perimyssodan
ollessa kaynnissa. Sota kuitenkin loppui pian
Aachenin rauhansopimukseen
vuonna
1748
. Espanja ei sodasta hyotynyt. Ferdinand harjoitti ulkopolitiikassaan neutraalia ja puolueettomuuteen pyrkivaa linjaa ja pyrki sisaisiin uudistuksiin. Ferdinandin hallituskauden alun tehtavia oli leskikuningatar Isabel de Farnosion seka hanen italialaisensa hovipiirinsa vallan vahentaminen. Kuninkaan oikeana katena toimi aluksi Ensenadan markiisi Zenon de Somodevilla,
valistuksen
kannattaja. Ferdinandin aikakauden uudistusten takia kuningasta on kutsuttu Ferdinand Oppineeksi (
esp.
Fernando el Prudente).
Talous-, merenkaynti- ja siirtomaa-asioista vastannut Ensenadan markiisi pyrki lukuisiin uudistuksiin
valistusajan
hengessa. Ulkopolitiikassa Espanja pyrki solmimaan liittosuhteet
Isoon-Britanniaan
ja
Ranskaan
. Nain ollen Espanja myos luopui
Gibraltaria
koskevista vaatimuksistaan. Espanja myos modernisoi maatalouttaan ja verotustaan Ensenadan markiisin johdolla. Perinteista verojarjestelmaa yksinkertaistettiin, mutta aateliston vastustus kaatoi taman projektin.
Vuonna
1752
perustettiin
Giro Real
pankki toimimaan ulkomaisen rahaliikenteen keskuksena. Siirtomaakaupasta purettiin vanhat rajoitukset. Aikaisemmin Amerikan-kaupan monopoli oli annettu hyvin rajallisille kastilialaisille piireille, kun nyt kauppa avautui kaikille luvan saaneille kauppalaivoille.
Itavallan perimyssodan aikana Espanjan sotilaallinen mahti kasvoi. Ensenadan markiisi pyrki vahvistamaan Espanjan laivastoa, koska han piti laivaston asemaa keskeisena. Tata varten parannettiin
Cadizin
,
Ferrolin
,
Cartagenan
ja
Havannan
satamia. Muut valtiot, kuten Iso-Britannia, kokivat kuitenkin uhaksi Espanjan modernisoitumisen ja vahvistumisen Ensenadan markiisin toimien seurauksena.
Uudistukset ulottuivat myos kulttuurin saralle.
La Real Academia de Bellas Artes de San Fernando
perustettiin vuonna
1752
. Ferdinand VI tunnettiin suurena taiteen ja oopperan ystavana ja jakoi kiinnostuksen musiikkiin puolisonsa kanssa. Saveltaja
Domenico Scarlatti
seurasi oppilastaan, infanta Barbaraa Portugalista Madridiin ja savelsi suurimman osan 555 sonaatistaan Espanjan hallitsijan tukemana.
Ferdinand VI, tuntematon taiteilija n. 1754
Etela-Amerikassa Espanja ajautui konfliktiin
Portugalin
kanssa nykyisen
Uruguayn
alueella sijainneen Colonia de Sacramenton omistuksesta. Portugali oli pitanyt siirtokunnan omistuksen itsellaan tavoitellessaan vapaata merenkulkuvaylaa
Rio de la Platalle
.
Sacramenton
kautta kuitenkin britit harjoittivat salakuljetusta alueella. Vuonna
1750
Espanja ja Portugali paasivat sopimukseen alueiden vaihtamisesta. Espanja sai Sacramenton ja Portugali alueita
Amazonasista
seka etelampaa alueelta, jossa oli
jesuiittojen
yllapitamia
guaranien
suojelualueita. Espanjalaisten piti karkottaa jesuiitat, mika johti 11 vuotta kestaneeseen guaranien kapinaan.
Espanjan hovissa suhtautuminen jesuiittoihin muodostui jakavaksi tekijaksi. Ensenadan markiisi asettui tukemaan jesuiittoja, mika johti hanen riitautumiseensa muun muassa portugalilaissyntyisen kuningattaren kanssa, erottamiseen ja asettamiseen sisaiseen karkotukseen vuonna
1754
ensin
Granadaan
ja sitten
Puerto de Santa Marian
satamakaupunkiin
Andalusiassa
.
Kuningatar Barbara karsi vaikeasta astmasta suurimman osan elamastaan ja myohempina vuosinaan hanesta tuli ylipainoinen.
[2]
Han kuoli
Aranjuezin kuninkaallisessa palatsissa
Madridin laitamilla 27. elokuuta 1758. Taman seurauksena Ferdinand VI menetti mielenterveytensa. Han eli vuoden verran palatsissaan
Villaviciosa de Odonissa
, kunnes menehtyi 10. elokuuta 1759.
Viimeisena hallitusvuotenaan Ferdinand VI menetti nopeasti henkista kapasiteettiaan ja hanet pidettiin Villaviciosa de Odonin linnassa kuolemaansa asti. Ajanjakso elokuun 1758 ja elokuun 1759 valilla tunnetaan Espanjan historiografiassa nimella ”vuosi ilman kuningasta”, koska kuninkaallinen henkilo ei ollut hallitsijana. Taudin syista keskustellaan edelleen. Jotkut historioisijat ovat ehdottaneet etta kuningas karsi masennusjaksosta. Aviovaimo Barbaran kuolema, joka oli omistautunut miehelleen ja joka pidattyi huolellisesti pois poliittisista juonitteluista, sarki hanen sydamensa.
[1]
Vaimonsa kuolinpaivan elokuussa 1758 ja oman kuolinpaivansa elokuussa 1759 valisena aikana Ferdinand VI vaipui uupumustilaan, jonka aikana han ei enaa pukeutunut, vaan vaelsi parta ajamattomana, peseytymattomana yopuvussa puistossaan.
[1]
Toinen mielipide on, etta Ferdinand VI karsi nopeasti etenevasta kliinisesta oireyhtymasta, jossa vallitsevat kayttaytymishairiot, joihin liittyi
apatia
ja
impulsiivisuus,
arvostelukyvyn menetys ja oikean otsalohkon semiologian
epileptiset kohtaukset
. Tama semiologia viittaa vahvasti aivojen oikeanpuoleisen otsalohkon oireyhtymaan.
[3]
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Ferdinand VI. of Spain.
1911 Encyclopædia Britannica
, 1911, Volume 10. vsk.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
a
b
Noel, Charles C.:
"'Barbara Succeeds Elizabeth ...': The Feminisation and Domestication of Politics in the Spanish Monarchy, 1701?1759".
Teoksessa: Campbell Orr, Clarissa (toim.). Queenship in Europe 1660?1815: The Role of the Consort. Cambridge University Press, 2004. Ss. 155?185. ISBN 0-521-81422-7.
- ↑
Santiago, Fernandez Menendez:
"Estudio de la enfermedad del rey Fernando VI"
(PDF). Tesis doctoral. Programa de doctorado; Ciencias de Salud. Universidad de Oviedo, 2016. (espanjaksi, tiivistelma englanniksi)
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.