Etty Hillesum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Etty Hillesum
Etty Hillesum noin vuonna 1939
Etty Hillesum noin vuonna 1939
Henkilotiedot
Koko nimi Esther Hillesum
Syntynyt 15. tammikuuta 1914
Middelburg , Alankomaat
Kuollut 30. marraskuuta 1943  (29 vuotta)
Auschwitz , Puola
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieli hollanti
Paateokset Het verstoorde leven: Dagboek van Etty Hillesum 1941?1943
suom. Paivakirja 1941?1943 (1984)
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta

Esther ”Etty” Hillesum ( 15. tammikuuta 1914 ? 30. marraskuuta 1943 ) oli hollantilainen kirjoittaja. Kirjeissaan ja paivakirjoissaan han kuvaa henkista heraamistaan ja juutalaisten vainoa Amsterdamissa ja Westerborkin kokoamisleirilla Saksan miehityksen aikana 1941?1943. Vuonna 1943 hanet kuljetettiin Auschwitzin keskitysleirille , missa han kuoli muutamaa kuukautta myohemmin. Etty Hillesumin kirjeita ja paivakirjoja on julkaistu useina eri laitoksina hanen kuolemansa jalkeen ja kaannetty lukuisille kielille.

Elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Esther (Etty) Hillesum syntyi 15. tammikuuta 1914 perheensa kodissa Middelburgissa . Han oli Levie (Louis) Hillesumin (1880?1943) ja Rebecca (Riva) Bernsteinin (1881?1943) kolmesta lapsesta vanhin: hanella oli kaksi veljea, Jacob eli Jaap (1916?1945) ja Michael eli Mischa (1920?1944) [1] . Perhe muutti Deventeriin vuonna 1924 Louis Hillesumin saatua paikan lukion rehtorina. Valmistuttuaan koulusta Etty muutti vuonna 1932 Amsterdamiin opiskelemaan oikeustiedetta ja slaavilaisia kielia . Amsterdamissa han tapasi Hendrik (Hans) J. Wegerifin, jonka luokse han muutti asumaan ja jonka kanssa hanella oli myos suhde.

Etty Hillesum noin vuonna 1940
Etty Hillesum noin vuonna 1940

Etty Hillesum aloitti paivakirjan kirjoittamisen maaliskuussa 1941 mahdollisesti psykoanalyytikkonsa Julius Spierin ehdotuksesta kuukauden kestaneen terapiasuhteen jalkeen. Hoitosuhteesta huolimatta Ettysta tuli myos Spierin sihteeri, ystava ja lopulta hanen rakastajansa. Spierin vaikutus Ettyn henkiseen kehitykseen nakyy paivakirjoissa selvasti; Spier paitsi auttoi Ettya tulemaan toimeen masennusjaksojensa ja minakeskeisten kausiensa kanssa, myos esitteli talle Raamatun ja Augustinuksen teksteja ja auttoi Ettya ymmartamaan syvemmin Rilken ja Dostojevskin teoksia.

Etty Hillesumin paivakirjat kuvaavat saksalaisten miehittajien alati kiristyvaa antisemitistista hallintoa ja kasvavaa epavarmuutta pois kotoaan kuljetettujen juutalaisten kohtalosta. Paivakirjat toimivat sorron silminnakijakuvauksena, mutta tallentavat myos Ettyn omaa henkista kehitysta ja syvenevaa jumalasuhdetta.

Kun juutalaisten kuljetukset voimistuivat heinakuussa 1942, Etty alkoi tehda hallinnollisia toita Juutalaisneuvostossa ja lahti vapaaehtoisena Westerborkin kauttakulkuleirille . Han tyoskenteli siella kuukauden ja palasi jalleen kesakuussa 1943. Tarjouksista huolimatta Etty kieltaytyi piiloutumasta, silla han koki velvollisuudekseen tukea juutalaisia, jotka oli maaratty kuljetettaviksi Westerborkista keskitysleireille Saksaan ja Saksan miehittamaan Puolaan. Ettya suojeli kuljetuksilta hanen asemansa leirin tyontekijana, joka kuitenkin kumottiin yllattaen 5. heinakuuta 1943 ja hanesta tuli leirin asukas yhdessa isansa, aitinsa ja veljensa Mischan kanssa.

Hillesumin perhe kuljetettiin Westerborkista Auschwitziin 7. syyskuuta 1943. Perheesta vain Jaap Hillesum ei ollut mukana kuljetuksessa; han saapui Westerborkiin myohemmin ja hanet lahetettiin helmikuussa 1944 Bergen-Belseniin , missa han kuoli pian leirin vapauttamisen jalkeen huhtikuussa 1945.

Etty Hillesumin vanhempien on kirjattu kuolleen 10. syyskuuta 1943, mika viittaa siihen, etta he joko kuolivat kuljetuksen aikana tai heidat murhattiin heti Auschwitziin saapumisensa jalkeen. Mischa Hillesum oli Auschwitzissa lokakuuhun 1943 saakka, jolloin hanet siirrettiin Varsovan gettoon , missa han kuoli Punaisen Ristin mukaan ennen 31. maaliskuuta 1944. Etty kuoli Auschwitzissa 30. marraskuuta 1943.

Henkilokohtainen kasvu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Etty Hillesumin nuoruus oli kaoottinen ja levoton kenties perheen emotionaalisen epavakauden vuoksi ? Etty itse viittasi lapsuudenperheeseensa ”hullujenhuoneena”. Hanen paivakirjansa kuvastavat sisaista kuohuntaa, jota Etty koki varhaisessa aikuisuudessa, samoin kuin eheytymista ja kasvua kuolemaa edeltaneina vuosina.

Venalaiset kirjailijat ja kristilliset mystikot luultavasti vaikuttivat Ettyn ajatuksiin henkisyydesta. Han ei pyrkinyt ekstaattisiin kokemuksiin, vaan halusi kohdata oman sisimpansa ja elaman sellaisena kuin se on. Hanen hengellisyytensa ei rajoittunut alylliseen ymmarrykseen korkeammasta voimasta, mika heijastuu hanen paivakirjoissaan. Westerborkin kokoamisleirilla hanella oli epatavallisia henkisen heraamisen ja oivalluksen kokemuksia:

≫Nuo kaksi kuukautta piikkilangan takana ovat olleet elamani kaksi rikkainta ja intensiivisinta kuukautta ja syvasti vahvistaneet korkeimpia arvojani. Olen oppinut rakastamaan Westerborkia.≫

Etty puhuttelee paivakirjoissaan toistuvasti Jumalaa. Han ei pida Jumalaa pelastajana, vaan voimana, jota ihmisten on vaalittava sisimmassaan:

≫Harmi kylla nayttaa silta, ettet voi tehda paljoakaan naille olosuhteille ja elamallemme. En myoskaan pida sinua vastuussa. Et voi auttaa meita, mutta meidan on autettava sinua ja puolustettava paikkaasi sisallamme viimeiseen asti.≫

Rachel Bremer on kuvannut Ettyn elaman jakautuneen kahteen vaiheeseen, valmistautumisvaiheeseen ja testivaiheeseen. Valmistautumisvaihe viittaa Ettyn itsereflektioon ja kehitykseen Amsterdamissa, testivaihe puolestaan aikaan keskitysleirilla. Amsterdamissa Etty kehitti ideologian viitoittaa toisille tieta omaan sisimpaansa suurten vastoinkaymisten aikana. Hanen Westerborkissa viettamansa aika puolestaan merkitsi henkista vapautumista samaan aikaan kun hanen ruumiinsa vangittiin ja lopulta murhattiin. Etty ei kiista natsien terrorin hirvittavyytta, mutta ei myoskaan samaistu uhrin asemaan. Aarimmaisissa olosuhteissa han kehitti vakaumuksen maailman tuhoutumattomasta kauneudesta. Westerborkissa han kirjoitti:

≫Taivas on taynna lintuja, purppuranvariset lupiinit seisovat niin uljaasti ja rauhallisesti, kaksi pienta vanhaa naista on istunut alas puhelemaan, aurinko paistaa kasvoilleni ? ja aivan silmiemme alla on kaynnissa joukkomurha… Koko juttu on kerta kaikkiaan kasittamaton.≫

Etty karsi nuoruudessaan suuresta sisaisesta kuohunnasta, mika kuitenkin enenevasti muuttui kypsyydeksi ja viisaudeksi. Han kirjoittaa:

≫Kaikkialla asiat ovat samaan aikaan seka todella hyvin etta todella huonosti. Nuo kaksi ovat tasapainossa, kaikkialla ja aina. Minusta ei koskaan tunnu silta, etta minun pitaisi saada asiat sujumaan parhain pain; kaikki on hyvin niin kuin se on. Jokainen tilanne, olkoon kuinka kurja tahansa, on itsessaan taydellinen ja sisaltaa niin hyvan kuin pahankin.≫

Saatuaan yhteyden tahan laajempaan katsantokantaan Etty kykenee siita kasin loytamaan merkitysta niille olosuhteille, joissa han on. Jouduttuaan Westerborkista keskitysleirille lahteneeseen kuljetukseen syyskuussa 1943 han heitti junasta postikortin, jossa ovat hanen viimeiset sanansa:

≫Avaan Raamatun sattumanvaraisesti ja loydan nama sanat: Herra on minun vuoreni. Istun reppuni paalla tapotaydessa rahtivaunussa. Isa, aiti ja Mischa ovat muutaman vaunun paassa. Loppujen lopuksi lahto tuli varoittamatta… Lahdimme leirista laulaen… Kiitos kaikesta ystavallisyydestanne ja huolenpidostanne.≫

Ettyyn on usein viitattu mystikkona .

Paivakirjat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ennen lahtoaan Westerborkiin Etty Hillesum antoi paivakirjansa ystavalleen Maria Tuinzingille ja kehotti hanta toimittamaan ne Klaas Smelikille julkaisemista varten, mikali Etty ei selviytyisi. Yritykset julkaista paivakirjat olivat kuitenkin tuloksettomia vuoteen 1979 saakka, jolloin Smelikin poika kaantyi kustantaja J. G. Gaarlandtin puoleen. Ettyn paivakirjojen lyhennetty laitos ilmestyi vuonna 1981 nimella Het verstoorde leven , jota seurasi kokoelma hanen kirjeitaan Westerborkista. Etty kirjoitti paljon kirjeita ystavilleen ja hanen viimeisen junasta heitetyn postikorttinsa loysivat maanviljelijat. Taydellinen kokoelma Etty Hillesumin kirjeita ja paivakirjoja julkaistiin hollanniksi vuonna 1986 ja kaannettiin englanniksi vuonna 2002. Hanen paivakirjojaan on kaannetty 67 kielelle.

Tutkimuskeskus ja museo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Het verstoorde leven, Etty Hillesumin muistomerkki Deventerissä.
Het verstoorde leven , Etty Hillesumin muistomerkki Deventerissa .

Etty Hillesumin muistomerkki sijaitsee Deventerissa joen rannalla, [a] ja hanen mukaansa on nimetty paikallisia kouluja. Hanelle on myos omistettu pieni museo, Etty Hillesum -keskus, joka sijaitsee Deventerissa entisen synagogan ja juutalaisen koulun paikalla.

Etty Hillesumin tutkimuskeskus (Etty Hillesum Research Centre, EHOC) avattiin 13. kesakuuta 2006 osana Gentin yliopistoa. Sen tarkoituksena on edistaa Ettyn toisen maailmansodan aikaisten kirjeiden ja paivakirjojen tutkimusta. Keskusta johtaa Gentin yliopiston heprean kielen ja judaistiikan professori Klaas A. D. Smelik, joka toimitti ja julkaisi Etty Hillesumin kirjeiden ja paivakirjojen taydellisen painoksen.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tahan artikkeliin tai sen osaan on merkitty lahteita , mutta niihin ei viitata.
Ala poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisatty. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkelille asianmukaisia viitteita . Lahteettomat tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa .
Tarkennus: Lahteita on yhta paljon kuin leipatekstia, ainoastaan tarkistetut lahteet merkittava, korjattava lahdekaytannon mukaiseksi.
Etty Hillesumin alkuperaistekstit ja kaannokset
  • Etty Hillesumin alkuperaiset kasin kirjoitetut kirjeet ja paivakirjat. Amsterdam: Juutalaisten historian museo, 1941?43.
  • Twee brieven uit Westerbork van Etty . Johdanto David Koning. Haag: Bert Bakker / Daamen N.V., 1962.
  • Het verstoorde leven: Dagboek van Etty Hillesum 1941?1943 . Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Jan Geurt Gaarlandt. Haarlem: De Haan, 1981.
  • Het verstoorde leven on ilmestynyt kaannoksina ainakin neljassatoista maassa: Iso-Britannia ( Etty ? A Diary, 1983), Saksa ( Das denkende Herz der Baracke , 1983), Tanska ( Et kraenket liv , 1983), Norja ( Det tenkende hjerte , 1983), Ruotsi ( Det forstorda livet , 1983), Suomi ( Paivakirja 1941?1943, 1984), Yhdysvallat ( An Interrupted Life, 1984), Brasilia ( Una Vida Interrompida , 1984), Italia ( Diario 1941?1943 , 1985), Argentiina ( Una Vida Interrompida , 1985), Israel ( Chajjiem Kerotiem; Jomana sjel , 1985), Japani (1985), Ranska ( Une Vie Bouleversee. Journal 1941?1943; 1985) ja Unkari.
  • Het denkende hart van de barak. Brieven van Etty Hillesum . Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Jan Geurt Gaarlandt. Haarlem: De Haan, 1982.
  • In duizend zoete armen: Nieuwe dagboekaantekeningen van Etty Hillesum . Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Jan Geurt Gaarlandt. Haarlem: De Haan, 1984.
  • Etty: A Diary 1941?1943 . Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kaantanyt Arnold J. Pomerans. Lontoo: Johathan Cape, 1983.
  • An Interrupted Life: The Diaries and Letters of Etty Hillesum 1941?1943 . Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kaantanyt Arnold J. Pomerans. New York: Pantheon Books, 1984.
  • Letters from Westerbork. Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kaantanyt Arnold J. Pomerans. New York: Pantheon Books, 1986.
  • Letters from Westerbork . Johdanto Jan Geurt Gaarlandt, kaantanyt Arnold J. Pomerans. Lontoo: Johathan Cape, 1987.
  • An Interrupted Life and Letters from Westerbork . New York: Henry Holt, 1996.
  • An Interrupted Life: The Diaries and Letters of Etty Hillesum . Esipuhe Eva Hoffman, Lontoo: Persephone Books, 1999.
  • Etty: The Letters and Diaries of Etty Hillesum 1941?1943. Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Klaas A. D. Smelik, kaantanyt Arnold J. Pomerans. Ottawa, Ontario: Novalis Saint Paul University ? William B. Eerdmans Publishing Company, 2002. (  ISBN 0-8028-3959-2 )
  • Etty: De nagelaten geschriften van Etty Hillesum 1941?1943 . Toimittanut Klaas A. D. Smelik. Amsterdam: Uitgeverij Balans, 1986. (  ISBN 90-5018-594-0 )
  • Etty Hillesum. Un Itineraire Spirituel, Amsterdam 1941?Auschwitz 1943. Paul Lebau, Collections Spiritualites.
Muut lahteet
Verkkoviitteet
  • Culliford, Larry. "Spiritual Maturity: The Case of Etty Hillesum Part 3 ? Final Days". Psychology Today, 10. lokakuuta 2011. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
  • Downey, Michael. "The Netherlands ? The Spiritual Legacy of Etty Hillesum." Charter for Compassion. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
  • Hillesum, Etty, K.A.D Smelik, Ria van den Brandt ja Carolyn Coman. Spirituality in the Writings of Etty Hillesum: Proceedings of the Etty Hillesum Conference at Ghent University , marraskuu 2008. Leiden: Brill, 2010. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
  • Kroner, Stephanie. Etty Hillesum, Life Is Beautiful, In Spite of Everything . Unitarian Universalist Church of Berkeley, 2. marraskuuta 2015. Verkkoviite, viitattu 21. maaliskuuta 2017.
  • Walters, Kerry. The Art of Dying and Living . New York: Orbis, 2010. Verkkoviite.

Huomautukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Koordinaatit Google Earth: 52°15′14.97″N , 6°8′59.05″E

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Etty Hillesum Joods Historisch Museum. Arkistoitu 28.2.2013. Viitattu 9.2.2020. (hollanniksi)


Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Etty Hillesum .
Käännös suomeksi
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Etty Hillesum
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Etty_Hillesum&oldid=21658868 ”