Euroopan unionin historia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Euroopan unionin historia voidaan jakaa kahteen osaan: Euroopan unionia (EU) edeltaneeseen kehitykseen ja varsinaiseen EU:n historiaan. Euroopan unionin perustaminen on osa suurempaa, toisen maailmansodan jalkeista Euroopan yhdentymiskehitysta, mutta sen aatteellisia ja historiallisia juuria voi hakea keskiajalta asti.

Aatteellinen perusta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan yhdentymisella on pitkat aatteelliset ja historialliset juuret. Ensimmainen maininta eurooppalaisista, ”Europeenses”, loytyy kronikasta, jossa kuvataan Poitiers’n taistelua vuonna 733. Paavi Pius II kaytti 1400-luvulla Euroopan kasitetta propagandanomaisesti osoittaakseen turkkilaisille , etta islamilainen Turkki ei voi voittaa mahtavien valtioiden Eurooppaa, vaikka olikin onnistunut valloittamaan Konstantinopolin .

Pasifistinen kirjailija Victor Hugo esitti vuonna 1851, etta Euroopan pitaisi yhdistya rauhanomaisesti, yhteistyon ja yhdenvertaisen jasenyyden avulla. Nobelisti Aristide Briand puhui ”moraalisesta unionista” kuvatessaan Euroopan integraatiohanketta 1920-luvulla. Euroopan komission puhemies Jose Manuel Barroso on korostanut, ettei eurooppalaisten tule unohtaa myoskaan arabilais-islamilaisia, slaavilaisia ja kelttilaisia juuriaan. Paneurooppalaisen liikkeen perustaja, herttua Richard Coudenhove-Kalergi julisti vuoden 1948 Eurooppa-kongressissa, etta menneisyyden jaloin perusta on kreikkalaisen individualismi ja kristillinen sosialismi. [1]

Euroopan unionia voidaan pitaa pohjimmiltaan rauhanomaisen kansainvalisen konfliktinratkaisun mallina. Se yhdisti valtiot, jotka olivat vuosisatojen ajan taistelleet keskenaan. Karl Deutsch on luonnehtinut EU:ta turvallisuusyhteisoksi. Rosemary Footin mukaan seka Yhdysvallat etta Euroopan unioni ovat maailman kaksi suurinta normiyrittajaa: ne luovat ja vievat normeja. [1]

Euroopan yhdentymisessa voidaan erottaa kaksi eri kehityssuuntaa: yhtaalta yhteistyon syveneminen, kun jasenmaat siirtavat uusilla perussopimuksilla toimivaltaa keskuselimille, ja toisaalta laajeneminen uusien maiden liittyessa jaseneksi.

Ennen Euroopan unionia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Euroopan yhteisojen (sinisella) ja EU:n (vihrealla) laajeneminen animaationa

Toisen maailmansodan jalkeen oli tarve sitoa vanhat kiistakumppanit Saksa ja Ranska riippuvaisiksi toisistaan, joka osaltaan ehkaisisi tulevia sotia. Tata varten perustettiin Euroopan hiili- ja terasyhteiso (EHTY) vuonna 1950, johon liittyivat Alankomaat , Belgia , Luxemburg , Lansi-Saksa , Italia ja Ranska . Nama kuusi valtiota allekirjoittivat 18. huhtikuuta 1951 Pariisissa perustamissopimuksen, joka tuli voimaan 23. heinakuuta 1952 ja solmittiin 50 vuoden ajaksi.

Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti 9. toukokuuta 1950 Jean Monnet 'n ajatusten innoittamana Saksan liittotasavallan ja Ranskan hiili- ja terasvarojen yhdistamista. Uuden jarjestelman oli maara olla avoin muillekin maanosan valtioille. Tata paivaa on alettu viettaa Eurooppa-paivana, unionin syntymapaivana.

Kuuden valtion ulkoministerit paattivat Messinan kokouksessa 1. ja 2. kesakuuta 1955 laajentaa Euroopan yhdentymisen koskemaan taloutta kokonaisuudessaan. Kuusi jasenvaltiota allekirjoittivat 25. maaliskuuta 1957 Roomassa Euroopan talousyhteison (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteison (Euratom) perustamissopimukset, jotka tulivat voimaan vuoden 1958 alusta.

Vuonna 1957 maat allekirjoittivat Rooman sopimuksen , jonka myota perustettiin Euroopan talousyhteiso ( engl. European economic community, EEC ) ja Euroopan atomienergiayhteiso ( Euratom ). Vuonna 1967 astui voimaan sulautumissopimus, jolla EHTY, EEC ja Euratom yhdistettiin Euroopan yhteisoiksi (EY). [2]

Vuonna 1973 EY:hyn liittyi Iso-Britannia , Irlanti ja Tanska , ja taman jalkeen yhteiso alkoi hiljalleen laajeta nykyisiin mittoihinsa.

Unionin perustaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maastrichtin sopimus (virallisemmin Sopimus Euroopan unionista ) allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992 Euroopan yhteison jasenien kesken Alankomaiden Maastrichtissa ja astui voimaan 1. marraskuuta 1993. Se syntyi talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyota koskevien erillisten neuvottelujen tuloksena.

Sopimus johti Euroopan unionin syntyyn, euron luomiseen, ja siina esiteltiin kolme peruspilaria: yhteiso, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteistyo oikeus- ja sisaasioissa. [3]

Unionin historia 1993 ? [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuosina 1993?2009 Euroopan unionin toiminta perustui nk. kolmeen peruspilariin:

  • I pilari: Euroopan yhteisot
    • Talous- ja rahaliitto
    • Sisamarkkinat
    • Kauppapolitiikka
    • Maatalous- ja kalastuspolitiikka
    • Alue- ja rakennepolitiikka (katso: rakennerahasto )
    • Kilpailupolitiikka
    • Tutkimus- ja kehitys, innovaatiot
    • Ymparisto
    • Energia
    • Koulutus
    • Kehitystyo
  • III pilari: Yhteistyo oikeus- ja sisaasioissa


Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b Ulkopolitiikka 1/2006, Timothy Garton Ash: Eurooppalaisen vallan juurilla
  2. http://europa.eu/abc/history/index_fi.htm , haettu 28.9.2008
  3. http://europa.eu/abc/treaties/index_fi.htm ( Arkistoitu ? Internet Archive) , haettu 28.9.2008

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Euroopan unionin historia .