Anna
Michael Dahlin maalaama muotokuva, 1705
Englannin , Skotlannin ja Irlannin kuningatar
Valtakausi	8. maaliskuuta 1702 ? 1. toukokuuta 1707
Edeltaja	Vilhelm III
Ison-Britannian ja Irlannin kuningatar
Valtakausi	1. toukokuuta 1707 ? 1. elokuuta 1714
Seuraaja	Yrjo I
Syntynyt	6. helmikuuta 1665 St Jamesin palatsi , Westminster
Kuollut	1. elokuuta 1714  (49 vuotta) Kensingtonin palatsi , Middlesex
Puoliso	Tanskan prinssi George (Yrjo) (1653?1708)
Suku	Stuart
Isa	Jaakko II
Aiti	Anne Hyde
Uskonto	anglikaani
Nimikirjoitus

Anna ( engl . Anne, Anne I ) ( 6. helmikuuta 1665 ? 1. elokuuta 1714 ) oli Englannin , Irlannin ja Skotlannin kuningatar, joka nousi valtaan 8. maaliskuuta 1702. Unionilain myota 1. toukokuuta 1707 Englannin ja Skotlannin kuningaskunnat yhdistyivat Ison-Britannian kuningaskunnaksi . Han hallitsi Ison-Britannian ja Irlannin kuningattarena kuolemaansa asti. Kuningatar Anna oli viimeinen Stuart-suvun hallitsija Englannissa.

Lisaksi hanen nimeaan kantaa arkkitehtuurin tyylisuunta Queen Anne style , joka on nakyy barokin muotokielena lahinna yksinkertaisissa kartanorakennuksissa, jotka valmistuivat 1701?1714. ^lahde?

Anna syntyi setansa Kaarle II:n hallitessa. Talla ei ollut aviossa syntyneita lapsia. Annan isa Jaakko ( engl . James ) oli perimysjarjestyksessa ensimmainen. Jaakon epailty roomalaiskatolilaisuus oli epasuosittua Englannissa, ja Kaarle II:n ohjeiden mukaisesti Anna ja sisar Maria kasvatettiin anglikaaneiksi . ^lahde? Kolme vuotta sen jalkeen kun Annan isa Jaakko II seurasi Kaarlea valtaistuimelle, hanet syostiin vallasta ” mainiossa vallankumouksessa ” vuonna 1688.

Annan protestanttinen lanko ja serkku Vilhelm III nousi valtaan yhdessa vaimonsa, Annan vanhemman siskon Maria II:n kanssa. Vaikka siskokset olivat olleet laheisia, erimielisyydet Annan raha-asioissa, asemasta ja tuttavien valinnassa karjistyivat pian Marian valtaannousun jalkeen, ja he vieraantuivat toisistaan. Vilhelmilla ja Marialla ei ollut lapsia. Marian kuoltua vuonna 1694 Vilhelm jatkoi hallitsijana yksin. Vilhelmin kuollessa vuonna 1702 Anna nousi valtaan.

Anna kruunattiin Pyhan Yrjon paivana, 23. huhtikuuta 1702. Koska han karsi kihdista , hanet kannettiin Westminster Abbey´hin avoimessa kantotuolissa , jonka matala selkanoja antoi hallitsijanviitan soljua perassa. ^lahde?

Kuningattarena Anna suosi maltillisia tory -poliitikkoja, jotka jakoivat todennakoisimmin hanen anglikaaniset uskonnolliset nakemyksensa kuin heidan vastustajansa whigit . Whigit saivat enemman valtaa Espanjan perimyssodan aikana, kunnes vuonna 1710 Anna erotti monet heista viroistaan. Hanen pitkaaikainen, erittain laheinen ja riippuvainen ystavyytensa kamarirouva Sarah Churchillin, 1. Marlborough’n herttuattaren kanssa huononi poliittisten nakemyserojen vuoksi.

Annaa vaivasi huono terveys koko hanen elamansa ajan. Han oli myos aarimmaisen ujo ja silmavaivainen jo pikkutyttona. 30-vuotiaasta alkaen hanesta tuli kasvavassa maarin liikuntakyvyton kihdin vuoksi ja sen seurauksena ylipainoinen. Vuonna 1713 han ei pystynyt kavelemaan enaa lainkaan.

Vaikka han oli 17 kertaa raskaana miehelleen Tanskan prinssi Georgelle (Yrjo) , han kuoli ilman elossa olevia lapsia ja oli viimeinen Stuart-suvun monarkki . Vuoden 1701 vallanperimyslain mukaisesti Annaa seurasi hallitsijana hanen pikkuserkkunsa, Hannover-sukuun kuulunut Yrjo I , joka oli Stuart-suvun jalkelainen isoaitinsa Elisabet Stuartin , Jaakko I:n tyttaren kautta.

Vuodesta 1713 lahtien Anna oli osallisena orjakaupassa, koska han omisti 22,5 % South Sea Companyn osakkeista. Tama yhtio hallinnoi sopimusta nimelta Asiento de negros , joka antoi briteille yksinoikeuden valittaa 4 800 afrikkalaista orjaa vuosittain Espanjan siirtomaihin (esim. Kalifornia , Louisiana , Florida , Puerto Rico , Kolumbia , Venezuela ) 30 vuoden ajan. ^[1] Myos Annan isa Jaakko II oli aktiivinen orjakaupassa ja osallistui Stuart-suvun jo 1660 perustetun Royal African Companyn toimintaan, joka oli 1731 mennessa eniten afrikkalaisia orjia koskaan valittanyt yhtio. ^lahde?

Anna syntyi Lontoossa St. Jamesin palatsissa 6. helmikuuta 1665. Han oli silloisen Yorkin herttuan Jaakon ja taman ensimmaisen vaimon Yorkin herttuatar Lady Anne Hyden toinen tytar. Hanen vanhempi sisarensa Maria oli syntynyt kolme vuotta aiemmin vuonna 1662.

Jaakko ja Anne saivat lapsia kaikkiaan kahdeksan kappaletta, mutta Anna ja Maria selviytyivat ainoina aikuisikaan. Annan isa Jaakko kaantyi roomalaiskatoliseen uskoon, mutta Annan sedan, kuningas Kaarle II:n vaatimuksesta Jaakon tyttaret saivat tiukan protestanttisen kasvatuksen Lady Frances Villiersin ohjaamina erossa isastaan. ^[2]

Lapsuudessaan Anna karsi vuotavien silmien ongelmasta, ja hanet lahetettiin Ranskaan saamaan hoitoa. Ranskassa han asui ensin isoaitinsa Henrietta Marian taloudessa. Henrietta Maria oli Ranskan kuninkaan Henrik IV:n tytar ja Englannin kuningas Kaarle I:n vaimo. Isoaitinsa kuoleman jalkeen Anna siirtyi asumaan tatinsa Orleansin herttuattaren Henrietta Annen talouteen. Han palasi Englantiin vuonna 1670.

Annan aiti kuoli raskauksien uuvuttamana rintasyopaan 1671 kun tytto oli kuusivuotias. Isa meni vuonna 1673 uusiin naimisiin italialaisen prinsessa Maria Modenalaisen (Maria Beatrice d'Este ) kanssa, liitosta tuli myohemmin seitseman sisaruspuolta Annalle, joista aikuiseksi eli James Stuart. Samana vuonna 8-vuotias Anna tutustui Sarah Jenningsiin , josta tuli hanen laheinen ystavansa ja vuosien kuluessa myos tarkea neuvonantajansa. ^[2] Annan isalla oli myos seitseman tunnustettua aviotonta lasta kahden julkisen rakastajattaren kanssa. Rakastajattarista toinen, Arabella Churchill sattui olemaan Sarah Jenningsin tuleva kaly.

Vuonna 1673 Annan isan kaantyminen roomalaiskatoliseen uskoon tuli julkiseksi. Vuonna 1677 Annan lapsuudenystava Sarah Jennings meni naimisiin John Churchillin kanssa. John Churchillista tuli myohemmin ensimmainen Marlborough'n herttua ja yksi Annan tarkeimmista kenraaleista. Vuonna 1683 Anna itse meni naimisiin Tanskan prinssi Georgen (Yrjo) (1653?1708) ^[3] kanssa. Avioliitto heidan valillaan ei ollut suosittu, mutta siita huolimatta se oli onnellinen ja heille syntyi paljon lapsia. Anna oli siten surun murtama kun prinssi George kuoli astmakohtaukseen vuonna 1708. ^[4] Anna oli myos viehattynyt naissuhteista, josta on todisteita hanen intohimoisessa kirjeenvaihdossaan. ^[4]

Kuningatar Annalla oli kaikkiaan seitseman keskenmenoa, joissa monissa lapsi oli kuollut jo kohtuun. Naista useimmat tapahtuivat vuoden 1690 jalkeen, jolloin hanen terveytensa alkoi heikentya. Seitseman kertaa lapsi syntyi ennenaikaisesti tai kuolleena tai eli vain muutaman paivan. Kolme lapsista kuoli pienena: vuonna 1687 vanhin tytar 2-vuotias Mary ja alle vuoden ikainen Anne Sophia kuolivat molemmat parin paivan sisalla isorokkoon . Saman isorokkoepidemian aikana Annalla oli kaksi keskenmenoa. Myos poika William, Gloucesterin herttua kuoli isorokkoon 11-vuotiaana vuonna 1700. ^[4]

Lady Sarah Churchillista tuli ensin prinsessa Annan kamarirouva, ja Annan paatoksesta naiset hylkasivat valiltaan kaikki muodollisuudet. Kuningattareksi tultuaan Anna alkoi suosia myos Sarahin koyhtynytta serkkua Abigail Hillia (myoh. paronitar Masham), joka oli tyoskennellyt aiemmin tavallisena palvelijana ja joka paasi vuonna 1704 kuningattaren kamarirouvaksi (Lady of the Bedchamber ). ^lahde?

Espanjan perimyssodan aikana vuosina 1701?1714 herttuatar Sarah ja Marlborough'n herttua joutuivat kuitenkin Annan epasuosioon Sarahin riitaannuttua kuningattaren kanssa lopullisesti vuonna 1711. Herttua menetti arvonimensa ja erotettiin virastaan, ja parlamentti lopetti Blenheimin palatsin rakentamisen rahoittamisen 1712. He lahtivat maanpakoon ja palasivat maahan vasta kuningatar Annan kuoltua. ^[2]

Kuningatar Anna kuoli pitkaan sairastettuaan akillisesti aivohalvauksen ( stroke ) jalkiseuraamuksiin 49-vuotiaana Kensingtonin palatsissa Lontoossa 1. elokuuta 1714. Hanet haudattiin 24. elokuuta miehensa ja lastensa viereen Henrik VII:n kappeliin Westminster Abbeyhin . Hanen isansa Jaakko II oli kuollut aivoverenvuotoon.

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla . Merkinnan syy: hallinto aika kuvaamatta kruunaamisesta kruunusta luopumiseen ja kuolemaan

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anna (Englanti) Wikimedia Commonsissa

Edeltaja: Vilhelm III & II

Englannin ja Skotlannin kuningatar 1702 ? 1707

Seuraaja: ?

Edeltaja: Vilhelm III

Irlannin kuningatar 1702 ? 1714

Seuraaja: Yrjo I

Edeltaja: ?

Ison-Britannian kuningatar 1707 ? 1714

Seuraaja: Yrjo I

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja 2 Espanja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Yhdysvallat Ruotsi T?ekki Australia Kreikka Alankomaat Puola Vatikaani Taiteenala ULAN Henkilot Deutsche Biographie Trove Muut RISM SNAC IdRef Te Papa (New Zealand)