Eroosio on kallio- ja maaperan kulumista veden, jaan, tuulen, mekaanisen kulutuksen tai jonkin muun maaperaa kuluttavan tekijan tahden. Laajassa merkityksessa eroosioon lasketaan mukaan myos irronneen aineksen kulkeutuminen veden tai tuulen mukana; suppeampi merkitys kattaa vain aineksen irtoamisen, jolloin raja rapautumiseen on hailyva. Eroosion irrottaman aineksen kasautuminen on nimeltaan sedimentaatiota , nama kaksi prosessia yhdessa muokkaavat maastonmuotoja jatkuvasti. ^[1]

Vesieroosiossa maaperaa kalvaa liikkuva vesi. Rannikolla sita aiheuttavat seka kalliota vasten iskeytyvat aallot etta aaltojen liikuttamat sora ja hiekka . Joen pohjassa eroosiota aiheuttaa seka virtaava vesi etta sen mukana kulkevat ainekset. ^[1]

Jaatikkoeroosiota aiheuttaa seka liikkuvan jaamassan mukana kulkevat lohkareet, etta jaatikon sulamisvesi joka tunkeutuu kiven rakoihin, jaatyy uudelleen ja laajenee, ja murtaa kivesta palasia jotka kulkeutuvat jaatikon mukana. ^[2] Merkittavimmin Suomen kallioperassa ja maaperassa eroosiota aiheuttanut tapahtuma on ollut jaakausi .

Tuulieroosiota ilmenee lahinna kuivilla alueilla, missa tuuli irrottaa hiekkaa dyynien pinnasta, ja tuulen kuljettama hiekka hioo kallion pintaa. ^[1] Dyyni liikkuu tuulen suuntaan, kun tuuli irrottaa hiekkaa tuulenpuolelta ja kasaa sita suojanpuolelle. ^[3]

Eroosioon vaikuttavat tekijat voidaan jakaa kolmeen paaluokkaan: energia-, suoja- ja kestavyystekijoihin. ^lahde?

• Energiatekijoihin kuuluvat eroosiota aiheuttavat ilmiot. Tallaisia ilmioita ovat sade, tuuli, virtaava vesi ja jaa, joiden potentiaalinen eroosiota aiheuttava voima vaihtelee pintarakenteiltaan ja kaltevuuksiltaan erilaisissa ymparistoissa.

• Suojatekijoihin sisaltyvat eroosiota estavat asiat, kuten kasvipeitteen laatu ja maara, maankaytto ja -hoito, seka asutuksen tiheys. Suojatekijoita voidaan parantaa lisaamalla eroosiota estavia rakenteita esimerkiksi kattamalla paljas maa katteella.

• Kestavyystekijoihin sisaltyy maaperan eroosioherkkyys, maaperan veden suodattamiskyky ja maanparannusaineiden kaytto. Jos maapera on tiivista, eika se lapaise vetta on selvaa etta aiheuttaa valuntaa ja sen mukana eroosiota. On huomattava etta jotkin tekijat, kuten sade, voivat vahentaa tai lisata eroosiota. Jos sademaara on pieni tai ei sada ollenkaan, kasvillisuus haviaa ja maapera on altis eroosiolle. Toisaalta runsaat sateet aiheuttavat voimakastakin vesieroosiota. Humidisissa olosuhteissa, joissa on runsaasti suojaavaa kasvillisuutta, eroosioherkkyys on huomattavasti pienempi kuin aridisissa olosuhteissa tai maaston ollessa paljas.

Eroosio on ekosysteemille pienessa maarin terveellinen ja luonnollinen tapahtuma, mutta sita ovat voimistaneet etenkin ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa. Tallaisia muutoksia ovat esimerkiksi metsien hakkuu, maatalous ja liikkumisen aiheuttama kuluminen.

Eroosio aiheuttaa kuormitusta vesistolle, koska maa-ainesten mukana kulkeutuu ravinteita ja maa-ainesta vesistoihin.

Eroosiossa maasta poistuu sellainen ainesosa, joka on herkka kulumiselle ja kulkeutumiselle, esimerkiksi pienen raekokonsa tahden. Eroosion aiheuttaman kulutuksen, kuljetuksen ja kasaantumisen voimakkuus vaihtelee maaston ja eroosiota aiheuttavan ilmion mukaan.

• Beninin rannikkoeroosio

• Eroosio Merikoski.edu.ouka.fi . Arkistoitu 26.3.2005. Viitattu 25.6.2020.
• Rapautuminen ja eroosio Materiaalit.internetix.fi . Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 25.6.2020.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eroosio .

• Erik Roose: Part one: Erosion control strategies and the concept of land husbandry Land husbandry - Components and strategy . 1996. FAO. Arkistoitu 17.6.2017. Viitattu 11.6.2017.