Euroopan unionin historia voidaan jakaa kahteen osaan: Euroopan unionia (EU) edeltaneeseen kehitykseen ja varsinaiseen EU:n historiaan. Euroopan unionin perustaminen on osa suurempaa, toisen maailmansodan jalkeista Euroopan yhdentymiskehitysta, mutta sen aatteellisia ja historiallisia juuria voi hakea keskiajalta asti.

Aatteellinen perusta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan yhdentymisella on pitkat aatteelliset ja historialliset juuret. Ensimmainen maininta eurooppalaisista, ”Europeenses”, loytyy kronikasta, jossa kuvataan Poitiers’n taistelua vuonna 733. Paavi Pius II kaytti 1400-luvulla Euroopan kasitetta propagandanomaisesti osoittaakseen turkkilaisille , etta islamilainen Turkki ei voi voittaa mahtavien valtioiden Eurooppaa, vaikka olikin onnistunut valloittamaan Konstantinopolin .

Pasifistinen kirjailija Victor Hugo esitti vuonna 1851, etta Euroopan pitaisi yhdistya rauhanomaisesti, yhteistyon ja yhdenvertaisen jasenyyden avulla. Nobelisti Aristide Briand puhui ”moraalisesta unionista” kuvatessaan Euroopan integraatiohanketta 1920-luvulla. Euroopan komission puhemies Jose Manuel Barroso on korostanut, ettei eurooppalaisten tule unohtaa myoskaan arabilais-islamilaisia, slaavilaisia ja kelttilaisia juuriaan. Paneurooppalaisen liikkeen perustaja, herttua Richard Coudenhove-Kalergi julisti vuoden 1948 Eurooppa-kongressissa, etta menneisyyden jaloin perusta on kreikkalaisen individualismi ja kristillinen sosialismi. ^[1]

Euroopan unionia voidaan pitaa pohjimmiltaan rauhanomaisen kansainvalisen konfliktinratkaisun mallina. Se yhdisti valtiot, jotka olivat vuosisatojen ajan taistelleet keskenaan. Karl Deutsch on luonnehtinut EU:ta turvallisuusyhteisoksi. Rosemary Footin mukaan seka Yhdysvallat etta Euroopan unioni ovat maailman kaksi suurinta normiyrittajaa: ne luovat ja vievat normeja. ^[1]

Euroopan yhdentymisessa voidaan erottaa kaksi eri kehityssuuntaa: yhtaalta yhteistyon syveneminen, kun jasenmaat siirtavat uusilla perussopimuksilla toimivaltaa keskuselimille, ja toisaalta laajeneminen uusien maiden liittyessa jaseneksi.

Ennen Euroopan unionia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toisen maailmansodan jalkeen oli tarve sitoa vanhat kiistakumppanit Saksa ja Ranska riippuvaisiksi toisistaan, joka osaltaan ehkaisisi tulevia sotia. Tata varten perustettiin Euroopan hiili- ja terasyhteiso (EHTY) vuonna 1950, johon liittyivat Alankomaat , Belgia , Luxemburg , Lansi-Saksa , Italia ja Ranska . Nama kuusi valtiota allekirjoittivat 18. huhtikuuta 1951 Pariisissa perustamissopimuksen, joka tuli voimaan 23. heinakuuta 1952 ja solmittiin 50 vuoden ajaksi.

Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti 9. toukokuuta 1950 Jean Monnet 'n ajatusten innoittamana Saksan liittotasavallan ja Ranskan hiili- ja terasvarojen yhdistamista. Uuden jarjestelman oli maara olla avoin muillekin maanosan valtioille. Tata paivaa on alettu viettaa Eurooppa-paivana, unionin syntymapaivana.

Kuuden valtion ulkoministerit paattivat Messinan kokouksessa 1. ja 2. kesakuuta 1955 laajentaa Euroopan yhdentymisen koskemaan taloutta kokonaisuudessaan. Kuusi jasenvaltiota allekirjoittivat 25. maaliskuuta 1957 Roomassa Euroopan talousyhteison (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteison (Euratom) perustamissopimukset, jotka tulivat voimaan vuoden 1958 alusta.

Vuonna 1957 maat allekirjoittivat Rooman sopimuksen , jonka myota perustettiin Euroopan talousyhteiso ( engl. European economic community, EEC ) ja Euroopan atomienergiayhteiso ( Euratom ). Vuonna 1967 astui voimaan sulautumissopimus, jolla EHTY, EEC ja Euratom yhdistettiin Euroopan yhteisoiksi (EY). ^[2]

Vuonna 1973 EY:hyn liittyi Iso-Britannia , Irlanti ja Tanska , ja taman jalkeen yhteiso alkoi hiljalleen laajeta nykyisiin mittoihinsa.

Unionin perustaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maastrichtin sopimus (virallisemmin Sopimus Euroopan unionista ) allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992 Euroopan yhteison jasenien kesken Alankomaiden Maastrichtissa ja astui voimaan 1. marraskuuta 1993. Se syntyi talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyota koskevien erillisten neuvottelujen tuloksena.

Sopimus johti Euroopan unionin syntyyn, euron luomiseen, ja siina esiteltiin kolme peruspilaria: yhteiso, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteistyo oikeus- ja sisaasioissa. ^[3]

Unionin historia 1993 ? [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosina 1993?2009 Euroopan unionin toiminta perustui nk. kolmeen peruspilariin:

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan unionin historia .

• Sopimus Euroopan unionista (englanniksi)

n k m Artikkelit Euroopan unionista Historia Aikajana Ennen 1945 1945-57 1958-72 1973-93 1993-2004 2004 lahtien Edeltajat Aikajana Perustajat Euroopan hiili- ja terasyhteiso (1951-2002) Euroopan talousyhteiso (1958-1993/2009) Euroopan atomienergiayhteiso (1958-edelleen) Euroopan yhteisot (1967-1993/2009) Oikeus- ja Sisaasiat (1993-2009) Maantiede Alueet Erityisalueet Jasenvaltiot Kaupunkialueet Suurimmat kaupungit Maantiede Maantieteellinen keskus Rajat Suojelualueet Suurempi kaupunkialue Tilastot Vaesto Ymparisto Aarimmaiset kohdat Hallinto Toimielimet Eurooppa-neuvosto Euroopan komissio Euroopan parlamentti Valiokunnat Euroopan unionin neuvosto Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan keskuspankki Keskuspankkijarjestelma Euroopan tilintarkastustuomioistuin Muut toimielimet Euroopan atomienergiayhteiso Euroopan investointipankki Euroopan investointirahasto Euroopan vakausmekanismi Yliopistollinen Eurooppa-instituutti Erillisvirastot Itsenaiset toimielimet Euroopan oikeusasiamies Euroopan tietosuojavaltuutettu Neuvoa-antavat toimielimet Euroopan alueiden komitea Euroopan talous- ja sosiaalikomitea Euroopan unionin sotilaskomitea Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea Politiikka Kasitteet Eurosfaari Hallitustenvalisyys Monitahtisuus Neofunktionalismi Optimaalinen valuutta-alue Ylikansallinen unioni EU-kriittisyys Euromyytit Liittovaltiokehitys EU-myonteisyys Demokraattinen oikeutus Eriytynyt integraatio Etuoikeutettu kumppanuus Politiikat Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka Schengen-alue Euroopan oikeudellinen verkosto Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Pysyva rakenteellinen yhteistyo Laajentuminen Naapuruuspolitiikka Globaalistrategia Talous- ja rahaliitto Euroalue Pankkiunioni Pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisumekanismi Paaomamarkkinaunioni Finanssivalvontajarjestelma Sisamarkkinat Alue- ja rakennepolitiikka Avaruusohjelma Arvonlisaverotus Koulutuspolitiikka Kulttuuripolitiikka Energiapolitiikka Terveys Tulliliitto Tyontekijoiden vapaa liikkuvuus Urheilupolitiikka Ymparistopolitiikka Vihrean kehityksen ohjelma Yhteinen kalastuspolitiikka Yhteinen maatalouspolitiikka Tiiviimpi yhteistyo Politiikka Vaalit Vaalipiirit Puolueet Kansalliset puolueet kytkoksien mukaan Yhdentyminen Parlamenttiryhmat Eroaminen Euroopan unionista Brexit Nobelin rauhanpalkinto 2012 Laki Saannosto Perusoikeuskirja Kansalaisuus Passi Henkilokortti Ajokortti Kilpailulainsaadanto Tekijanoikeuslainsaadanto Direktiivi Kansalaisoikeudet Yhteistyo- ja seurakuntamekanismi Virallinen lehti Lainsaadantoprosessi Kansalaisaloite Asetus Perussopimukset Poikkeukset LGBT-oikeudet Ulkopolitiikka Mahdollinen supervalta Naapuruuspolitiikka Euroopan talousalue Talouskumppanuussopimus Assosiaatiosopimus Vakautus- ja assosiaatioprosessi Itainen kumppanuus Euronestin parlamentaarinen edustajakokous Etela-Kaukasiaa koskeva EU:n strategia Pohjoinen ulottuvuus Valimeren unioni Globaalistrategia Vapaakauppasopimus Laajentuminen Talous Budjetti Valuutat Yhteison etusija Julkiset hankinnat Euroalue Euro Euron kansainvalinen asema ja kaytto Eurojarjestelma Euroryhma Eurohuippukokous Liikenne TRACECA Minimipalkka Keskipalkka Tyollisyysaste Terveydenhuoltomenot Sairaanhoitokortti Ajokortti Yhteinen ilmailualue Rakennerahastot Kulttuuri Douzelage Euroopan historian talo Kulkulupa Kielet Lehdistonvapaus Juhlapaivat Uskonto Puhelinnumerot Symbolit Luettelot Direktiivit Kirjat Korkeimmat rakennukset Instituutioiden puheenjohtajat Rekisterikilvet Terrori-iskut Kasitteet, lyhenteet ja kieli