Espoonlahti
Esboviken
Espoonlahden keskus
Kaupungin kartta, jossa Espoonlahti korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupunki	Espoo
Suuralue	Suur-Espoonlahti
Kaupunginosa nro	34 [1]
Pinta-ala	4,8  km²   [2]
Vakiluku	16 709 (31.12.2021)
Vaestotiheys	3481,0 as./km²
Osa-alueet	Ala-Kivenlahti, Espoonlahden urheilupuisto , Kivenlahti , Koulumaki, Krattivuori, Laurinlahti , Maininki, Ristiniemi, Yla-Kivenlahti
Postinumero(t)	02320, 02321, 02360
Lahialueet	Kaitaa , Noykkio , Saunalahti , Soukka
Infobox OK

Espoonlahti  ( ruots. Esboviken ) on Espoossa sijaitseva  kaupunginosa numero 34, joka sijaitsee samannimisen vesistoalueen itarannalla. ^[3] Espoonlahti on  Suur-Espoonlahti  -nimiseen suuralueeseen kuuluva aluekeskus, jonka palvelut keskittyvat Espoonlahden keskukseen . ^{[4] [5]}

Espoonlahden osia ovat Kivenlahti ,  Laurinlahti  ja Espoonlahden keskus. ^[6] Kaupunginosaa rajaavat lannesta alkaen Espoonlahden silta, Lansivayla , Espoonlahden solmun pohjoispuoli, Noykkionkatu, Soukanvayla, Oppilaantie, Soukanreitti, Soukanpohjan ratsastuskoulu, Ristiniementie, Soukanlahden vesialue ja Espoonlahti. ^[7] Kaupunkisuunnittelussa ja tilastoinnissa kaytetaan nimea Kanta-Espoonlahti , johon kuuluvat edellisten lisaksi myos Soukanmaki ja Soukanniemi ^{[8] [9]} Alakartanontiehen asti. ^[8] Artikkelissa on omaksuttu tama rajaus.

Nykyiset asukaskeskukset ja lahiot ovat syntyneet 1970-luvulla vanhojen, paaasiassa 1800-luvun, kalastajakylien paalle. Naiden kylien nimet ovat kaytossa nykyisilla asutuskeskuksilla, joista vanhin on Soukka. ^[5]

Meri rajaa Espoonlahtea kahdella suunnasta, lannessa Espoonlahti ja etelassa Suomenlahti . Maa-alue on vanhaa  maankohoamisaluetta , joka on kohonnut meresta  viimeisen jaakauden  jalkeisina vuosituhansina. Vanhimmat merkit ihmisen toiminnasta ovat pronssikaudella (1500?500 eaa.), jolloin alue oli saaristoa. ^[10] Nain varhaisia asuinpaikkoja ei taalta tunneta, mutta aikakauden hautoja, kiviroykkioita, tiedetaan Espoonlahdessa useita. Niista nelja sijaitsee Laurinlahden asuntoalueella. ^[11]

Vuoden 1540 maakirjassa loytyy kaksi merkintaa Espoonlahden alueelta: toinen koskee nykyista Kivenlahtea ja toinen Soukkaa. Stensvikin kylatontti on sijainnut Ala-Kivenlahdessa Kivenlahdenkadun, Meripoijun ja Merivalkaman tienoilla ja maakirjan mukaan siella sijaitsi viisi taloa. ^[12] Saman maakirjan mukaan Sokon kylassa oli kaksi taloa. Soukan kylatontti lienee sijainnut nykyisen Overgardin talon luona, ^[13] mutta vuonna 1698 julkaistussa Samuel Broteruksen kartassa se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Soukanpohjan kartano . ^[14] Museovirasto teki vuonna 1995 koekaivauksia Espoonlahden koulun ja uimahallin valilla. Niiden perusteella voi paatella, etta Soukanlaakson notkossa virtaavan Soukanojan pohjoispuolella on mahdollisesti sijainnut vanha keskiaikainen kylatontti. ^{[15] [16]}

Espoon kaavoitus lahti liikkeelle 1960-luvun alussa yksittaisia alueita koskeneilla kaavoitussopimuksilla. Yksi niista oli 1 200 hehtaaria ja 11 kilometria rantaviivaa Kurttilasta  Soukanniemelle kasittanyt  Lounaisrannikko . ^[17] Tehtava annettiin  Alvar Aallolle  1963. Hanen maisema-analyysista liikkeelle lahtenyt ja Budapestin kaupunkirakenteesta inspiroitunut suunnitelmansa valmistui 1966. ^[18] Tama ison alueen kattanut kaavoitussopimus, kuten toistakymmenta pienempaa sopimusta samalta kaudelta jouduttiin purkamaan, kun huomattiin, millainen tilkkutakki omia valtakuntiaan suunnitelleiden arkkitehtien toista olisi tullut. ^[19]

Aallon suunnitelmaa arvioinut yleiskaava-arkkitehti Nils Erik Fager esitti taman suunnitelmaa mukaillen Espoon asemakaavalautakunnalle tavoitteeksi, etta Espoonlahteen luotaisiin merellinen kaupunki, jonka rantakaista varataan vapaa-aika- ja ulkoilualueeksi. ^[18] Nauhamaisena rantoja seuraava puistovyohyke rauhoitettaisiin jalankulkijoille, se leviaisi laaksomuodostelmiin ja se jatettaisiin virkistysalueiksi. Aallon ajatuksiin kuului edelleen, etta asuntokorttelit ja julkiset rakennukset sijoitetaan puistojen reunamille. ^[18] Vaikka Aallon suunnitelma ei sellaisenaan toteutunut, Espoonlahden keskus on siina merkitty osapuilleen sinne, minne sita alettiin rakentaa 1990-luvulla, ^[18] Espoonlahdenkadulle, Soukan ja Kivenlahden yhdistavan kokoojatien laheisyyteen.

Laajamittainen rakentaminen alkoi Espoon ja Suomen suurimmalla aluerakentamissopimuksella, joka tehtiin Lounaisrannikosta kevaalla 1966. ^[20] Nyt siihen oli rajattu kuuluvaksi Kivenlahti, Soukka ja Iivisniemi . ^[21] Asuntosaatio ,  Keskus-Sato  ja  Polar rakensivat yhdessa Espoon kauppalan kanssa lahes miljoona kerrosneliometria. ^[22] Espoonlahden ensimmainen osuus nousi Soukkaan ja sitten rakennettiin Kivenlahti , jota Asuntosaatio rakensi 1970-luvulla. ^[23]   Laurinlahden osa-asemakaavat valmistuivat kolmessa vaiheessa vuodesta 1972 alkaen. Alueella sijainneet kesahuvilat korvautuivat paaosin kaksikerroksisina, tiiviisti rakennettuina rivitaloyhtioina.  ^[24]

Soukan ja Kivenlahden lahiokeskukset olivat 1970-luvun loppupuolella jo hyvin kehittyneista ja palvelukykyisia, kun Espoonlahden keskustaan laadittiin asemakaava. Alueen suunnittelun tavoitteet olivat puutarhakaupunkihenkisia. ^[25] Palvelukeskuksen ensimmainen kaava vahvistettiin vuonna 1974 ja vuonna 1979 vahvistettiin Espoonlahden ydinkeskustan asemakaava. ^[26] 1980-luvun alussa kaupunki tilasi Espoonlahden keskusta varten kehittamissuunnitelman, jonka laati arkkitehtitoimisto Simo Jarvinen. Suunnitelma antoi ohjeita kaupunkikuvan kehittamista varten seka yleisten alueiden etta korttelialueiden suhteen. ^[25]

Soukan  ja  Kivenlahden  kerrostaloalueiden valiseen Soukanpohjan laaksoon rakennettiin 1970?1980-luvuilla useita kouluja, kuten Espoon(lahden) kauppaoppilaitos (1974), Espoonlahden koulu ja lukio (1975) seka erityisoppilaita palveleva Koulumaen koulu. Sinne nousivat myos Espoonlahden paivakoti, paloasema (1979), tekojaarata (1983), jaahalli, urheilupuisto ja uimahalli (1983). Kipparin- ja Merenkulkijankadun ^[27] varrelle sijoittui erilaisia liikehuoneistoja seka arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemat ja toisiinsa sovittamat Espoonlahden kirkko (1980), Merenkulkijan paivakoti ja Espoonlahdenrannan kulmaan noussut liiketalo Ankkuri. ^{[28] [29]} Espoonlahdenkadun varrelle avattiin 1990-luvun alussa kauppakeskukset Ulappatori ja Lippulaiva. Alueen terveyskeskus rakennettiin Lokirinteeseen ja se avattiin vuonna 1995. ^[30] Monet syntyneen palvelukeskittyman toiminnoista palvelevat koko suuraluetta. ^[26]

Suur-Espoonlahdessa on kaikkiaan yksitoista suomenkielista alakoulua, ^[31] kuusi ylakoulua ^[32] ja yksi lukio , seka yksi yhtenainen ruotsinkielinen peruskoulu Storangens skola ^[33] , johon yhdistyvat Martensbro skola ja Sokovikens skola. ^[34]

Aiemmin Tutkamakena tunnetulle ja pitkaan sotilasalueena suljetulle maelle Espoonlahden keskuksen lansipuolelle rakentui vuosina 2003 ? 2005 Amiraalinmaen kerrostaloalue ja sen vierelle vuosina 2003-2006 Amiraalinpuiston suurkortteli. Sen rakennukset toimivat laheisten vaylien liikenteen melua torjuvana muurina. ^{[35] [36] [37]}

Vuonna 1990 rakennetun kauppakeskus Ulappatorin purkaminen alkoi vuonna 2010 silmin nahtavan muutoksen Espoonlahden keskuksessa. Sen vauhditti myos kadun toisella puolella sijaitsevan Lippulaivan laajentumispyrkimyksia Ulappatorin muutuessa asuntokortteliksi. ^[38] Tama Ulappakadun varteen rakennettu asuntokortteli valmistui vuonna 2014. Korttelin korkein rakennus on 14-kerroksinen asuntotorni Tahystaja. ^[39]

Hankesuunnitelma lansimetron jatkumisesta Matinkylasta Kivenlahteen valmistui toukokuussa 2012. ^[40] Rakennustyot aloitettiin marraskuussa 2014. ^[41] Metron rakentamisen yhteydessa kaupunki otti tavoitteeksi saada noin 8 700 uutta asukasta ja 1 400 uutta tyopaikkaa vuoteen 2050 mennessa Espoonlahden keskuksen valittomaan laheisyyteen, eli enintaan noin 600 metrin paahan metroasemasta. Keskustan uusi asemakaava astui voimaan 31.8.2016.

Espoonlahden keskusta kuuluu kaupungin merkittavimpiin kehittamiskohteisiin. ^[42] Alueen palveluja rakennettiin ensin Kipparinkadun ja Merenkulkijankadun varrelle. Kauppakeskukset Ulappatori ja Lippulaiva siirsivat kaupan painopistetta lahemmaksi Lansivaylaa 1990-luvulla ja ^[43] Lansimetroon liittyva uudisrakentaminen jatkaa tata kehitysta. ^[44] Osa Espoonlahden keskuksen uudistusta ovat kokonaan uusi ja noin kaksi kertaa entisen kokoinen kauppakeskus Lippulaiva seka sen yhteyteen rakennettavat metroasema ja bussiterminaali. ^[45] Metroasema avattiin 3. joulukuuta 2022. ^[46]

Metron tuleminen tarkoittaa laajoja rakennustoita Espoonlahdenkadun ja sen lahiympariston alueella, kun aluetta uudistetaan ja parannetaan vaiheittain vuosien 2016?2020 valilla. ^[44] Pitkan tahtaimen tavoitteena on rakentaa elavainen kaupunkikeskus palveluineen ja entista tiiviimmin rakennettuna Espoonlahdenkadun, Espoonlahdenrannan ja Kivenlahdentien rajaamalle alueelle. ^[44] Rakennuskaavassa esitetaan rakennettavaksi myos lisaa liiketiloja Kivenlahdentien ja Lansivaylan valiselle vyohykkeelle seka Maininkipuiston ja Espoonlahdenrannan (katu) risteyksen lansipuolelle. ^[47] Kaupunginhallitus hyvaksyi 2013 asemakaavanmuutoksen entisen Martensbron (alun perin Sammalvuon) koulun kortteliin niin, etta sinne on mahdollista rakentaa asumiseen painottuva suurkortteli, jonne sijoitetaan myos jonkin verran palveluita. ^[48] Metrokeskuksen rakentamisen yhdeydessa kaupunki rakentaa Kipparinpuiston, Espoonlahdenpuiston, Merenkulkijanpolun, Kipparinkadun ja Merenkulkijankadun. Nama tyot on tarkoitus sovittaa yhteen seka metron etta uuden kauppakeskus Lippulaivan rakentamisen kanssa. ^[44]

Kun asemakaava-arkkitehti Olli Parviainen laati selvityksen Espoon kauppalan aluerakenteesta, siihen sisaltyi nelja osaa, joista jokaisella oli oma keskuksensa. Ne olivat Tapiola, Leppavaara, Bembole ja Stensvik (Kivenlahti). Tama aluejako vahvistui vuonna 1968 vahvistuneen Espoon yleiskaavaluonnoksen myota. ^{[49] [50]} Ajan muissa suunnitelmissa koko Espoonlahden itapuolisen alueen kokoavana nimena Lounaisrannikko. ^[51] Nimistosuunnittelussa Espoonlahti oli esilla aluekeskuksen nimeksi 1960-luvun lopulta lahtien ja samaa nimea ajateltiin myos suuralueen nimeksi. ^[52]

Kun Etela-Espoon seurakunta jaettiin vuonna 1975 ja uusi seurakunta nimettiin Kivenlahden seurakunnaksi. Se ei kuitenkaan kokenut tata nimea oikeaksi ja paatti yhtena ensimmaisista paatoksistaan hakea nimenmuutosta Espoonlahden seurakunnaksi . Perusteluna oli, etta seurakunta halusi palvella koko aluetta, eika vain yhden kaupunginosaa. ^[53] Vuonna 1976 kaupunki otti kayttoon virallisen kaupunginosannimen Espoonlahdenranta ? Esboviksstranden, ja Espoonlahden seudun kasittavasta suuralueesta tuli Suur-Espoonlahti ? Stor-Esboviken. 1980-luvun alussa nimi muutettiin lyhempaan muotoon Espoonlahti ? Esboviken. ^[52]

Nimen Espoonlahti kayttoalue ei ole viela 2010-luvun lopullakaan aivan vakiintunut. Vaihtelua esiintyy kaupunginosan ja suuralueen nimen valilla seka Espoonlahden alueen rajauksessa. Esimerkiksi kayvat Espoon verkkosivut, joilla julkaistu Espoon kaupunginosaluettelo sisaltaa seitseman kaupunginosaa: Leppavaara, Tapiola, Matinkyla, Espoonlahti, Kauklahti, Espoon keskus ja Pohjois-Espoo, ^[54] Luetteloon liittyvassa kartassa kaikki nimet viittaavat kuitenkin suuralueisiin, eivatka kaupunginosiin. ^[55] Vaihteleva rajaus nakyy myos muussa materiaalissa niin kaupungin verkkosivuilla kuin erilaisissa muissa painetuissa selvityksissa ja tilastoaineistossa. ^{[56] [57]}

Kanta-Espoonlahdessa toimivia kunnallisia paivakoteja ovat Aallonhuippu (Aallonhuippu 2), Espoonlahti (Espoonlahdentie 6), Kastevuori (Alakartanonkuja 3), Kippari (Ruorimiehenkatu 7), Laurinlahti (Kourakuja 1), Maininki (Maininkitie 23), Merenkulkija (Kipparinkatu 10), Merivesi (Merikansantie 4 C), Saapasaukio (Merisaapas 3), Soukankuja (Soukankuja 1) ja Ylakartanonkuja (Kartanonkulma 1). ^[58] Naita palveluita taydentavaa ostopalveluna yksityinen paivakoti Leikkis (Aalto 6). ^[59] Yksityista paivahoitoa tarjoavat ruotsinkielinen kielikylpypaivakoti Kissankulma (Ylakartanontie 24) seka paivakodit Onnenmyyra (Maininkitie 4 C 25), Kotilo (Kivenlahdenkatu 8), Satupuu (Merivalkama 4), Laurinlahden Ankkalampi (Ankkuritie 6), Carousel Nursery School (Merenkaynti 3) ja Merikatti (Kivenlahdenkatu 5 D). ^[60] Yksityista puistotatitoimintaa on tarjolla Laurinlahden leikkipuistossa lahella Kourakujaa. ^[60]

Kanta-Espoonlahdessa toimii 3 luokat 1-6 sisaltavaa alakoulua: Meritorin koulu, Laurinlahden koulu ja Soukan koulu. ^[61] Luokkia 7-9 (10) opettavia ylakouluja on yksi: Espoonlahden koulu. Naiden lisaksi alueella toimii yhtenaisia peruskouluja, joissa opetetaan luokkia 1-9. Naita ovat Mainingin koulu , luokat 1-9 ja erityiskoulut Koulumaen koulu ja Merisaappaan koulu. ^[62] Kaikissa edella mainituissa kouluissa opetuskieli on suomi. Ruotsinkielisia peruskoululaisia opettaa yhtenainen peruskoulu Storangens skola . Nimi otettiin kayttoon vuonna 2015 yhdistamaan alakoulu Martensbro skola ja Sokovikens skola -nimella tunnettu ylakoulu. ^[63]

Espoonlahden kauppaoppilaitos perustettiin vuonna 1974. Vuodesta 2012 alkaen kauppakoulun koulutilat ovat toimineet remontoitavien peruskoulujen vaistotiloina. ^{[64] [65]} Espoon tyovaenopistolla on kolme omaa toimipistetta Espoonlahdessa. Luokkatilat ovat osoitteissa Merenkaynti 3, Soukantie 4 ja nikkariverstas osoitteessa Hyljeluodontie 3. ^[66]

Espoonlahdessa toimii kaksi aluekirjastoa: Kivenlahden kirjasto Pikkulaivassa (Ulappakatu 2), (Aikaisemmin Kivenlahden kirjasto toimi Kivenlahden ostoskeskuksessa, mutta homeongelmat ajoivat sen sielta pois.) ja Soukan kirjasto (Soukantie 4). Naiden valiin jaavaa aluetta palvelee kirjastoauto. ^[67]

Espoonlahden keskuksen yritykset edustavat voittopuolisesti vahittaiskauppaa. Palvelujen arvellaan paranevan merkittavasti kauppakeskus Lippulaivan uudistuksen myota. ^[68]

Alueelle tehdyn kehittamissuunnitelman mukaisesti Espoonlahteen sijoittuu uutta tyo- paikkarakentamista Lansivaylan molemmille puolille. Erikoistavarakauppaa, ja erityisesti tilaa vaativaa kauppaa, voidaan sijoittaa Lansivaylan pohjoispuolelle, lahinna vaylalle Merituulentie -Kuitinmaentie-Martinsillantie. Kivenlahden teollisuusalueelle voitaisiin rakentaa jatkossa myos toimitiloja. ^[69]

Espoonlahden teatteri. Esitykset Matinkylan monitoimitalossa. ^[70]

Improvisaatioryhma Imropa keikkailee vaihtuvissa tiloissa. ^[70]

Teatteri Hyokyvuori. Esitykset kesaisin Pakkasmaen ulkoilmanayttamolla, osoitteessa Espoonlahdentie 10. ^[71]

Espoonlahden evankelisluterilainen seurakunta perustettiin vuonna 1975. Sen toimialue kattaa nykyisin Suur-Espoonlahden alueen, jossa silla on kaikkiaan 31 614 jasenta. Kanta-Espoonlahden alueella sijaitsevia seurakunnan toimitiloja ovat Espoonlahden kirkko ja Soukan kappeli , seka Soukan keskuksen nuorisotilat Ykki ja Sode. Kirkon vuonna 2016 alkaneen remontin ja Soukan metroaseman rakentamisen vuoksi kirkolliset toimitukset on siirretty kesaan 2017 asti Soukan kappeliin. Nuorisotila Ykki on puretaan tulevan metron tielta ja nuorisotila Sode on muuttanut osoitteeseen Soukankuja 13. ^[72]

Espoonlahdessa on talvisin kaksi meren rannalla olevaa avantoa talviuimareita varten: Soukassa Klobben (Soukanlahdentie 15) ja Kivenlahdessa Merivalkama 11. Molemmissa on lampimat pukukopit miehille ja naisille, mutta ei saunaa tai suihkua. Luistinkenttia on urheilupuiston kaukalon lisaksi 6: Ala-Soukan luistinkentta, Soukan koulun kentta, Koulumaen luistinkentta, Laurinlahden koulun kentta, Kipparin kentta ja Marin luistelukentta. ^[73] Ulkokenttien lisaksi Espoonlahdessa voi luistella tai pelata kahdessa urheilupuiston jaahallissa: kaupungin omistamassa Espoonlahden jaahallissa (Espoonlahdentie 2-4) ja Espoon kiekkoilun tuki r.y:n yllapitamassa harjoitusjaahallissa. ^[74] Lahin rakennettu hiihtolatu loytyy Hanikasta.

Kanta-Espoonlahden vaestomaara oli vuoden 2015 paattyessa lahes 90 % suurempi kuin vuonna 1975, josta verkosta saatavat tilastot alkavat. ^[75] Selkein kasvupyrahtys ajoittuu kymmenvuotisjaksoon 1975?1985, joka nakyy erityisen selvana Espoonlahden keskuksen alueella. Vuonna 1975 siella oli 121 asukasta ja vuonna 1980 2 349. Kasvu jatkui nopeana viela vuoteen 1990 asti, jolloin alueen asukasluku oli 3 820. ^[75] Vuoden 2015-2016 vaihteessa Espoonlahden keskuksessa asui 4470 henkea. ^[76]

Vuodenvaihteessa 2015?2016 seka Kanta-Espoonlahden 24 403 henkilon vaestosta etta Espoonlahden keskuksen 4 470 henkilon vaestosta suurin osa oli tyoikaisia 25?64-vuotiaita. Heita edusti noin puolet espoonlahtelaisista. Molemmilla alueilla on myos suhteessa saman verran alle kouluikaisia lapsia ja peruskoulua tai toisen aseen kouluja kayvia nuoria. Yli 65-vuotiaita on kuitenkin Espoonlahden keskustassa noin 4,5 prosenttia enemman kuin Kanta-Espoonlahden alueella yleensa. ^[76] Taman taustalla lienee Espoonlahden keskuksessa sijaitseva vanhusten palvelukeskus Puistokartano, joka valmistui 2013. ^[77] Vauvoja on vuosien 1998 ja 2015 valilla syntynyt Kanta-Espoonlahden alueella keskimaarin 283 vuodessa ja vaikka Espoonlahden keskustan ja Kanta-Espoonlahden alueiden huippu- ja laskuvuodet rytmittyvat hiukan eri tavoin, lapsia syntyy keskimaarin saman verran molemmilla alueilla. ^[78]

• 
  Kauppakeskus Lippulaiva , julkisivu lanteen 2005.
• 
  Espoonlahdenkadun ja Lokirinteen risteys 2005, suunta kohti Espoonlahdenrantaa. Taustalla Ulappatorin rakennuksia.
• 
  Uudistuva Ulappatorin kortteli vuonna 2014.
• 
  Kivenlahden rantatorni vuonna 2011. Taustalla amfitalot.

• Saloranta, Pauli : Espoon kotikaupunkipolut Espoonlahti . Versio 30.9.2014. Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015.
• Espoonlahden alueellinen esteettomyyskartoitus. ( Arkistoitu ? Internet Archive)Espoon kaupunki, Tekninen keskus. 12/2009
• Itkonen, Uolevi: Espookirja. Espoon kaupunki. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyvaskyla 1992. ISBN 951-857-216-X .
• Koivisto, Andreas: Espoon Soukan Soukanpohjan kartanon koekaivaukset vuonna 2008 ( Arkistoitu ? Internet Archive). Museovirasto 2008.
• Lehtinen, Tomas : Espoo alueittain 2015. Indikaattorit alueittain. Raportteja Espoosta 1/2016. Espoon kaupunki, Konserniesikunta, Strategia ja kehittaminen, 2016.
• Lehtonen, Anniina: Maankayton kehitys Espoossa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2014. ISBN 978-951-857-696-2
• Luoto, Reima T.A: Espoo- kasvun nakijat ja tekijat. Espoon viisi vuosikymmenta 1950-2000. Espoon kaupunginmuseo. Saarijarvi 2004. ISBN 951-857-472-3
• Pekkanen, Johanna - Virve Heininen: Kuninkaankartanosta kaupungiksi. Viisi vuosisataa espoolaiselamaa. Atlasart. Riika 2013. ISBN 978-952-5671-46-9

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Espoonlahti .

• Espoonlahti-sivusto ( Arkistoitu ? Internet Archive) Espoon verkkosivuilla
• Kivenlahden kirjasto ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Soukan kirjasto ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Vuorinen, Asko: Espoonlahti, merellinen kaupunginosa. Ekoenergo 2016. Teoksen verkkoversio. ( Arkistoitu ? Internet Archive)