Einar Gerhardsen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Einar Gerhardsen
Norjan paaministeri
25. syyskuuta 1963 ? 12. lokakuuta 1965
Monarkki Olavi V
Edeltaja John Lyng
Seuraaja Per Borten
22. tammikuuta 1955 ? 28. elokuuta 1963
Monarkki Haakon VII
Olavi V
Edeltaja Oscar Torp
Seuraaja John Lyng
25. kesakuuta 1945 ? 9. marraskuuta 1951
Monarkki Haakon VII
Edeltaja Johan Nygaardsvold
Seuraaja Oscar Torp
Norjan tyovaenpuolueen puheenjohtaja
1945?1965
Edeltaja Oscar Torp
Seuraaja Trygve Bratteli
Suurkarajaedustaja
Suurkarajien puhemies
1954?1955
Oslon pormestari
1945?1945
1940?1940
Henkilotiedot
Syntynyt 10. toukokuuta 1897
Asker , Norja
Kuollut 19. syyskuuta 1987  (90 vuotta)
Oslo , Norja
Puoliso Werna Gerhardsen
Tiedot
Puolue Tyovaenpuolue

Einar Henry Gerhardsen ( 10. toukokuuta 1897 Asker ? 19. syyskuuta 1987 Oslo ) oli norjalainen tyovaenpuolueen poliitikko . Gerhardsen oli Norjan paaministerina kolmena ajanjaksona, vuosina 1945?1951, 1955?1963 ja 1963?1965. Han on pitkaaikaisin paaministerina toiminut poliitikko Norjassa ja hanet tunnetaan myos lempinimella "maan isa". Gerhardsen oli yksi Norjan jalleenrakennuksen poliittista paaarkkitehdeista toisen maailmansodan jalkeen. [1]

Elama ja ura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Einar Gerhardsen oli alun perin tietyolainen ja tyoskenteli Oslon kunnan tielaitoksessa vuosina 1914?1921. Hanesta tuli sosialistityovaenliikkeen aktivisti 1920-luvulla. Han oli sosiaalidemokraattisen tyolaisnuorisoliiton puheenjohtaja 1921?1923. Gerhardsen muutti tyovaenpuoluetta kommunismista demokraattiseen sosialismiin. Han toimi puolueen sihteerina 1923?1926, Oslon paikallisosaston sihteerina 1926?1936 ja jalleen valtakunnallisen puolueen sihteerina vuodesta 1936. Han nousi puolueen varapuheenjohtajaksi 1939. Vuosina 1938?1940 Gerhardsen oli Oslon varapormestari. Saksalaismiehityksen aikana han nousi pormestariksi, mutta saksalaiset pakottivat hanet pian eroamaan. [1] Toisen maailmansodan aikana Gerhardsen otti osaa Norjan vastarintaliikkeeseen natsimiehitysta vastaan ja oli vangittuna keskitysleireilla Grinissa Norjassa ja Sachsenhausenissa Saksassa . Sodan jalkeen kesakuussa 1945 Gerhardsen sai tehtavakseen muodostaa hallitus. Gerhardsenin ensimmainen hallitus oli koalitiohallitus, jonka 15 ministerista kuusi edusti tyovaenpuoluetta. Syksyn 1945 vaaleissa tyovaenpuolue sai ehdottoman enemmiston suurkarajilla ja sailytti sen vuoteen 1961 saakka. [2] [3] [1]

Paaministerina

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gerhardsen oli suosittu henkilo kansan keskuudessa virassa ollessaan ja sen jalkeen. Hallituksia Gerhardsen johti tarkalla talouspolitiikalla, jossa hallitus ohjasi kauppaa, teollisuutta ja pankkitoimintaa toimimaan markkinataloudessa. Suurta koyhyytta ja tyottomyytta oli tehokkaasti vahennetty hallituksen teollistamispolitiikalla ja hyvinvoinnin jarjestamista progressiivisella verotuksella. Ulkopolitiikassa Gerhardsen liitti Norjan lantisten valtioiden joukkoon 1940-luvun lopulla ja Norjasta tuli Naton perustajajasen.

Gerhardsen sai arvostelua osakseen norjalaisen Noratomin As -yhtion toiminnasta: hanen arveltiin tienneen Israelin kayttavan norjalaista raskasta vetta mahdollisesti ydinaseiden tekemiseen vuonna 1958.

1960-luvulla puolueella alkoi menna huonommin, kun se yhdistyi heikommin menestyneen Sosialistityovaenpuolueen kanssa ja hallituksessa menivat paikat oppositiolle. Gerhardsen vetaytyi kansallisesta politiikasta vuonna 1969, mutta jatkoi vaikuttamista julkisuudessa kirjoituksin ja puhein. Hanen poliittinen vaikutuksensa on vielakin merkittava tekija norjalaisessa politiikassa ja erityisesti hanen omassa puolueessaan.

  1. a b c Harald Kjølas: Einar Gerhardsen Store norske leksikon . 10.5.2022. Viitattu 8.1.2023. (norjaksi)
  2. Møller, Knud: ”Gerhardsen, Einar Henry (1897)”, teoksessa Huovinen, Pentti & Siikala, Kalervo (toim.):  Maailmanpolitiikan kasvot , s. 59?60. Helsinki: Weilin & Goos, 1963.
  3. Blomstedt, Yrjo: ”Kuka kukin on suurpolitiikassa”,  Mita Missa Milloin 1951 , s. 94. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1950.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]