Erkki Kaila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo arkkipiispasta. The Crash -yhtyeen rumpalista kerrotaan artikkelissa Erkki Kaila (muusikko) .
Erkki Kaila
Erkki Kaila vuonna 1910.
Erkki Kaila vuonna 1910.
Turun ja Suomen arkkipiispa
1935?1944
Edeltaja Lauri Ingman
Seuraaja Aleksi Lehtonen
Savonlinnan piispa
1925?1935
Edeltaja Otto Immanuel Colliander
Seuraaja Yrjo Loimaranta
Kansanedustaja
1917?1927
Henkilotiedot
Koko nimi Erik Johansson
Syntynyt 2. kesakuuta 1867
Huittinen
Kuollut 9. joulukuuta 1944  (77 vuotta)
Turku
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti apulaisprofessori, kirkkoherra, kansanedustaja, piispa, arkkipiispa, kirjailija
Arvonimi St. J 3 lk. 1910, J. A. 3 lk 1916, SVR K 2 1921,
VirkP suurr. 1936, SVR suurr. 1937, SPR suurr.
Vanhemmat Jonatan Johansson
Matilda Maria Milbrandt
Puoliso
Lapset Eino Sakari , Ilta Ester, Kaarlo Johannes , Arno Ilmari , Yrjo Jonatan, Martti Eero , Jaakko Sigfrid, Kerttu Lyyli Maria ja Lauri Vilhelm
Muut tiedot
Koulutus Teologian tohtori
Tutkinnot Uppsalan yliopisto
Erlangenin yliopisto
Merkittavat teokset
  • Kristityn osanotto yhteiskunnallisiin pyrintoihin
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta luterilaisuus

Erkki Kaila ( vuoteen 1906 Erik Johansson , 2. kesakuuta 1867 Huittinen ? 9. joulukuuta 1944 Turku ) oli suomalainen teologi , joka toimi apulaisprofessorina, kirkkoherrana , kansanedustajana , piispana , arkkipiispana ja kirjailijana. [1]

Varhainen elama ja koulutus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Erkki Kailan vanhempien toivomuksesta poika lahti Helsingin suomalaiseen kouluun. Ylioppilaaksi han paasi Helsingin alkeisopistosta 1884. [2]

Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa, jossa han suoritti teologian erotutkinnon 1887. Filosofian kandidaatiksi han valmistui 1889. Hanet vihittiin papiksi 1890. Opintojaan jatkettuaan han valmistui filosofian maisteriksi 1890, suoritti pastoraalitutkinnon 1892, valmistui teologian kandidaatiksi 1894 seka teologian lisensiaatiksi 1896 ja vaitteli teologian tohtoriksi 1896. [3]

Kailan maisteriopinnoissa oli paaaineena filosofia . Han kuului beckilaiseen eli raamatulliseen suuntaan. [4] Kailan vaitoskirja kasitteli uskontiedon mahdollisuutta ja luonnetta. Han tutustui talloin modernin teologian kasityksiin. Talloin Kaila loittoni beckilaisten piispojen kannasta. [4]

Oman toimen ohessa Kaila toimi uskonnon opettajana Helsingin suomalaisen tyttokoulun jatko-opistossa 1896?1898, ruotsalaisessa normaalilyseossa 1900, yksityisessa ruotsalaisessa tyttokoulussa 1900?1902, Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa 1902?1909 seka Porvoon naisopistossa 1913?1918. [3]

Kirkollinen ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Erkki Kailan ensimmainen tyopaikka oli toimia Alajarvella kirkkoherran (isansa) apulaisena 1889?1895. Kylmakosken vt. kappalaisena han oli 1895. Sielta han siirtyi Helsingin yliopistoon vt. jumaluusopin apulaiseksi vuosiksi 1895?1896. Edelleen han jatkoi teologisten esikasitteiden apulaisena 1896?1909. Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaan han astui 1909. [2] [3]

Kirkkoherran viran hoitamista Helsingissa vaikeutti tuomiokapitulin asessoriksi valitseminen vuosiksi 1912?1918. Ajan tapaan han asui hiippakuntakaupungissa Porvoossa sijaisen hoitaessa kirkkoherran virkaa. Kun han toimi syksysta 1917 alkaen myos kansanedustajana, seurakuntatyo jai myos toissijaiseksi. [4]

Viipurin piispa 1925?1935

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Presidentti Lauri Kristian Relander nimitti Kailan Viipurin hiippakunnan piispaksi 1925 toiselta vaalisijalta ohi suurimman kannatuksen saaneen tuomiorovasti Juho Mannermaan . Kailan valintaa edelsi lehdistokeskustelu, jossa mm. setlementtiliikkeen perustaja Sigfrid Sirenius seka maalaisliiton aanenkannattaja Maakansa asettui tukemaan Kailaa. Taustalla vaikutti kilpailu tulevasta arkkipiispanvaalista, jossa Mannermaata pidettiin vanhoillisena tunnetun Gustaf Johanssonin hengenheimolaisena. Lehtikirjoittelun johdosta Mannermaa vetaytyi ehdokkuudesta vetoamalla perhesyihin ja haneen kohdistuneeseen julkiseen arvosteluun. [5] [3]

Kailan aika 1925?1935 Viipurin hiippakunnan piispana oli seurakuntien hengellisen elaman kohenemisen ja kirkon seka myos hanen henkilokohtaisen arvostuksensa nousun aikaa. [4]

Kaila oli ehdolla 1930 arkkipiispaksi ja tuli syyskuussa 1930 toimitetussa arkkipiispanvaalissa toiselle vaalisijalle. [5]

Arkkipiispa 1935?1944

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Erkki Kaila nimitettiin joulukuussa 1934 arkkipiispaksi toiselta vaalisijalta ohi tuomirovasti Einar Candolinin . Kailan ja Candolinin erotti 10 aanta ja Kotimaa ryhtyi heti vaalin jalkeen viestittamaan kahden karkiehdokkaan vapaasta valinnasta. Kotimaa vihjaili, etta arkkipiispaksi tulisi valita Kaila. Kivimaen hallitus teki esityksen, jonka mukaan arkkipiispaksi nimitettaisiin Kaila ja Candolin jai historiaan ainoana henkilona, joka jai valitsematta arkkipiispaksi ensimmaiselta vaalisijalta. [5]

Kailan arkkipiispakausi 1935?1944 osui sota-aikaan. Paamajan toivomuksesta Kaila esitti vetoomuksen lansimaiden kirkoille aineellisen ja henkisen avun saamiseksi. Nain Suomen puolustustaistelu tuli Euroopan ja Amerikan kirkkojen tietoisuuteen, joka johti taloudellisen tuen saamiseen. Arkkipiispan ja kirkon tehtavaksi han koki puolustustaistelun tukemisen ja kansallisen eheyden vaalimisen. Puheissaan ja kirjoituksissaan Kaila vetosi sotamarsalkka C. G. E. Mannerheimin paivakaskyn 1.12.1939 sanoihin “ kodin, uskonnon ja isanmaan puolesta ”. [4]

Kesakuussa 1941 syttynytta sotaa Kaila piti talvisodan puolustustaistelun jatkona, mutta kun sota pitkittyi, han totesi sen rapauttavan kansalaismoraalia. [4]

Kirkolliset luottamustehtavat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaila toimi Suomen Kirkon Pappisliiton puheenjohtajana 1923?1940. Edelleen kirkolliskokouksen jasenena han oli vuosina 1913?1923 seka virallisena edustajana 1928?1942. Katekismuskomitean puheenjohtajana han oli 1918?1921 ja kirkolliskokouksen puheenjohtajana 1935?1944. Han oli myos Suomen Pipliaseuran puheenjohtaja 1935?1944 ja Vartijan toimituskunnan jasen 1906?1919, Teologisen Aikakauskirjan paatoimittaja 1896?1905, Ajan paatoimittaja 1907?1911 ja Kirkko ja Kansa -lehden paatoimittaja 1924?1931 seka Suomen Lahetysseuran puheenjohtaja 1935?1944. [3]

Teologinen ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaila toimi Helsingin yliopistossa teologisten esikasitteiden dosenttina 1911?1925 seka kaytannollisen jumaluusopin vt. professorina 1897?1900, 1918?1919, 1920?1921, 1925. Porvoon tuomiokapitulin asessorina Kaila oli 1912?1918. [3] Kaila oli merkittava henkilo 1900-luvun alkuvuosien yhteiskuntaa, kirkkoa ja sen uskoa koskeneessa keskustelussa. Arkkipiispa Gustaf Johansson kannattajineen leimasi hanet jarkeisuskoiseksi “ liberaaliteologiksi ”. [4]

Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran esimiehena Kaila toimi 1905?1941 ja Suomen Tiedeakatemian jasenena 1908?1944. [3]

Teologinen lauantaiseura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaila perusti aatetovereineen vuonna 1896 Teologisen lauantaiseuran. Sen jasenet julkaisivat suppeita mielipidekirjoja kaikkiaan 59. Niista Kaila kirjoitti 12 ja Lauri Ingmanin kanssa yhden. Niiden aiheina olivat ajankohtaiset ja suurlakon karjistamat kysymykset kirkon ja valtion suhteesta , tyovaen asemasta, moraalista ja luonnontieteen seka uskonnonhistorian suhteesta kristilliseen uskoon. Monista seuran jasenista tuli kirkon uudistuksen keulahahmoja. [4]

Poliitikon ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Erkki Kaila valittiin Kansallisen Kokoomuksen kansanedustajaksi Uudenmaan laanin vaalipiirista 1917 ja edustajakausi kesti vuoteen 1927. Han kuului toimitus-, laki- ja suureen valiokuntaan. [3]

Arvioita ja nakemyksia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kailan vahvuutena oli nopea omaksumis- ja reagointikyky ja ominaista realistisuus ja asiallisuus. Han ei niinkaan tehnyt itse aloitteita kuin edisti toisten tekemia. Hanelle omintaan ilmaisua oli kirjoittaminen. Merkittavia olivat apologeettiset kirjaset seka ajan kulttuuria ja kirkkoa arvioivat “kriisikirjat“. Han on kirjoittanut myos oppikirjoja ja Raamatun kommentaareja . "Liberaaliteologin" maineesta han ei taysin paassyt. [4]

Kaila kirjoitti useita kirjoja demokratian puolesta ja diktatuuria vastaan. Teologinen lauantaiseura  muodostui nuorkirkolliseksi uudistusliikkeeksi. [3] Arkkipiispana Kaila jatkoi osittain edeltajansa Lauri Ingmanin linjoilla edustaen maltillisempaa, uudistushenkisempaa ja yhteiskuntaeettisesti avoimempaa linjaa. [4]

Erkki Kailalle poliitikkona oli ominaista maltillisuus, vapaamielisyys ja asiallisuus. Han oli maltillinen kielipolitiikassaan ja vapaamielinen uskonnonvapauslain aikaansaamisessa. Maltillisuutensa vuoksi han nautti aanestajien luottamusta ja valittiin yha uudestaan kansanedustajaksi. [4]

Yksityiselama

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Erkki Kaila syntyi Huittisissa pitajanapulaisen Jonatan Johanssonin ja Matilda Maria Milbrantin kolmilapsisen perheen esikoisena vuonna 1867 [1] . Hanen sisaruksensa olivat Signe ja Elsa. Erkki varttui seitsemanteen ikavuoteensa asti Huittisissa, siita kymmenvuotiaaksi Kurussa , kunnes hanen isansa tuli valituksi Alajarven kirkkoherraksi. Nuoruusvuodet sijoittuivat nain Pohjanmaalle. [2]

Erkki Kaila vihittiin avioliittoon Aina Maria Draken kanssa 1889 (k. 1937) ja Anna-Maria Tallgrenin kanssa 1942. Edellisessa avioliitossa syntyivat kaikki perheen lapset: [2] Eino Sakari , Ilta Ester, Kaarlo Johannes , Arno Ilmari , Yrjo Jonatan, Martti Eero , Jaakko Sigfrid, Kerttu Lyyli Maria ja Lauri Vilhelm.

Tuotantoa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Kristityn osanotto yhteiskunnallisiin pyrintoihin. O. Wihantola, 1906.
  • Kirkko ja valtio suhteessaan toisiinsa ja yleinen uskonnonvapaus. O. Wihantola, 1906.
  • Kristillinen uskonto-oppikouluja varten. Otava, 1907.
  • Luonnontiede ja uskonto : neljassa luennossa. Kustannus-o.y. Kansa, 1908.
  • Jeesus Kristus : vastaan ja puolesta : kahdessa ajankysymyksia . WSOY, 1909.
  • Evankeliumia nykyajan nuorisolle. Otava, 1910.
  • Elainkohtelukysymys uskonnonhistorian valossa. Elainsuojelus-yhdistys, 1911.
  • Jeesus ja Paavali : kolme raamatuntutkistelua . Otava, 1913.
  • Yleisen uskonnonhistorian paapiirteet . Otava, 1915.
  • Tulkoon Sinun valtakuntasi! : Suomen pappien saarnoja Wanhan Testamentin teksteista. Koonnut ja toimittanut Erkki Kaila. Otava, 1915.
  • Lyhyt kristinopin oppikirja. Otava, 1916.
  • Katekismuksen uudistamisesta : synodaalikirjoitus seka lyhyt kristinopin oppikirja . Otava, 1916.
  • Kirkko nykyisena kriisiaikana. WSOY, 1920.
  • Aikojen murroksessa: Ajatuksia Euroopan kohtalosta . Otava, 1921.
  • Kristillinen siveysoppi: Kouluja varten . Otava, 1922.
  • Uskonnonvapauslaki : sen voimaantuleminen maassamme ja lahimmat seuraukset : opas uskonnonvapauslain sovelluttamiseen. Otava, 1923.
  • Ohjaus kristinopin opettamiseen uuden katekismuksen mukaan. Otava, 1924
  • Eraita luterilaisen tunnustuksemme johtavia nakokohtia : tervehdys Viipurin hiippakunnan papistolle ja seurakunnille . Otava, 1925.
  • Etsiville: Saarnoja vuosilta 1922?25. Otava, 1926.
  • Kertomus Viipurin hiippakunnan vaiheista ja tilasta vuosina 1922-1927. Kustantaja tuntematon, 1927.
  • Kristikunnan tila maailmansodan jalkeen : kertomus Viipurin hiippakunnan synodalikokousta varten lokak. 17-21 p. 1927. Otava, 1927.
  • Kristinopin oppikirja : seminaareja varten. Otava, 1928.
  • Jeesuksen elama paapiirteissaan : evankeliumien mukaan. Otava, 1930.
  • Korinttolaiskirjeet: Evankeliumin voittokulku kreikkalaisessa maailmassa . Otava, 1931.
  • Opas Lutherin vahan katekismuksen opettamiseen. Otava 1932.
  • Kristikunnan kriisi: Nakoaloja vuosilta 1927?32. Otava, 1932.
  • Roomalaiskirje: Kristinusko roomalaisten keskuudessa . Otava, 1933.
  • Paimenkirje : eraita pastoraalisia nakokohtia. Otava, 1935.
  • Apostolien teot : Luukkaan kuvauksia Pietarin ja Paavalin apostolisesta vaikutuksesta . Otava, 1935.
  • Paavali vankina : kirjeet kolossalaisille, Filemonille, efesolaisille ja filippilaisille. Otava, 1936.
  • Esitys pappeinkokoukselle Turussa 19 paivana lokakuuta 1937 arkkihiippakunnan tilasta ja siihen kuuluvain seurakuntain hoidosta 1932-1936. Kustantaja tuntematon, 1937.
  • Kristilliset kirkot nykyisessa henkien taistelussa : kertomus arkkihiippakunnan synodaalikokousta varten lokak. 19-21 p. 1937 . Otava, 1937.
  • Eraita kristillisen uskon probleemoja : lisia teologiseen problematiikkaan. Kirjavalitys, jakaja, 1940.

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Erkki Kaila. ( Arkistoitu ? Internet Archive) Turun arkkihiippakunta.
  • Toiviainen, Kalevi: ”Kaakonkulman hiippakunta 1897?1945”,  Kaakonkulman kapituli: Savonlinnan, Viipurin ja Mikkelin hiippakunta 1897?2004 , s. 13?81. Toimittaneet Ouri Mattila, Tuula Makitalo ja Esa-Matti Peura. Helsinki: Kirjapaja, 2004. ISBN 951-607-135-X .

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b Turun piispat ? Erkki Kaila. ( Arkistoitu ? Internet Archive) Turun arkkihiippakunta.
  2. ↑ a b c d Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan. Toimittanut Jaakko Haavio. WSOY, 1947. Kailan elamakerran kirjoitti Aleksi Lehtonen
  3. ↑ a b c d e f g h Eduskunta: Erkki Kaila, CV
  4. ↑ a b c d e f g h i j Kansallisen kokoomuksen arkisto: Kaila, Erkki
  5. ↑ a b c Jalovaara, Ville:  Myrskya ja mystiikkaa , s. 52?70. Suomen tasavallan presidentit ja kirkko. Kirjapaja, 2018. ISBN 978-952-288-855-6 .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Erkki Kaila Suomen kansanedustajat . Eduskunta.
  • Murtorinne, Eino: Kaila, Erkki (1867?1944). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 28.2.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.


Edeltaja:
Otto Immanuel Colliander (Savonlinnan piispa) 		Viipurin piispa
1925 ? 1935 		Seuraaja:
Yrjo Loimaranta
Turun ja Suomen arkkipiispan vaakuna Edeltaja:
Lauri Ingman 		Turun arkkipiispa
1935 ? 1944 		Seuraaja:
Aleksi Lehtonen
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erkki_Kaila&oldid=22188899 ”