Famous Players-Laskyn osakkaita:
Jesse L. Lasky
,
Adolph Zukor
,
Samuel Goldwyn
,
Cecil B. DeMille
ja Al Kaufman.
Mainos (1916)
Famous Players-Lasky
oli
yhdysvaltalainen
elokuvien tuotanto- ja jakeluyhtio, joka syntyi heinakuussa 1916, kun Famous Players-Lasky Film Company, Bosworth Incorporated, The Oliver Morosco Photoplay Company ja Pallas Pictures fuusioituivat. Myohemmin samana vuonna yritykseen yhdistyi myos
Paramount Pictures
, joka toimi elokuvien jakelijana.
[1]
Vuonna 1927 yrityksen nimi muuttui muotoon Paramount Famous Lasky Corporation. Vuonna 1930 se hankki omistukseensa Publix-elokuvateatteriketjun ja yrityksen uudeksi nimeksi tuli Paramount-Publix. Paramount-Publix joutui konkurssiin 1933, mutta
Adolph Zukor
onnistui pelastamaan yrityksen, jonka nimeksi tuli 1935 uudelleenjarjestelyjen jalkeen Paramount Pictures, jonka nykyaan omistaa
Viacom
.
[2]
Elokuussa 1921
Yhdysvaltain kauppakomissio
(engl.
Federal Trade Commission
) alkoi tutkia Famous Players-Laskya ja useita muita elokuvajakelijoita kohtaan esitettyja syytoksia kilpailulakien rikkomisesta.
[3]
FTC:n mukaan Famous Players-Lasky oli suurin elokuvakonserni ja maailman suurin elokuvateattereiden omistaja.
[4]
Tutkinnan paapaino oli elokuvien pakettimyynnissa elokuvateattereille, eli saadakseen haluamansa elokuvan esitettavakseen, teatteri joutui hankkimaan vastoin tahtoaan esitysoikeudet myos useisiin muihin elokuviin. Famous Players-Laskya syytettiin myos omien teattereidensa kaytosta muiden teattereiden painostamiseen elokuvahankinnoissa. Eraan
newyorkilaisen
elokuvateatterin omistaja kertoi joutuneensa uhkailujen kohteeksi kieltaydyttyaan elokuvien pakettiostosta. Lopulta hanen elokuvateatterinsa viereen oli perustettu Famous Players-Laskyn Paramount-teatteri, joka hintoja polkemalla oli pyrkinyt tuhoamaan kilpailijansa.
[3]
Huhtikuussa 1928
Yhdysvaltain oikeusministerio
nosti syytteen Paramount Famous Lasky Corporationia ja yhdeksaa muuta elokuvayhtiota vastaan.
Korkein oikeus
antoi marraskuussa 1930 paatoksen, jonka mukaan yhtiot olivat rikkoneet kilpailulainsaadantoa ja paaongelmaksi todettiin elokuvien pakettimyynti.
Franklin D. Rooseveltin
hallinto paatti kuitenkin olla valvomatta oikeuden ratkaisua, silla elokuvateollisuus oli joutunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin
suuren laman
seurauksena, eika kansantaloudelle ja yleison moraalille tarkealle alalle haluttu aiheuttaa lisaongelmia. Paatoksen sivuuttamista vastaan elokuvayhtiot antoivat Yhdysvaltain hallitukselle lupauksen myotamielisemmasta suhtautumisesta ammattiyhdistysliikkeisiin.
[3]
Elokuvien pakettimyynti kiellettiin lopullisesti vuonna 1948 korkeimman oikeuden paatoksella Paramountia vastaan nostetun uuden syytteen ratkaisussa.
[5]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
|