Fuzuli.
M?h?mm?d Suleyman o?lu Fuzuli
(
1494
Kerbela
?
1556
Kerbela) oli
azerbaid?anilainen
runoilija.
[1]
Fuzuli kuului Azerbaid?anista
Irakiin
siirtyneeseen bajat-heimoon.
[2]
Hanen isansa toimi
muftina
Kerbelan lahella
Hillassa
. Tuleva runoilija sai monipuolisen koulutuksen.
Arabian
ja
persian
kielten lisaksi han opiskeli matematiikkaa, tahtitiedetta, laaketiedetta ja
logiikkaa
seka tunsi erinomaisesti aikansa runoutta. Suurimman osan elamaansa han asui
Bagdadissa
[3]
toimien opettajana ja pyhien paikkojen valvojana.
[1]
Runoilija laati teoksensa
azerin
, persian ja arabian kielilla. Hanen tuotannostaan suuri osa on
gaseeli
- ja
kasidamuotoista
rakkauslyriikkaa. Han ylistaa kauneutta ja inhimillisyytta, kuvaa rakkauteen liittyvaa karsimysta ja surua, kehottaa vallanpitajia oikeudenmukaisuuteen ja huolenpitoon alamaisistaan. Han uudisti gaseelia tekemalla siita sisalloltaan ja muodoltaan helpommin ymmarrettavan. Fuzulin teoksissa on runsaasti myos
sufilaisia
aineksia, vaikka han ei kuulunutkaan mihinkaan sufilaisveljeskuntaan. Runoilijan
filosofisista
teoksista merkittavimpia on kasidamuotoinen
?nisul-q?lb
(”Sydanystava”), joka on luonteeltaan yhteiskuntakriittinen ja
feodalismin
vastainen.
[4]
Fuzuli kirjoitti myos
proosaa
. Hanen ”Valitusten kirjansa” (
?ik?yet-n?me
) on yksi azerinkielisen taideproosan varhaisimmista muistomerkeista.
[2]
Se kuvaa
satiirisesti
Turkin
sulttaanin
Suleiman Suuren
hovissa vallinnutta mielivaltaa ja ahneutta.
[5]
Runoilijan merkittavin luomus
[5]
on suulliseen kansanperinteeseen perustuva
[6]
lyyrinen runoelma
Leyli v? M?cnun
(”Leili ja Mad?nun”, 1536?1537).
Nizamin
ja muiden edeltajiensa tavoin Fuzuli muokkasi Leilin ja Mad?nunin traagisesta rakkaustarinasta itsenaisen taideteoksen.
[5]
Fuzulin tuotannolla oli suuri vaikutus azerbaid?anilaisen kirjallisuuden kehitykseen. Hanen merkittavin ansionsa oli
azerien
kansankielen muokkaaminen kaunokirjallisuuden valineeksi.
[3]
- ↑
a
b
Bol?aja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 27
, s. 382. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
- ↑
a
b
Kratkaja literaturnaja entsiklopedija
feb-web.ru
. Viitattu 6.3.2011.
(venajaksi)
- ↑
a
b
Strana ognei Azerbaid?an: Vidnyje azerbaid?antsy
files.preslib.az
. Viitattu 6.3.2011.
(venajaksi)
- ↑
Bol?aja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 27
, s. 382?383. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
- ↑
a
b
c
Bol?aja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 27
, s. 383. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.
- ↑
Literaturnyi entsiklopedit?eski slovar
, s. 177?178. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1987.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
