Etela-Dakota
(aannetaan
suom.
[-dakota],
engl.
South Dakota
/'sa?θ d?'ko?t?/
)
[3]
on
2. marraskuuta
1889
Yhdysvaltoihin
liitetty osavaltio. Nimensa Etela-Dakota on saanut lakota- ja takota-nimisten
sioux-intiaaniheimojen
mukaan.
Etela-Dakotan asukasluku on 853 175
[2]
(
2014
) ja pinta-ala 199 905 km². Sen paakaupunki on
Pierre
ja suurin kaupunki
Sioux Falls
.
Osavaltio rajoittuu pohjoisessa
Pohjois-Dakotaan
, etelassa
Nebraskaan
, idassa
Iowaan
ja
Minnesotaan
ja lannessa
Wyomingiin
ja
Montanaan
.
[4]
Missouri
virtaa osavaltion keskiosien lapi. Sen itapuolella on matalia kukkuloita ja jaakauden muovaamia jarvia. Suuri osa Etela-Dakotan lansiosasta kuuluu
Suuriin tasankoihin
.
[4]
Preeria ja laidunmaat kattavat 90 % osavaltion pinta-alasta. Aikoinaan siella kulkivat tuhatpaiset biisonilaumat. Etela-Dakotan tunnetuin nahtavyys on
Mount Rushmore National Memorial
? Rushmore-vuoreen hakatut neljan presidentin kasvokuvat.
[5]
Etela-Dakotan itaosa on osa
Tornado Alleyksi
kutsuttua aluetta.
[6]
Osavaltion alueella havaitaan vuosittain keskimaarin 36 tornadoa.
[7]
Vuoden kuumin kuukausi on heinakuu, jolloin keskimaarainen ylin lampotila Sioux Fallsissa on noin 28 astetta. Keskimaarainen alin on pakkasen puolella marraskuusta maaliskuuhun, kylmimmillaan tammikuussa -14 astetta.
[8]
Vuonna 2010 Etela-Dakotassa oli viisi yli 20 000 asukkaan kaupunkia: Sioux Falls, Rapid City, Aberdeen, Brookings ja Watertown.
[9]
Ensimmainen tieto eurooppalaisten kaynnista Etela-Dakotassa on vuodelta 1742, jolloin siella kavi ranskalaisia tutkimusmatkailijoita. Yhdysvaltojen lippu liehui siella ensi kertaa vuonna 1804. 70 vuotta myohemmin huhuttiin
George A. Custerin
joukkojen loytaneen kultaa. Etela- ja Pohjois-Dakota liittyivat Yhdysvaltoihin vuonna 1889.
[10]
Muita historian tunnettuja nimia ovat Buffalo Bill ja Calamity Jane.
[5]
Etela-Dakotan lainsaadantovaltaa kayttaa kaksikamarinen osavaltion parlamentti. Ylahuoneessa eli senaatissa on 35 jasenta, alahuoneessa eli edustajainkokouksessa on 70 jasenta. Jasenet valitaan kahden vuoden valein 35 vaalipiirista. Parlamentti kokoontuu alkaen tammikuun toisesta tiistaista. Istuntokausi kestaa joka toinen vuosi 40 tyopaivaa, joka toinen vuosi 35 tyopaivaa.
[11]
Ylinta toimeenpanovaltaa kayttaa kuvernoori. Vuodesta 2019 kuvernoorina on ollut
Kristi Noem
.
[12]
Etela-Dakota on jaettu 66 piirikuntaan.
[13]
Kuolemanrangaistus on kaytossa Etela-Dakotassa. Vuoden 1976 jalkeen osavaltio on teloittanut viisi vankia. Viimeisin teloitus suoritettiin 2019.
[14]
Etela-Dakotan bruttokansantuote vuonna 2010 oli 40 miljardia dollaria. Se oli Yhdysvaltojen osavaltioista 47. tilalla.
[15]
Vakuutus-, pankki- ja kiinteistoala ovat tarkea osa Etela-Dakotan taloutta.
Homestaken kaivoksen
aikoihin osavaltio oli Yhdysvaltojen suurin kullan tuottaja, mutta kaivos on suljettu 2001. Nykyisin Etela-Dakotassa louhitaan kivituotteita ja kipsia ja kaivetaan oljya ja maakaasua. Maatalouden tarkeimpia tuotteita ovat nautakarja, maissi, soijapavut, vehna ja sianliha.
[16]
Etela-Dakotassa on 17 lentoasemaa,
[17]
joista neljalla oli kaupallista liikennetta vuonna 2015. Niista vilkkaimmat olivat
Sioux Fallsin lentoasema
(493 500 lahtevaa matkustajaa) ja
Rapid Cityn lentoasema
(264 000).
[18]
Etela-Dakota on
Wyomingin
lisaksi ainoa Manner-Yhdysvaltain osavaltio, jossa
Amtrakin
matkustajajunat eivat kulje.
[19]
Siella on kuitenkin tavarankuljetusta varten noin 3 000 kilometria raiteita. Suurimmat toimijat ovat
BNSF Railway
ja
Rapid City, Pierre & Eastern Railroad
, jotka omistavat ratakilometreista yhteensa lahes 80 prosenttia.
[20]
Autoteita Etela-Dakotassa on noin 133 000 kilometria, joista 12 500 kilometria on osavaltion yllapitamaa maantieta.
[21]
Rodullisesti Etela-Dakotan asukkaista on 85,9 % valkoisia, 8,8 % intiaaneja, 2,7 % hispaaneja, 1,3 % mustia ja 0,9 % aasialaisia (0,4 % muita). Etnisesti eniten on
saksalaisia
(40,7 %),
norjalaisia
(15,3 %),
irlantilaisia
(10,4 %),
intiaaneja
(8,3 %) ja
englantilaisia
(7,1 %).
[22]
Pienen asukaslukunsa takia Etela-Dakotassa on vain vahan ammattilaisurheiluseuroja. Seuratoiminta on rajoittunut
Sioux Fallsiin
ja
Rapid Cityyn
.
Etela-Dakotan osavaltion yliopistolla
on joukkueita eri lajeissa
yliopistosarjassa
.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Muut
| |
---|
|