Tämä on suositeltu artikkeli.

Eturauhasen syopa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eturauhasen syopa
Mikroskooppikuva eturauhasen värjätyistä syöpäsoluista (Gleason 4).
Mikroskooppikuva eturauhasen varjatyista syopasoluista (Gleason 4).
5-vuotisennuste 93 % (Suomessa) [1]
Ensioireet Tihentynyt virtsaamistarve
Tarkein hoitomuoto leikkaus , sadehoito , hormonihoito tai seuranta
Uusia tapauksia Suomessa vuosittain 5 000 [2]
Alkuvaiheen tutkimuksia PSA - verikoe
Riskitekijat Tupakointi, lihavuus, riski sairastua kasvaa ian myota
Bladder=virtsarakko, Rectum=perasuoli, Prostate=eturauhanen. Eturauhasen syopa on usein laakarin tunnusteltavissa perasuolen kautta.

Eturauhasen syopa on miehen eturauhasessa esiintyva pahanlaatuinen kasvain . Riski sairastua siihen kasvaa 50:nnen ikavuoden jalkeen. Suurin osa eturauhasen syovista etenee hyvin hitaasti, eivatka ne lyhenna potilaan elinikaa. Vain noin joka seitsemas eturauhasen syopa johtaa kuolemaan. Tautia voidaankin radikaalien hoitojen sijaan paatya vain seuraamaan. Taudin yleisyyden takia eturauhasen syopa aiheuttaa kuitenkin keuhkosyovan jalkeen toiseksi eniten syopakuolemia miehille Suomessa, noin 900 vuodessa. [3] Hoitamista edellyttavat aggressiiviset eturauhasen syovat, jotka muodostavat etapesakkeita tyypillisesti luustoon.

Eturauhasen syopa on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syopa. [4] Sen esiintyvyys vaihtelee suuresti maanosittain. Suomessa sairastuneiden keski-ika on noin 70 vuotta, [5] ja se on miesvaeston yleisin syopa. [6]

Eturauhasen syovan esiintymiseen vaikuttavat seka ymparistotekijat etta perinnolliset tekijat . Nykytietamyksen mukaan eturauhasen syopa on yleisnimike erilaisille kasvaimille, joista suurin osa on hidaskasvuisia, vain n. 15 % nopeasti etenevia ja kuolemaan johtavia. Eturauhasen syopa on tyypiltaan miltei aina adenokarsinooma . [7]

Virtsarakon kautta kirurgisesti poistettu suurentunut eturauhanen.

Eturauhasen anatomia ja syovan syntymekanismi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhanen on miehen sukupuolirauhanen, joka sijaitsee virtsarakon alapuolella perasuolen edessa. Se on noin luumun kokoinen, 20 grammaa painava elin. Se ymparoi osittain virtsaputkea , joka kuljettaa virtsan rakosta elimiston ulkopuolelle. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteessa tarvittavasta nesteesta. [8] Eturauhasen syovan synty ja kasvu edellyttaa miessukupuolihormoneita eli androgeeneja . Eturauhasen syopaa ei esiinny eunukeilla . Eturauhasen syopa on kuitenkin vanhojen miesten sairaus, vaikka heilla ian mukana androgeenien, erityisesti testosteronin pitoisuudet seerumissa pienenevat. Selitys lienee eturauhassolujen ian myota herkistyva vaste hormoneille ja muiden riskitekijoiden kasvava merkitys miehen ikaantyessa. [9] Testosteronin vaikutus eturauhasen syopaan on myos kyseenalaistettu monessa tutkimuksessa. Kuitenkin tutkimustulokset elain-, kliinisista, ennaltaehkaisy- ja hoidolliseen kokemuksiin perustuvista tutkimuksista viittaavat testosteronin vaikuttavan jollain tavalla eturauhasen syovan syntyyn. [10] [11] [12]

Eturauhasen syovan etiologia on taudin yleisyydesta huolimatta edelleen paaosin tuntematon. [13] [14] Eturauhasen syopa kehittyy eturauhasen solujen alkaessa muuttua pahanlaatuisiksi. Tapausten erityispiirteena sairaus kehittyy usein aluksi hitaasti ja ilmenee myohemmin iakkailla potilailla. [8] [15] Ymparistotekijoilla on suurempi merkitys eturauhasen syovan kehittymisessa kuin perinnollisilla tekijoilla. [14] [16]

Runsas rasvan kaytto, lihavuus , tupakointi ja D-vitamiinin puute lisaavat eturauhasen syovan riskia. Kasvisruokavalio ja E-vitamiinin saanti sen sijaan nayttaisivat pienentavan taudin riskia. Alkoholin kaytto ei vaikuta eturauhasen syovan syntyyn, ja liikunnan vaikutuksesta ei ole yksiselitteista nayttoa. Myos tulehdussairaudet lisaavat eturauhasen syovan riskia. [17]

Esiintyvyys

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syopa on maailmanlaajuisesti miesten toiseksi yleisin syopa. [4] Sen esiintyvyys vaihtelee suuresti maanosittain. Eturauhasen syopaa esiintyy erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kaukoidassa tauti on harvinainen. Entisilla siirtomaa-alueilla eturauhasen syopa on huomattavasti yleisempaa eurooppalaisperaisella vaestolla kuin alueen alkuperaisvaestolla. [5]

Uusien eturauhasen syopatapausten maara on kasvanut Suomessa pitkaan, mutta tapausten maaran uskotaan kaantyvaan laskuun ainakin hetkellisesti. [18] Joka tapauksessa eturauhasen syopa on miesten yleisin syopa ja ennusteiden mukaan pysyy pitkaan sellaisena. Vuonna 2008 Suomessa eturauhasen syopaan sairastui 4 237 miesta ja siihen kuoli 817 miesta. Eturauhasen syopa on iakkaiden miesten sairaus, ja Suomessa suuret ikaluokat ovat tulossa siihen ikaan, jolloin syopaan sairastutaan. Sairastuneiden keski-ika on noin 70 vuotta. Eturauhasen syopaan sairastuneita on siis tulevaisuudessakin paljon. [19] [20]

Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana todettu eturauhasen syopa yli 30 000 miehella. Pohjoismaissa elaa talla hetkella 150 000 miesta samassa tilanteessa. [21]

Ennuste

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syopa loytyy yleensa paikallisena. Levinneiden eturauhasen syopien osuus on pieni, noin 10 prosenttia. Paikallisina loytyvien eturauhasen syopien ennuste eli viiden vuoden elossaoloaika Suomessa on lahes 100 %. Yhteenlaskettu eturauhasen syopien viisivuotisennuste on 92 %. Levinneen sairauden viiden vuoden ennuste on 47 %. Suomen elossaololuvut ovat maailmanlaajuisestikin erittain hyvat ja parhaat Pohjoismaissa. [21]

Eturauhasen syopa on melkein aina adenokarsinooma ja vain hyvin harvoin pienisolukarsinooma . Eturauhasen pienisoluinen syopa loytyy useimmiten vasta leviamisvaiheessa, silla se ei nosta veren PSA-arvoja. Osittain taudin harvinaisuudesta johtuvan hoidollisen kokemuksen puutteen, taudin aggressiivisen luonteen ja hiljaisen ensivaiheen takia taudin elinajan ennuste on erittain pieni. Pienisoluista eturauhasen syopaa voidaan hoitaa sytostaateilla oireita lieventavasti. Pienisoluinen eturauhasen syopa antaa heikon vasteen hormonihoidoille. Se lahettaa etapesakkeita tyypillisesti aivoihin . [22] [23]

Seulonta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Hevosen siemennesteesta eristetyn PSA:n rakennepiirros.

Eturauhasen syopa voidaan todeta seulonnalla varhain ennen taudin etenemista. On olemassa kuitenkin myos ylidiagnostiikan vaara, jonka voi aiheuttaa pienten, kliinisesti merkityksettomien syopien loytymisen. Tama puolestaan voi johtaa myos ylihoitoon. Seulontamenetelmina kaytetaan rektaalista eturauhasen tunnustelua, transrektaalista (perasuolen lavitse) ultraaanitutkimusta seka PSA -pitoisuuden maaritysta verikokeista. Viimeksi mainittu erilaisine muunnelmineen on nykyisin kaytetyin ensisijainen seulontamenetelma. [24]

Laajassa eurooppalaisessa seulontatutkimuksessa (European Randomized Study of Screening for Prostate Cancer, ERSPC) seurattiin miehia yhdeksan vuotta. Suomesta tutkimukseen osallistui 80 000 miesta. Tutkimuksessa havaittiin, etta seulonnalla voidaan vahentaa eturauhassyopakuolleisuutta 20?30 prosenttia ja etta parantumattomien syopien osuus vahenee kolmanneksella. Teho on rintasyovassa kaytetyn mammografiaseulonnan tasoa. PSA-seulonnan avulla voidaan loytaa 41 % luustoon metastoituvaa tautia ennen leviamisvaihetta. Myos paikallisten levinneiden syopien maara vaheni seulonnan avulla. [25]

Oireettoman miehen PSA-testauksen keskeinen ongelma on ylidiagnostiikka ja siita johtuva ylihoitaminen. Yksilon kannalta PSA-testaus merkitsee epailya vakavaksi mielletysta sairaudesta ja elamanlaadun heikkenemista, kun terveesta miehesta tulee sairas. Suurin osa PSA-seulonnoissa loydetyista eturauhasen syovista on pienia ja hitaasti etenevia "kiltteja" syopia. Piilevana tautina se on hyvin yleinen: 50-vuotiailla sita noin 50 %:lla, 60-vuotiailla 60 %:lla ja 70-vuotiailla 70 %:lla. Tavallinen ihminen arvostaa seulontaa, ja siksi syopaseulontojen tehoa yliarvioidaan helposti. Tyoterveyshuollossa PSA-testeja otetaan joskus jopa miehelta kysymatta. Tama on epaeettista, silla tutkittavalta tulisi aina kysya, haluaako han tulla PSA-testatuksi. Seulontatutkimuksen perusteella tiedetaan nyt, etta yhden miehen pelastamiseksi eturauhassyopakuolemalta pitaa seuloa tuhat miesta yhdeksan vuoden ajan. [26]

Oireet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syovassa ei ole tyypillista kliinista oireenkuvaa , ja varhaisessa vaiheessa se on oireeton. Ensioireet muistuttavat enimmakseen eturauhasen hyvanlaatuisen liikakasvun oireita ja muiden sairauksien oireita, joihin liittyy virtsaamishairioita. Virtsaamishairiot saattavat toisaalta aiheutua virtsarakon kasvaimesta, tulehduksista tai anomalioista eli synnynnaisista poikkeamista virtsaneritysjarjestelmassa. Virtsaamisongelmat saattavat johtaa lopulta virtsaumpeen . Joskus eturauhasen syovan ensimmainen oire voi olla etapesakkeista johtuva luustokipu tai patologinen murtuma . [27] Iakkailla eturauhasen syopaa sairastavilla potilailla saattaa olla myos muita sairauksia, esimerkiksi korkeaa verenpainetta , diabetesta tai sydan- ja verisuonisairauksia , jotka voivat vaikuttaa potilaan elamaan syopaa enemman. [15]

Tavallisimpia oireita eturauhasen syovassa: [28]

  • tihentynyt virtsaamistarve
  • virtsasuihkun heikkous
  • virtsatietulehdukset (katso Uretriitti ja Kystiitti )
  • tunne ettei rakko tyhjene taysin
  • alavatsa- ja selkakivut
  • laihtuminen
  • yleiskunnon lasku

Diagnostiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Luustoon metastoituneen eturauhasen syovan isotooppitutkimus

Yleisin vihje, jonka perusteella epaillaan eturauhasen syopaa, on verikokeessa todettu kohonnut PSA-arvo. Lopullinen diagnoosi perustuu koepalan histologiseen eli kudosopilliseen tarkasteluun. [29] Nykyisin se voidaan todeta magneettikuvauksella, joka on nopea, vain 15 minuuttia kestava tutkimus. [30] Syovan levinneisyys maaritetaan kuvantamistutkimuksissa. [29]

Eturauhassyopaa epailtaessa laakarin suorittama eturauhasen tunnustelu on tarkea tutkimus. Syovan varhaisvaiheessa eturauhanen tuntuu kuitenkin kasvaimen sijainnista riippuen usein normaalilta. [7]

Eturauhassyopa voi myos olla sattumaloydos esimerkiksi eturauhasen hyvanlaatuisen liikakasvun hoidossa poistetun eturauhaskudoksen histologisessa tutkimuksessa. [7]

Tampereen yliopistossa alkoi vuonna 2011 Tekesin rahoittama hanke, jossa etsitaan uusia diagnosointikeinoja. 2,5 miljoonan euron hankkeessa etsitaan molekyylibiologian avulla biomarkereiksi kutsuttuja diagnosointimenetelmia. Hanketta johtaa professori Hans Lilja. [31]

Laboratoriotutkimukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syovan jaljille paastaan useimmiten, kun miehen PSA -arvot veren seerumissa alkavat kohota. Esimerkiksi Helsingissa 80 prosenttia uusista eturauhasen syopapotilaista tulee hoitoon PSA-testin seurauksena. [29] PSA eli prostataspesifinen antigeeni on eturauhaskudoksen siemennesteeseen erittamaa entsyymia , mutta eturauhassolujen muuttuessa pahanlaatuiseksi sita alkaa erittya vereen normaalia suurempia maaria. [32]

PSA (prostataspesifinen antigeeni) on ollut merkkiaineena jo parikymmenta vuotta. PSA on verenkierrossa joko vapaana tai sitoutuneena. Myos oireettomille miehille tehdyt PSA-testit tuovat miehia joko terveyskeskukseen tai tyoterveyslaakarin pakeille. Yleensa yleislaakari ohjaa potilaan urologille . PSA-arvo voi kohota muistakin syista kuin eturauhasen syovasta, siksi pelkka PSA-arvo ei riita eturauhasen syovassa diagnoosin tekemiseen. Uusia hyvia merkkiaineita tutkitaan korvaamaan PSA-testia. PSA-arvojen perusteella ei voida erottaa kliinisesti merkityksettomia eturauhasen syopia merkityksellisista. Tarkemman syopaluokituksen tekemiseen tarvitaan histologisia ja kuvantamistutkimuksia. [29] [20] PSA testin heikohkoa tarkkuutta eturauhasen syovan todentamiseksi on yritetty parantaa muodostamalla matemaattinen arvo, jossa lasketaan veressa vapaana olevan PSA:n ja kokonais-PSA:n suhde. Syovan todennakoisyys on kasvanut, jos koholla olevan PSA:n suhdeluku on alle 0,1. Diagnoosi on todennakoisemmin hyvanlaatuinen liikakasvu, jos hivenen koholla olevan PSA:n suhdeluku on yli 0,25. [33]

Kirjallisuudessa on kuvattu harvinaisia yksittaistapauksia, joissa eturauhasen syovan tyyppi olikin tavanomaisen adenokarsinooman sijaan pienisolusyopa . PSA-testi ei paljasta piensoluisia eturauhasen syopia, silla sellaiset syopakasvaimet eivat erita PSA:ta. [22] [23]

Histopatologinen luokitus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syovan diagnoosi varmistuu biopsiatutkimuksen histologisesta eli kudosnaytteesta. Biobsianaytteesta arvioitava kasvaimen laajuus ja erilaistumisaste ovat tarkeimmat ennustetekijat eturauhasen syovassa. Biopsian ongelma on kuitenkin se, etta se edustaa vain pienta osaa eturauhasesta. [29] Tarvitaankin useita biobsianaytteita (esimerkiksi [34] [35] 10?12) eri kohdista, jotta saadaan selville kokonaistilanne. [17]

Patologi maarittelee histologisesta naytteesta syovan erilaistumisen, ja kun kyseessa on yleisin eturauhasen syovan tyyppi eli adenokarsinooma, [17] han antaa erilaistumisasteelle Gleason-pisteet . Gleasonin luokitus on tarkein tutkimus eturauhasen syovan diagnostiikassa. [29] Gleasonin pisteytyksen skaala on 2?10. Useimmat eturauhasen syovat loytyvat biobsiassa Gleasonin pisteilla 5?7. Gleasonin pisteet 8, 9, ja 10 paljastavat aggressiivisen eturauhasen syovan. Alle neljan Gleasonin pisteen eturauhasen syovat harvemmin loytyvat biopsiassa, silla niin alhaisen riskin potilaat eivat yleensa paady jatkotutkimuksiin. [36]

Radiologinen kuvantaminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syopia voidaan kuvantaa monilla eri menetelmilla. Ne eivat aiemmin korvanneet biopsioita. Radiologinen kuvantaminen on hyodyllista erityisesti levinneisyystutkimuksina eturauhasen syovissa. Ultraaanitutkimus on eniten kaytetty menetelma, ja silla usein arvioidaan myos munuaisten tila. [29] Yksinaan ultraaanitutkimus ei yleensa riita syovan diagnostiikassa, mutta silla on tarkea rooli koepalan otossa. Lisaksi sisaista sadehoitoa voidaan suunnitella ultraaanitutkimuksen avulla. [37] Magneettikuvaus , joka monella muulla syovan alueella on hyodyllinen, on kaytossa myos eturauhasen syovan toteamisessa ? mutta selkeaa kuvaa siita, miten eturauhasta pitaisi kuvata, ei ole kansainvalisesti olemassa. Magneettikuvaus ei ole ollut rutiinikaytossa primaaridiagnostiikassa. Sita kaytetaan sadehoidon suunnittelun apuvalineena. Tietokonetomografiaa kaytetaan ennen kaikkea imusolmukelevinneisyyden ja muun metastasoinnin selvittamiseen. Toisaalta tietokonetomografia on erittain tarkea sadehoidon suunnittelussa. Muita kuvantamismenetelmia ovat magneettispektrogrammi (MRS) ja positroniemissiotomografia . Luuston gammakuvauksella voidaan loytaa luustoon edenneita etapesakkeita. [29]

Ultraaanikuvaus ei ole luotettava, koska syopakasvain on samantyyppista kuin eturauhaskudos. Uusi kehitetty magneettikuvausmuoto on tullut luotettavaksi keinoksi syovan loytamiseksi, ja silla voidaan toisaalta varmistaa, etta syopaa ei ole. Nain osalla potilaista ei tarvitse ottaa kivuliasta koepalaa. [30]

Hoidot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syopaa hoidetaan eri tavoilla syovan levinneisyyden ja erilaistumisasteen mukaan: seurannalla, leikkauksella , sadehoidolla, hormonihoidoilla ja solunsalpaajilla . Usein naita hoitoja yhdistetaan keskenaan. Hoidot voivat olla potilaan parantamiseen tahtaavia (kuratiivinen) tai oireita lievittavia (palliatiivisia). Eturauhasen syovan hoitoja annetaan syovan erilaistumisen, levinneisyyden ja potilaan ian perusteella. Mikali kasvain on histologisesti kohtalaisen tai huonosti erilaistunut, saavutetaan paras tulos paikallisessa eturauhasen syovassa hoitamalla radikaalileikkauksella tai radikaalisella sadehoidolla. [27] Iakasta potilasta, joka sairastaa paikallista eturauhasen syopaa saatetaan paatya vain seuraamaan ja antamaan palliatiivinen hoito mahdollisiin oireisiin. Samaan voidaan paatya, jos potilaalla on muita elinajan ennustetta lyhentavia sairauksia. Nama potilaat kuolevat useimmiten muuhun sairauteen kuin eturauhasen syopaan. [20]

Seuranta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhassyovan hoidoksi kannattaa joskus valita seuranta tai ns. aktiivinen seuranta. Pienen tai keskisuuren riskin eturauhasen syopaa voidaan jaada seuraamaan, mikali tauti on oireeton eika todennakoisesti lyhenna odotettavissa olevaa elinikaa. Eturauhasen syopa on talla hetkella ylihoidettu sairaus, ja joissain tapauksissa saattaisi olla parempi, etta taudin etenemista vain seurattaisiin aktiivisesti, kunnes radikaalihoito on varmasti tarpeellinen. [38]

Pelkassa seurannassa hoitoihin siirrytaan vain, mikali potilaalle ilmaantuu oireita syovan etenemisesta. Tata pidetaan hyvana strategiana, jos ennustettu elinika on muilta osin alle 10 vuotta, PSA on alle 20 μg/l ja syopa on oireeton, paikallinen (TNM-luokka: T1-2N0M0) ja histologisesti korkeintaan Gleason 6 -luokkaa.

Aktiivisessa seurannassa syovan eteneminen taas pyritaan havaitsemaan aikaisemmin maarittamalla saannollisesti potilaan PSA (6?12 kuukauden valein) ja ottamalla eturauhasesta toistetusti uudet koepalat (1, 3 ja 5 vuoden kuluttua). Talloin aktiivisesta seurannasta siirrytaan hoitoihin, jos PSA nousee merkittavasti tai koepaloissa nahdaan lisaantynytta tai aggressiivisemmaksi muuntunutta syopakudosta. Aktiivista seurantaa pidetaan hyvana strategiana, jos alueellisia imusolmukkeita ei voida maarittaa (TNM-luokka: T1-2NXM0), syopaa on havaittu korkeitaan 2/12 koepalassa ja se on histologisesti korkeintaan Gleason 6 -luokkaa, PSA on alle 10 μg/l ja ennustettu elinika on muilta osin yli 10 vuotta. [39]

Aktiiviseurannan merkitys eturauhasen syovan hoidossa kasvanee, silla valtaosa loydetyista syovista on matalan riskin tauteja. Aktiiviseurannassa potilas kay urologin vastaanotoilla seurannassa. Seurantapotilaalle annetaan parantavaa hoitoa, jos seurannan aikana ilmenee viitteita taudin aktivoitumisesta. Aktiiviseurannan avulla pyritaan vahentamaan ylihoitamista ja ylihoitamisen aiheuttamia haittavaikutuksia. [40]

Kuratiiviset hoidot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirurgia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirurgisen hoidon tavoitteena on poistaa syopa kokonaan (radikaalinen prostatektomia ). Suomessa tehdaan vuosittain noin tuhat radikaalia prostatektomiaa. Toimenpide voidaan tehda joko avoleikkauksena, laparoskooppisesti (vatsaontelotahysteisesti) tai robottiavusteisesti. Kirurgisella hoidolla eturauhasen paikallisessa (ei metastasoitunut ) syovassa saavutetaan hyva pitkaaikaistulos. Kymmenen vuoden kuluessa syopa uusiutuu 23 %:lla potilaista. Kymmenen vuoden elossaoloaika radikaalisen prostatektomian jalkeen vaihtelee valilla 88?95 %. [17]

Radikaalisessa prostatektomiassa kirurgi poistaa eturauhasen ja siemenrakkulat kokonaan. Virtsarakon kaula yhdistetaan sitten katkaistuun virtsaputkeen. Alueellisten imusolmukkeiden poisto on kiistanalainen asia, silla imusolmukemetastasoinnin riski on hyvin pieni, jos PSA-arvo on alle 10 μg/l. Potilaat toipuvat endoskooppisesta toimenpiteesta jonkin verran nopeammin kuin avoleikkauksesta, mutta syovan hoitamiseksi menetelmat lienevat yhta tehokkaita. Leikkausmenetelmia vertailevia tutkimuksia ei ole tehty. Potilaan jaljella olevan elinian tulisi olla vahintaan kymmenen vuotta, jotta eturauhasen syovan radikaalileikkaus olisi perusteltua. Avoleikkaukseen liittyy usein kohtalaista verenvuotoa. Perasuolen , virtsanjohtimien tai nervus obturatoriuksen vauriot ovat harvinaisia kirurgisissa hoidoissa, samoin kuin rakko-virtsaputkiliitoksen repeaminen tai pitkittynyt imunestevuoto . Laskimotromboosin ja keuhkoembolian riski on pienimolekyylisten hepariinivalmisteiden kaytosta huolimatta edelleen olemassa, mutta epatodennakoisena. [41]

Kastraatio eli orkiektomia merkitsee kivesten poistoa jonka tarkoitus on johtaa testosteronin tuotannon loppumiseen ja androgeeniriippuvaisen syovan kasvun pysahtymiseen. Orkiektomia on hyva hoito erityisesti iakkaille potilaille. [42]

Sadehoito

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Radikaalia sadehoitoa toteutetaan kahdella tavalla: Lineaarikiihdyttimilla ulkoisena sadehoitona ja matalan- tai korkean annoksen kudoksensisaisena tykohoitona ( brakyterapia ). Korkean riskin potilaiden hoidossa sadehoitoon yhdistetaan hormonihoito. Sadehoito on kehittynyt tarkemmaksi ja tehokkaammaksi erityisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. [37]

Tykohoidoissa eturauhasen sisalle asetetaan pienia jyvasia, jotka sateilevat eturauhasen sisalla ja nain saastavat eturauhasta ymparoivien elinten soluja sateilyn haittavaikutuksilta. Tykohoito aiheuttaakin vahemman sivuvaikutuksia ja on paremmin siedetty kuin ulkoinen sadehoito. Sisainen sadehoito antaa hyvan hoitotuloksen pienen riskin taudeissa, mutta levinneen tai aggressiivisen taudin hoitoon tykohoito ei riita. [43] Tykohoidon vaihtoehtona voi olla myos pelkka seuranta, silla tykohoidon antaminen rauhalliseen syopaan voi olla taudin ylihoitamista. [38]

Ulkoista sadehoitoa annetaan noin 36 (30) kertaa, ja sen hoitoteho vastaa radikaalileikkausta. Matalan riskin taudeissa hoitoannokset vaihtelevat eturauhasen syovan sadehoidoissa valilla 70?75  Gy ja keskisuuren tai suuren riskin taudeissa valilla 76?80 Gy. Viitteita on siita, etta annoksen lisaaminen tastakin suuremmaksi voisi parantaa tuloksia. Kehon ulkopuolelta annetun sadehoidon mahdollisia sivuvaikutuksia ovat impotenssi seka rakon ja perasuolen arsytysoireet. Eturauhasen ulkoisen sadehoidon laitteiston kehittyessa on voitu yha enemman kasvattaa eturauhasen saamaa sadeannosta ja pienentaa muiden kriittisten elimien sadeannosta. [37] Sadehoitoa voidaan antaa myos leikkauksen jalkeen liitannaishoitona ja taudin uusiutuessa palliatiivisena hoitona. [44]

Ulkoisen sadehoidon kehitys on mahdollistanut aiempaa suurempia hoitoannoksia. Suuremmat sadeannokset ovat mahdollisia intensiteettimuokatun sadehoidon (Intensity-Modulated Radiation Therapy, IMRT) avulla. IMRT-tekniikan avulla sadehoidon annosjakauma voidaan suunnitella niin, etta syopakudos saa entista suuremman sadeannoksen ja terve, kasvainta ymparoiva kudos saastetaan turhalta sateilylta entista paremmin. Lisaksi sadehoidon kohdistuksessa paastaan parempaan tarkkuuteen, kun eturauhasen sadehoito kohdistetaan eturauhaseen asennettujen kultajyvien avulla. Sadehoito kohdistettiin ennen kultajyvakohdennuksia lantion alueen luiden avulla. Sadehoito on kuitenkin epatarkempaa kohdistaa lantion luiden mukaan, silla eturauhanen on suhteellisen liikkuva elin luihin verrattuna. Sadehoidon kehittyessa sadehoidon sivuvaikutukset ovat pienentyneet, vaikka hoitoannos on kasvanut. [45] [46] [47]

Palliatiiviset hoidot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Palliatiiviset hoidot ovat oireita lievittavalla hoitoja, joita annetaan silloin, kun pitkalle edennytta sairautta ei voida enaa parantaa. Palliatiivista hoitoa annetaan siis potilaille, joita ei voida enaa parantaa syovan uusiutuessa tai levitessa, myos joskus syovan loytyessa laajasti levinneena. [48] Etapesakkeita lahettaneen taudin kanssakin voi elaa 3?4 vuotta. Kuoleman lahestyessa hoitolinjoista keskustellaan yksilollisesti ja potilas kohtaa tiedon kuolemastaan useimmiten vahitellen ja asteittain. Hoitolinjapaatokset kirjataan potilaan sairauskertomukseen. Alkuun hoidon tavoite voi olla suorituskyvyn yllapitaminen, myohemmin oireiden lievittaminen ja kuolemaan valmistautuminen. Levinneen sairauden hoidon tavoitteena on lievittaa oireita ja pitkittaa elinaikaa. Palliatiivisia hoitoja saa eturauhasen syopaan 800 miesta vuosittain. [49]

Palliatiivisia hoitoja eturauhasen syovassa annetaan oireiden mukaan. Saannollinen liikunta ehkaisee turvotusta ja vasymysta. Syopakipua voidaan hoitaa kipulaakkeilla . [49] Luustokipua voidaan hoitaa myos sadehoidolla. Kerta-annos sadehoitoa voidaan antaa hormonihoitojen yhteydessa rintoihin niiden kasvun ehkaisemiseksi. Virtsatietukosta voidaan hoitaa poistamalla virtsateita painavaa syopakudosta ( elektroresektio ). Bisfosfonaattien kayttoa harkitaan luustoperaisen kivun hoitona ja myos luustokomplikaatioiden ehkaisemiseksi. Punasolutankkauksella voidaan hoitaa syovasta tai sen hoidoista aiheutuvaa anemiaa . Solunsalpaajilla ei ole merkittavaa osaa palliatiivisissa eturauhasen syovan hoidoissa. [50]

Eturauhasen syopaa sairastaville on kokeiltu voimakasta alfasateilyhoitoa . Kun tulokset olivat hyvin lupaavia, koe keskeytettiin ja hoitoa alettiin antaa kaikille koeryhman jasenille. Kokeessa mukana olleet sairastivat luuhun levinnytta syopaa. Sateilylahde oli luuhun kalsiumin tavalla imeytyva radiumkloridi . Alfahiukkaset olivat muita sateilyhiukkasia suurempia ja vahvempia, ja niita tarvittiin vain 1-3 osumaa, kun betahiukkasten osumia tarvittiin tuhansia. [51]

Liitannaishoidot

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paahoidon yhteydessa annettavien liitannaishoitojen tavoite on estaa tautia uusiutumasta ja leviamasta. Liitannaishoitoja on alettu kayttaa entista enemman, ja niita annetaan yleensa keskikorkean ja korkean riskin potilaille eturauhasen syovan hoidoissa. Liitannaishoidot madaltavat syovan leviamisen riskia. Tyypillisia liitannaishoitoja eturauhasen syovassa ovat sadehoito leikkaushoidon yhteydessa ja hormonihoidot sadehoidon yhteydessa. Eri hoitomuotoja voidaan yhdistella potilaskohtaisen riskiluokituksen mukaan. [52] [44]

Hormonihoitoja annetaan riskiryhman mukaan joko lyhyina (kuukausia) tai pitkina (2?3 vuotta). Liitannaishoitona annettu hormonihoito pienentaa eturauhasta ja parantaa sadehoidon tehoa jaljella oleviin syopasoluihin. Ei ole kuitenkaan osoitettu, etta ennen eturauhasen poistoleikkausta annettu hormonihoito pidentaisi merkittavasti biokemiallista uusiutumisvapaata aikaa. Eturauhasen poiston jalkeen annettu sadehoito sen sijaan parantaa potilaan ennustetta merkittavasti, kun syopa on aggressiivinen, mutta ei viela levinnyt. [52]

Solunsalpaajia annetaan monissa syopahoidoissa sadehoidon tai leikkauksen liitannaishoitoina. Eturauhasen syovassa solunsalpaajahoidot ovat kuitenkin osoittautuneet 1970-luvulta saakka tehottomiksi monissa tutkimuksissa. Heikon vasteen solunsalpaajahoidoille arvellaan johtuvan eturauhasen syopasolujen heterogeenisesta molekyylirakenteesta. [53] Vasta 2000-luvulla doketakseli -niminen (docetaxel) sytostaatti yhdistelmahoitona muiden sytostaattien kanssa on tuottanut lupaavia tutkimustuloksia eturauhasen syovan liitannaishoitoina. [54]

Hiirikokeissa on tutkittu F77-nimista vasta-ainetta , joka kiinnittyy eturauhasen syopasoluihin. Tutkimustulokset ovat vaikuttaneet lupaavilta, silla aine tuhosi syopasoluja eika kiinnittynyt terveisiin soluihin. Tulevaisuudessa F77-vasta-aine saattaa olla liitannaishoito eturauhasen syovassa. [4]

Jalkivaikutukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaikkiin hoitoihin liittyy jalkivaikutuksia. Aktiiviseuranta on poikkeus, mutta se ei ole varsinaisesti taudin hoitamista. Leikkaushoidon haittoina voi olla virtsanpidatyskyvyn aleneminen ja erektiohairioita . Sadehoito voi aiheuttaa suolistoarsytysta ja erektiohairioita. Hormonaalisten hoitojen seurauksena voi olla kuumia aaltoja, osteoporoosia ja rintojen kasvua. [52] Leikkaushoitoon liittyy lisaksi samat jalkivaikutusten riskit kuin kaikkiin muihinkin leikkaushoitohin. Riskeja ovat muun muassa verenvuodot ja laskimotromboosit, ja trombeista edelleen keuhkoembolia . [20]

Jalkivaikutuksiin voidaan antaan oireiden mukaista hoitoa. Anemian hoidossa kaytetaan erytropoietiinia , ja luustoa voidaan laakita eturauhasen syopaa sairastavilla bisfosfonaatein . Hormonihoidosta johtuvaa rintojen kasvua voidaan estaa rintojen sadetyksella. [52]

Uusiutuminen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eturauhasen syopa voi uusiutua hoitojen jalkeen. PSA on paras merkkiaine seurannassa. PSA-arvon nousunopeus kertoo parhaiten uusiutumisen laadusta, kun taustalla on tieto hoidetusta kasvaimesta. Suosituksena on vahintaan kaksi PSA-mittausta kolmen kuukauden valein, jotta voidaan arvioida nousunopeutta. PSA-arvon noustessa laakari maaraa radiologisia tutkimuksia uusiutumisen selvittamiseksi. Ultraaanitutkimus ja uusi biopsia voi paljastaa paikallisesti uusiutuneen eturauhasen syovan, mutta koepala ei ole sadehoidon jalkeen yhta luotettava kuin ennen sadehoitoa. [55] [56]

Uusiutuneen taudin hoitoon vaikuttavat potilaan yleistilanne ja muut sairaudet seka ensimmaisen hoitokerralla kaytetty hoito. Uusiutuneen taudin hoidossa pystytaan hidastamaan taudin etenemista ja etapesakkeiden muodostumista. Uusiutuvaa eturauhasen syopaa voidaan hoitaa hormonihoidoilla, sytostaateilla tai sadehoidolla. [55] Uusiutuvan syovan sadehoidossa ei voida antaa parantavaa annosta, jos ensimmaisella hoitokerralla potilasta hoidettiin jo sadehoidolla. Kipua lievittava sadehoito tai rintojen sadetys hormonihoidoissa sen sijaan ovat mahdollisia. [52]

Eturauhasen syovan psykologiset vaikutukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Eturauhasen syopa uhkaa miehuuden tunnetta monella tasolla [57]

Kolmasosalla eturauhasen syopaa sairastavilla potilailla on psyykkisia oireita jossain vaiheessa hoitoja. Suurin osa, 70 prosenttia parjaa henkisesti aivan hyvin. Tilapainen unettomuus on taudin yhteydessa yleisimmin esiintyva psyykkinen oire. Unettomuus voi johtua myos sairauteen kaytetysta laakityksista. [57] Pienet kavelylenkit ja istuminen raittiissa ilmassa voivat piristaa oloa paivasaikaan ja samalla parantaa unen laatua. [48]

Eturauhasen syopa on haaste miehelle. Potilaalla heraa hoitoprosessin alkaessa monia kysymyksia: mita kehossa tapahtuu, mita elamassa tapahtuu, mita mielessa tapahtuu ja millainen mies minusta tulee? Kysymykset voivat perustua varhaislapsuuden kokemuksiin. Eturauhasen syopa uhkaa miehuuden eri tasoja, joita ovat miehisyyden identiteetti, mieshormonien muokkaama kehollisuus, seksuaalisuus ja suku-virtsaelimiin liittyva toiminta. Hoidon aikana ja sen jalkeen potilaalla voi ilmentya seksuaalisen halun vahenemista, erektiohairioita ja virtsanpidatyskyvyttomyytta . [57]

Sairastumisen jalkeen potilaan itsehallinnantunne voi jarkkya ja seurauksena voi olla kriisi. Henkisessa kriisissa akuuttivaihetta seuraa asioiden jasentelyn vaihe, jonka kautta saavutetaan psyykkinen tasapainotila. Psyykkisen kriisin vaiheita ovat ?okki, kieltaminen, reaktiovaihe, lapityoskentelyvaihe ja integraatio, jossa potilas hyvaksyy itselleen tapahtuneen ja psyykkinen kasvu alkaa. Psyykkiseen oireiluun liittyvat ahdistuneisuus , mielialojen oireet ja uniongelmat. Sairastumisen aiheuttamiin psyyken ongelmiin voidaan hakea ammattitukea, jota syopapotilaille on tarjolla muun muassa klinikoilla. [57]

Tautiprosessin aikana on vaarana, etta potilas masentuu . Ulkopuolisuuden, alemmuuden ja riittamattomyyden tunne, passiivisuus ja alistuneisuus voivat olla depression oireita. Masennuksesta saattaa seurata vetaytymista ulkopuoliseksi perhetilanteissa ja aikaisempi maaratietoisuus voi muuttua alistuneeksi ja passiiviseksi voimattomuudeksi. [57] Hoitosuunnitelman selkeytyminen ja hoitorutiinit auttavat sopeutumaan tautiprosessin aikana uusiin tilanteisiin. Ystavilla ja omaisilla on suuri merkitys syopapotilaan henkisessa jaksamisessa. Myos potilaskohtainen laakitys auttaa joitain potilaita selviytymaan sairauden kriiseissa eteenpain. [48]

Psykologisessa kuntoutuksessa auttaa, jos potilas tietaa miehuuden merkitsevan paljon laajempaa kokonaisuutta kuin pelkka maskuliinisuus. Miehuuden merkityssisallossa korostuu vastavuoroinen jakaminen ja laheisyys. Miehuuden tunne sailyy haluna, vaikka erektiohairioita esiintyy. Potilaan pitaisi pystya suremaan menetyksia. Myos huumori auttaa psyykkisessa kuntoutuksessa; vertaistukiryhmissa se voi tukea sopeutumista ja laukaista keskustelua estavaa varautuneisuutta, ja silla on tarkea asema eturauhasen syopaa sairastavien psyykkisessa sopeutumisessa. Huumoria kaytettaessa ei kuitenkaan tulisi nolata eturauhasen syopaa sairastavaa. [57]

Prostatahyperplasia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tyypillinen eturauhanen, jossa on seka prostatahyperplasia (keskella) etta eturauhasen syopa (mustat kuviot). [20]
Paaartikkeli: Eturauhasen liikakasvu

Prostatahyperplasia eli eturauhasen hyvanlaatuinen liikakasvu on iakkailla miehilla yleisempaa kuin eturauhasen syopa. Liikakasvua potee 80 % yli 60-vuotiaista miehista, mutta vain puolella heista se aiheuttaa oireita. Laajentunut eturauhanen voi tukkia virtsaputkea tai painaa virtsarakkoa. Virtsaaminen ja yhdynta saattavat eturauhasen laajentuman vuoksi vaikeutua. Eturauhasen liikakasvua voidaan joutua hoitamaan laakkein tai kirurgisin toimenpitein, esimerkiksi hoylaamalla. [8] [58] Eturauhasen liikakasvun oireet muistuttavat paljon eturauhasen syovan oireita. Sen sijaan sairauksien hoidot poikkeavat toisistaan, ja siksi erotusdiagnostiikka on tarkeaa eturauhasen liikakasvussa ja eturauhasen syovassa. [27] Eturauhasen liikakasvu kehittyy eturauhasen sisaosaan, ja eturauhasen syopa useimmiten eturauhasen aareisvyohykkeelle. Samalla potilaalla voi tyypillisesti olla eturauhasessa seka liikakasvua etta syopapesakkeita. [20]

Eturauhasen syopa voidaan erottaa hyvanlaatuisesta liikakasvusta paitsi kuvantamalla myos tunnustelemalla eturauhasta perasuolen kautta (tuseeraus). Kyhmyjen ilmeneminen viittaa eturauhasen syopaan. Myos PSA-maarityksesta voidaan saada viitteita. Mita korkeampi PSA, sita todennakoisemmin kyseessa on eturauhasen syopa eika pelkka eturauhasen liikakasvu. [28]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Ruutu M, Rannikko A, Malmi H,Vasarainen, H & Mikkola A: Hyvaennusteisen paikallisen eturauhassyovan hoidosta voi olla enemman haittaa kuin hyotya. Laaketieteellinen aikakauskirja Duodecim , 2009, 125. vsk, nro 14. Helsinki: Suomalainen Laakariseura Duodecim. Artikkelin verkkoversio (PDF) . Viitattu 2.3.2011.

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Syovat 2017 Syoparekisteri. Viitattu 8.6.2019.
  2. ↑ Terveyskirjasto: Eturauhassyopa Duodecim. Viitattu 8.6.2019.
  3. ↑ Syoparekisterin tilastot Syoparekisteri. Viitattu 8.6.2019.
  4. ↑ a b c Tutkijat loysivat vasta-aineen eturauhassyopaan 29.12.2009. Yle.fi. Viitattu 25.4.2011.
  5. ↑ a b Parkin, D. M., Whelan, S. L., Ferlay, J., Raymond, L. & Young, J.: IARC Worldwide Cancer Incidence Statistics?Prostate JNCI Cancer Spectrum . 19.12.2001. Oxford University Press. Arkistoitu 5.2.2006. Viitattu 25.1.2011. (englanniksi)
  6. ↑ Neulanaytteet eivat riita eturauhassyovan laajuuden maarittelyyn iltalehti.fi . Viitattu 24.9.2017.
  7. ↑ a b c Gaze, Mark N. ja Wilson, Isobel M.:  Handbook of Community Cancer Care , s. 175?178. Cambridge University Press, 2002. ISBN 1841100013 . Kirjan esikatselu Google kirjoissa (viitattu 16.3.2011). (englanniksi)
  8. ↑ a b c Eturauhasen syopa Tietoa syovasta . Syopajarjestot. Viitattu 17.1.2011.
  9. ↑ Sakari Rannikko: Eturauhassyopa Terveyskirjasto . 2009. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 24.2.2011.
  10. ↑ Hsing A, Chu L & Stanczyk F: Androgen and Prostate Cancer: Is the Hypothesis Dead? 2008. Cancer Epidemiol Biomarkers Pre. Viitattu 15.4.2011. (englanniksi)
  11. ↑ Morgentaler, A: Study finds no causal link between testosterone replacement, prostate cancer or cardiac disease 2004. The New England Journal of Medicine. Arkistoitu 12.1.2012. Viitattu 15.4.2011. (englanniksi)
  12. ↑ Parsons J, Carter B, Landis P, Wright J, Platz E & Metter J: High Blood Testosterone Levels Associated With Increased Prostate Cancer Risk ScienceDaily . 2004. Johns Hopkins Medical Institutions.. Viitattu 15.4.2011. (englanniksi)
  13. ↑ Ann Hsing & Anand Chokkalingam: Prostate cancer epidemiology. Frontiers in bioscience , 2006, 1. vsk, nro 11, s. 1388?1413. Frontiers in Bioscience. (englanniksi)
  14. ↑ a b Joensuu H, Ojala A & Kouri M: ”Eturauhasen syopa”,  Kliininen Sadehoito , s. 262. "Etiologia on paaosin tuntematon. 5?10 % eturauhasen syovista arvioidaan olevan periytyvia.". Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2002. ISBN 951-656-068-7 .
  15. ↑ a b Norlen, B. J. Schenkmanis, U. & Bokforlag, I:  Eturauhassyopa. , s. 7, 11. Suomentanut Salonen, S. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-31113-4 .
  16. ↑ Lichtenstein P, De Faire U, Floderus B, Svartengren M, Svedberg P, Pedersen NL: The Swedish twin registry: a unique resource for clinical, epidemiological and genetic studies. Journal of Internal Medicine , 2002, 252. vsk, s. 184?205. (englanniksi)
  17. ↑ a b c d Suomalaisen Laakariseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistys ry:n asettama tyoryhma: Eturauhassyopa Kaypahoito.fi. Viitattu 19.1.2011.
  18. ↑ Uusien tapausten lukumaarat, yleisimpien syopien mennyt ja ennustettu trendi, miehet.  (Tilasto) Cancer Society of Finland Publication No. 76. . 2009. Suomen Syoparekisteri. Viitattu 14.3.2011.
  19. ↑ Vaeston ikarakenteen kehitys  (Tilasto) 30.9.2010. Findikaattori. Viitattu 24.2.2011.
  20. ↑ a b c d e f Ruutu et al. 2009, s. 1518?1521
  21. ↑ a b Risto Sankila:  Eturauhasen syovan epidemiologia , s. 6?9. Syopasaation XXXVII Symposiumi, Esitelma. Helsinki: Syopasaatio, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.1.2011). [ vanhentunut linkki ]
  22. ↑ a b Trotz, Christopher: Prostate cancer with a normal PSA: small cell carcinoma of the prostate ? a rare entity. The Journal of the American Board of Family Practice , 2003, 16. vsk, nro 4, s. 343?344. American Board of Family Practice. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 16.3.2011. (englanniksi)
  23. ↑ a b Aygun C.: Small cell carcinoma of the prostate: a case report and review of the literature. Maryland Medical Journal , 1997, 46. vsk, nro 7, s. 353?356. Tiivistelma PubMedissa . Viitattu 16.3.2011. (englanniksi)
  24. ↑ Antti Rannikko: Seulonta 2011. Suomalainen Eturauhassyopa.fi. Arkistoitu 21.1.2012. Viitattu 18.1.2011.
  25. ↑ ERSPC 2009. EU: ERSPC. Arkistoitu 31.1.2011. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
  26. ↑ Vesa Kataja:  Tarvitaanko eturauhasen syovan seulontaa? ? Ei todellakaan! , s. 17, 19, 21. Syopasaation XXXVII Symposiumi, Esitelma. Helsinki: Syopasaatio, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.1.2011). [ vanhentunut linkki ]
  27. ↑ a b c Lukkarinen, O. Aaltomaa, S. Ala-Opas, M. Aro, J. Kataja, V. Korpela, M. Kunnamo, I. Laato, M. Lindholm, P. Martikainen, P. & Tammela, T.: Eturauhassyopa.. Duodecim , 2007, 125. vsk, nro 21, s. 2589?2590. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
  28. ↑ a b Eturauhasen syopa Laakarin kasikirja . 25.11.2010. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 6.2.2010.
  29. ↑ a b c d e f g h Kujala P, Vaarala M, ja Aronen, H.:  Sessio II Diagnostiikka: Diagnostiikan haasteet PSA-aikakaudella, Uusien merkkiaineiden mahdollisuudet, Kuvantaminen kliinisessa paatoksenteossa , s. 26?35. Syopasaation XXXVII Symposiumi, Esitelma. Helsinki: Syopasaatio, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.2.2011). [ vanhentunut linkki ]
  30. ↑ a b Uusi magneettikuvausmenetelma ilmiantaa eturauhassyovan nopeasti ja varmasti . Yle
  31. ↑ Tutkimus: Eturauhassyovan turhat hoidot vahenevat Yle Tampere. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 16.6.2011.
  32. ↑ Balk S, Ko Y & Bubley J: Biology of Prostate-Specific Antigen  (American Society for Clinical Oncology) Biology of Neoplasia . 2003. Journal of Clinical Oncology. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
  33. ↑ S-PSA Laboratoriolyhenteet . Darwin Media Oy. Viitattu 6.5.2011. [ vanhentunut linkki ]
  34. ↑ tarvittava maara vaihtelee tapauskohtaisesti, ja kaytannoissa voi olla eroja
  35. ↑ The Prostate Cancer Biopsy Procedure Prostate Cancer Treatment Guide ™ . 2010. Viitattu 20.3.2011. (englanniksi)
  36. ↑ Prostate Cancer Gleason Score Prostate Cancer Treatment Guide ™ . 2010. Viitattu 16.2.2011. (englanniksi)
  37. ↑ a b c Mauri Kouri & Aki Kangasmaki: Moderni sadehoito. Duodecim , 2009, 125. vsk, nro 9, s. 947?958. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Artikkelin verkkoversio .
  38. ↑ a b Nicole Fawcett: Low-risk Prostate Cancer Patients Face Overtreatment  (Alkuperainen tutkimus: John T. Wei) Article adapted by Medical News Today from original press release . 17.8.2006. Medical News Today. Arkistoitu 5.1.2009. Viitattu 26.1.2011. (englanniksi)
  39. ↑ Kimmo Taari, Sirpa Aaltomaa, Martti Nurmi, Teija Parpala, Teuvo Tammela:  Urologia . Kustannus Oy Duodecim, 2013.
  40. ↑ Antti Rannikko: Aktiiviseuranta 2011. Suomalainen Eturauhassyopa.fi. Viitattu 26.1.2011. [ vanhentunut linkki ]
  41. ↑ Ruutu et al. 2009, s. 1517?1523
  42. ↑ Suositus - Kaypa hoito www.kaypahoito.fi . Viitattu 5.7.2015.
  43. ↑ Nag S, Beyer D, Friedland J, Grimm P, Nath R: American Brachytherapy Society (ABS) recommendations for transperineal permanent brachytherapy of prostate cancer. International Journal of Radiation Oncology, Biology, Physics . 1999. U.S. National Library of Medicine. Viitattu 21.2.2010. (englanniksi)
  44. ↑ a b Thompson I, Tangen CM, Paradelo J, Lucia M, Miller G, Troyer D, Messing E, Forman J, Chin J, Swanson G, Canby-Hagino E, Crawford E: Adjuvant radiotherapy for pathological T3N0M0 prostate cancer significantly reduces risk of metastases and improves survival: long-term followup of a randomized clinical trial. The journal of Urology , 2009, 3. vsk, nro 181. Elsevier. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 15.2.2011. (englanniksi)
  45. ↑ Rautio: Kultajyvakohdennuksien osuvuus eturauhasen syovan sadehoidossa (PDF) 2011. Verkkokirjasto Theseus. Viitattu 13.2.2011.
  46. ↑ Irene Lips, Homan Dehnad, Carla van Gils, Arto Boeken Kruger, Uulke van der Heide, Marco van Vulpen: High-dose intensity-modulated radiotherapy for prostate cancer using daily fiducial marker-based position verification: acute and late toxicity in 331 patients. Radiation Oncology , 2008, 3. vsk, nro 15. www.ro-journal.com/. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 13.2.2011. (englanniksi) ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  47. ↑ Lips I, Dehnad H, Kruger AB, van Moorselaar J, van der Heide U, Battermann J, van Vulpen M.: Health-related quality of life in patients with locally advanced prostate cancer after 76 Gy intensity-modulated radiotherapy vs. 70 Gy conformal radiotherapy in a prospective and longitudinal study.. (Tiivistelma luettavissa ilmaiseksi) International Journal of Radiation Oncology, Biology, Physics , 2007, 69. vsk, nro 3, s. 656?661. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 13.2.2011. (englanniksi)
  48. ↑ a b c Saarto, T & Janes, R: Opas potilaalle syovan oireiden lievittamisesta (PDF)  (Potilasopas) Potilasoppaat . Helsinki: Syopatautien klinikan tuki c/o Syopatautien klinikka. Viitattu 5.3.2011. [ vanhentunut linkki ]
  49. ↑ a b Jaana Kaleva-Kerola:  Palliatiivinen hoito , s. 79?81. Syopasaation XXXVII Symposiumi, Esitelma. Helsinki: Syopasaatio, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.2.2011). [ vanhentunut linkki ]
  50. ↑ Eturauhasen syopa (PDF) Duodecim . 2009. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 21.2.2011.
  51. ↑ Helsingin Sanomat ( Arkistoitu ? Internet Archive) 24.9.2011
  52. ↑ a b c d e Paula Lindholm:  Eturauhasen syovan liitannaishoidot , s. 66?67. Syopasaation XXXVII Symposiumi, Esitelma. Helsinki: Syopasaatio, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2011). [ vanhentunut linkki ]
  53. ↑ Wang, J. & Waxman, J: Chemotherapy for prostate cancer. (Tiivistelma luettavissa internetissa) Urologic Oncology , 2000, nro 5, s. 93?96. Elsevier Inc. Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  54. ↑ De Wit, R: Shifting paradigms in prostate cancer; docetaxel plus low-dose prednisone ? finally an effective chemotherapy.. (Tiivistelma luettavissa internetissa) European Journal of Cancer , 2005, nro 41, s. 502?507. Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  55. ↑ a b Paul O'Neill: If Prostate Cancer Comes Back  (Reviewed by the doctors at The Cleveland Clinic Urological Institute) Prostate Cancer Guide . 2006. WebMD. Viitattu 32.1.2011. (englanniksi)
  56. ↑ Stephan Werner: Recurrance after Treatment 2004. Werner-Francis Urology Associates. Arkistoitu 22.7.2010. Viitattu 32.1.2011. (englanniksi)
  57. ↑ a b c d e f Irja Idman:  Miehuuden ytimeen , s. 87?89. Syopasaation XXXVII Symposiumi, Esitelma. Helsinki: Syopasaatio, 2010. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.1.2011). [ vanhentunut linkki ]
  58. ↑ Osmo Saarelma: Eturauhasen liikakasvu (prostatahyperplasia), eturauhasvaiva Laakarikirja Duodecim . 8.2.2010. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 30.1.2011. Suomi

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eturauhasen syopa .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eturauhasen_syopa&oldid=21676846 ”