Eporedia
(
lat.
;
m.kreik.
?πορεδ?α
) oli
antiikin
aikainen kaupunki
Gallia transpadanassa
Italiassa
.
[1]
[2]
Se on kehittynyt nykyiseksi
Ivrean
kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.
[3]
[4]
[5]
Eporedia sijaitsi
Gallia cisalpinassa
eli
Alppien
”tamanpuoleisessa” Galliassa, ja tarkemmin sen pohjoisosassa Gallia transpadanassa eli
Padus
(nyk. Po) -joen ”toisella” eli pohjoispuolella. Se oli rakennettu Alppien juurelle
Duria major
(nyk. Dora Baltea) -joen varrelle aivan
Salassienlaakson
eli nykyisen Aostanlaakson sisaankaynnille. Nain se hallitsi merkittavaa kulkureittia Alppien yli, mika teki sen sijainnista strategisen.
[2]
Kaupunki sijaitsi tiella, joka tuli
Vercellaesta
ja jatkoi
Augusta Praetorian
kautta Alppien yli
Gallia transalpinan
puolelle. Etaisyys Vercellaesta Eporediaan oli
itinerariumeiden
mukaan 33
roomalaista mailia
eli noin 49 kilometria.
[6]
Eporedian paikalla on oletettavasti ollut varhaisempi paikallisen
salassien
heimon asutus.
[1]
Eporedian kaupunki perustettiin roomalaisena
coloniana
eli sotilassiirtokuntana noin vuonna 100 eaa. Sen tarkoituksena oli salassien silmallapito ja Pohjois-Italian tasankojen suojaaminen naiden hyokkayksilta. Kaupunki alkoi kukoistaa sen jalkeen, kun
Augustus
lopulta voitti salassit kokonaan.
[2]
[7]
Plinius vanhempi
kertoo, etta Eporedia olisi perustettu
Sibyllan kirjojen
antamien ohjeiden mukaan, ja etta se sai nimensa
gallialaisten
kielen sanasta, joka tarkoitti ”hevostenkesyttajaa”.
[2]
[8]
Nykyisin nimen on katsottu tarkoittaneen ”hevosvaunuasemaa”.
[1]
Velleius Paterculus
sanoo virheellisesti, etta Eporedia olisi sijainnut
bagiennien
(myos vagiennit) mailla;
Klaudios Ptolemaios
on oikeassa sanoessaan sen olleen salassien alueella.
[2]
[9]
Eporedian asukkaat luettiin Pollian
tribukseen
,
[1]
ja heista kaytettiin etnonyymeja
Eporediensis
ja
Eporaediensis
.
[10]
Plinius ja Ptolemaios eivat mainitse Eporediaa coloniana, mutta se oli selvasti merkittava kaupunki, ja
Tacitus
mainitsee sen yhtena Transpadanan huomattavimmista paikoista.
[2]
[11]
Decimus Brutus
piti Eporediaa hallussaan jonkun aikaa vuoden 43 eaa.
Mutinan taistelun
jalkeen, ennen kuin ylitti Alpit joukkoineen.
[2]
[12]
Eporedia oli merkittava kaupunki ja varuskunta viela 300-luvun jaa. lopulla.
[2]
[13]
Varhaiselta kristilliselta kaudelta lahtien se oli piispanistuin.
[1]
Eporedian kaupunki oli ymparoity muureilla. Siella oli
forum
seka Duria-joen ylittanyt silta, josta on sailynyt vahaisia jaanteita. Kaupungista on loydetty
roomalaisen teatterin
rauniot, joissa katsomon halkaisija on noin 70 metria ja skene- eli nayttamorakennuksen pituus noin 50 metria, seka
amfiteatterin
rauniot, joissa areenan pituus on noin 67 metria ja leveys noin 42 metria. Loydoksiin lukeutuu myos yksityistalojen jaanteita freskomaalauksineen seka osa
akveduktista
, joka tuli nykyisen
Colma di Mombarone
-vuoren suunnasta. Kaupungin ulkopuolelta teiden varsilta on loydetty nekropoliita eli hauta-alueita.
[1]
- ↑
a
b
c
d
e
f
Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”EPOREDIA (Ivrea) Italy”,
The Princeton Encyclopedia of Classical Sites
. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Smith, William: ”Eporedia”,
Dictionary of Greek and Roman Geography
. Boston: Little, Brown and Company, 1854.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
Eporedia
Pleiades
. Viitattu 6.3.2023.
- ↑
Eporedia (Italy) 12 Ivrea
ToposText
. Viitattu 6.3.2023.
- ↑
”39 B3 Eporedia”,
Barrington Atlas of the Greek and Roman World
. Princeton University Press, 2000.
ISBN 978-0691031699
.
- ↑
Itinerarium Antonini Augusti
.
- ↑
Velleius Paterculus:
Rooman historia
(
Historiae Romanae
) 1.15; Strabon:
Geografika
IV s. 205.
- ↑
Plinius vanhempi:
Naturalis historia
3.17 s. 21.
- ↑
Klaudios Ptolemaios:
Geografia
3.1.34.
- ↑
Eporedia (Ivrea)
Trismegistos
. Viitattu 6.3.2023.
- ↑
Tacitus:
Taistelu keisarivallasta
(
Historiae
) 1.70.
- ↑
Cicero:
Kirjeet ystaville
(
Epistulae ad Familiares
) 11.20?23.
- ↑
Notitia dignitatum
II s. 121.