Ferdinand I
Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari
Valtakausi	27. elokuuta 1556 ? 25. heinakuuta 1564
Kruunajaiset	14. maaliskuuta 1558
Edeltaja	Kaarle V
Seuraaja	Maksimilian II
Syntynyt	10. maaliskuuta 1503 Alcala de Henares , Espanja
Kuollut	25. heinakuuta 1564  (61 vuotta) Wien , Itavalta
Puoliso	Boomin Anna
Suku	Habsburg
Isa	Filip Komea
Aiti	Johanna Mielipuoli
Uskonto	roomalaiskatolinen
Nimikirjoitus

Ferdinand I ( 10. maaliskuuta 1503 ? 25. heinakuuta 1564 ) oli Unkarin ja Boomin kuningas vuodesta 1526, Kroatian kuninkaana vuodesta 1527 ja Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari vuodesta 1556 kuolemaansa vuoteen 1564 saakka. Ferdinand I kuului Habsburgien hallitsijasukuun. ^[1]

Ferdinandin vanhemmat olivat Filip Komea ja Johanna I Kastilialainen , hanen isoisansa olivat keisari Maksimilian I ja Aragonian kuningas Ferdinand Katolilainen . Hanen sisaruksiaan olivat Kaarle V , Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija (1500?1558), Eleonoora Itavaltalainen (1498?1558,) Portugalin Emanuel I ja Ranskan Frans I:n puoliso, Isabella Burgundilainen (1501?1525), Tanskan Kristian II:n puoliso, Maria Itavaltalainen (1505?1558), Boomin ja Unkarin Ludvig II:n puoliso seka Katariina Itavaltaltainen (1507?1578), Portugalin Juhana III:n puoliso. ^[1]

Kun Ferdinandin lanko, Unkarin , Boomin ja Kroatian kuningas Ludvig II sai surmansa, osa Unkarin ylhaisosta tuki Ferdinandia uudeksi kuninkaaksi. He toivoivat hanen karkottavan turkkilaiset veljensa keisari Kaarle V:n tuella. Alempi aateli tuki kotimaista vaihtoehtoa Janos Szapolyaita . Niinpa molemmat julistautuivat kuninkaiksi, eika kumpikaan ollut riittavan vahva syrjayttaakseen toisen. He solmivat sopimuksen, etta Ferdinandista tulisi lapsettoman Szapolyain kruununperija. Szapolyai meni vanhoilla paivillaan naimisiin ja sai lapsen, joten sopimus raukesi. ^[2]

Janos Szapolyai kuoli samana vuonna 1540, kun hanen poikansa Janos Zsigmond syntyi. Ferdinand I Habsburg vaati Unkarin kruunua, mutta Suleiman Suuri esiintyi pienen Janos Zsigmondin suojelijana, valloitti maan keski- ja etelaosat ja jatti Ferdinandille vain maan lansiosat. ^[3]

Ferdinand I avioitui 26. toukokuuta 1521 Linzissa Boomin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonican (1503?1547) kanssa, joka oli Boomin ja Unkarin kuningas Vladislaus II: n ja Anne de Foix-Candalen (1484?1506) tytar. Annan isovanhemmat olivat Gaston de Foix, Candalen kreivi (1448?1500) ja Navarran infanta Katariina (n. 1455? ennen 1494), joka oli Navarran kuningatar Eleonoora Navarralaisen (1426?1479) ja Foix'n kreivin Gaston IV:n (1422?1472) nuorin tytar. ^[4]

Heilla oli viisitoista lasta, joista ajalle poikkeuksellisesti 13 eli aikuisiksi asti. Kolme tytarta ryhtyi nunnaksi ja loput avioituivat joko kuninkaan tai herttuan kanssa.

• Elisabet (9. heinakuuta 1526 ? 15. kesakuuta 1545), avioitui Puolan tulevan kuninkaan Sigismund II Augustin kanssa, kolmivuotinen liitto oli lapseton
• Maksimilian II , Pyhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (31. heinakuuta 1527 ? 12. lokakuuta 1576), avioitui pikkuserkkunsa Marian kanssa, joka oli Kaarle V :n tytar ja heilla oli 16 lasta
• Anna (7. heinakuuta 1528 ? 16. ja 17. lokakuuta 1590), avioitui Baijerin herttua Albrekt V:n (1528?1579) kanssa, heilla oli seitseman lasta, heidan tyttarenpoikansa oli keisari Ferdinand II , joka avioitui heidan tyttarentyttarensa Baijerin prinsessa Maria Annan (1574?1616) kanssa
• Ferdinand II, Itavallan arkkiherttua (14. kesakuuta 1529 ? 24. tammikuuta 1595), avioitui ensin morganaattisesti kauppiaantytar Filippine Welserin (1527?1580) kanssa, heilla oli nelja lasta ja toisen kerran sisarensa Eleonooran tyttaren Anna Caterina Gonzagan (1566?1621) kanssa
• Maria (15. toukokuuta 1531 ? 11. joulukuuta 1581), avioitui Julich-Cleve-Bergin herttuan Vilhelmin (1516?1592) kanssa, heilla oli seitseman lasta
• Magdalena (14. elokuuta 1532 ? 10. syyskuuta 1590), ryhtyi nunnaksi
• Katariina (15. syyskuuta 1533 ? 28. helmikuuta 1572), avioitui ensin Mantovan herttua Francesco III Gonzagan (1533?1550) kanssa, liitto kesti nelja kuukautta ja toisen kerran Puolan kuninkaan Sigismund II August in kanssa, liitto oli lapseton.
• Eleonoora (2. marraskuuta 1534 ? 5. elokuuta 1594), avioitui Mantovan herttuan Vllhelm I:n, Guglielmo Gonzagan (1538?1587) kanssa, heilla oli kolme lasta, joista tytar Anna Caterina Gonzaga (1566?1621) avioitui setansa arkkiherttua Ferdinand II:n kanssa; tytar Margherita Gonzaga (1564?1618) avioitui avioitui Ferraran ja Modenan herttua Alfonso II d'Esten (1533?1597) kanssa, avioliitto oli lapseton.
• Margareeta (16. helmikuuta 1536 ? 12. maaliskuuta 1567), ryhtyi nunnaksi
• Johannes (10. huhtikuuta 1538 ? 20. maaliskuuta 1539), kuoli 9-vuotiaana
• Barbara (30. huhtikuuta 1539 ? 19. syyskuuta 1572), avioitui Ferraran ja Modenan herttua Alfonso II d'Esten (1533?1597) kanssa, kuoli tuberkuloosiin 33-vuotiaana, avioliitto oli lapseton
• Kaarle II, Sisa-Itavallan arkkiherttua (3. kesakuuta 1540 ? 10. heinakuuta 1590), avioitui sisarensa Annan tyttaren Baijerin prinsessa Maria Anna (1551?1608) kanssa, heidan poikansa oli keisari Ferdinand II
• Ursula (24. heinakuuta 1541 ? 30. huhtikuuta 1543), kuoli alle kaksivuotiaana
• Helena (7. tammikuuta 1543 ? 5. maaliskuuta 1574), ryhtyi nunnaksi
• Johanna (24. tammikuuta 1547 ? 10. huhtikuuta 1578), avioitui Toscanan suurherttua Francesco I de' Medicin (1541?1587) kanssa, heilla oli kahdeksan lasta. ^{[4] [5]}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ferdinand I Habsburg Wikimedia Commonsissa

Edeltaja: Kaarle V

Pyhan saksalais-roomalaisen valtakunnan hallitsija  1530?1556

Seuraaja: Maksimilian II

Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Ferdinand I, Holy Roman Emperor

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Belgia 2 Yhdysvallat Ruotsi T?ekki Australia Kroatia Alankomaat Puola Vatikaani Tieteilijat CiNii Taiteenala RKD Artists ULAN Henkilot Deutsche Biographie Trove Muut RISM SNAC IdRef