Einar Henry Gerhardsen
(
10. toukokuuta
1897
Asker
?
19. syyskuuta
1987
Oslo
) oli norjalainen
tyovaenpuolueen
poliitikko
. Gerhardsen oli Norjan
paaministerina
kolmena ajanjaksona, vuosina 1945?1951, 1955?1963 ja 1963?1965. Han on pitkaaikaisin paaministerina toiminut poliitikko Norjassa ja hanet tunnetaan myos lempinimella "maan isa". Gerhardsen oli yksi Norjan jalleenrakennuksen poliittista paaarkkitehdeista
toisen maailmansodan
jalkeen.
[1]
Einar Gerhardsen oli alun perin tietyolainen ja tyoskenteli Oslon kunnan tielaitoksessa vuosina 1914?1921. Hanesta tuli sosialistityovaenliikkeen aktivisti 1920-luvulla. Han oli sosiaalidemokraattisen tyolaisnuorisoliiton puheenjohtaja 1921?1923. Gerhardsen muutti tyovaenpuoluetta kommunismista demokraattiseen sosialismiin. Han toimi puolueen sihteerina 1923?1926, Oslon paikallisosaston sihteerina 1926?1936 ja jalleen valtakunnallisen puolueen sihteerina vuodesta 1936. Han nousi puolueen varapuheenjohtajaksi 1939. Vuosina 1938?1940 Gerhardsen oli Oslon varapormestari.
Saksalaismiehityksen
aikana han nousi pormestariksi, mutta saksalaiset pakottivat hanet pian eroamaan.
[1]
Toisen maailmansodan aikana Gerhardsen otti osaa Norjan vastarintaliikkeeseen natsimiehitysta vastaan ja oli vangittuna keskitysleireilla
Grinissa
Norjassa ja
Sachsenhausenissa
Saksassa
. Sodan jalkeen kesakuussa 1945 Gerhardsen sai tehtavakseen muodostaa hallitus. Gerhardsenin ensimmainen hallitus oli koalitiohallitus, jonka 15 ministerista kuusi edusti tyovaenpuoluetta. Syksyn 1945 vaaleissa tyovaenpuolue sai ehdottoman enemmiston
suurkarajilla
ja sailytti sen vuoteen 1961 saakka.
[2]
[3]
[1]
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Gerhardsen oli suosittu henkilo kansan keskuudessa virassa ollessaan ja sen jalkeen. Hallituksia Gerhardsen johti tarkalla talouspolitiikalla, jossa hallitus ohjasi kauppaa, teollisuutta ja pankkitoimintaa toimimaan markkinataloudessa. Suurta koyhyytta ja tyottomyytta oli tehokkaasti vahennetty hallituksen teollistamispolitiikalla ja hyvinvoinnin jarjestamista progressiivisella verotuksella. Ulkopolitiikassa Gerhardsen liitti Norjan lantisten valtioiden joukkoon 1940-luvun lopulla ja Norjasta tuli
Naton
perustajajasen.
Gerhardsen sai arvostelua osakseen norjalaisen Noratomin As -yhtion toiminnasta: hanen arveltiin tienneen
Israelin
kayttavan norjalaista raskasta vetta mahdollisesti ydinaseiden tekemiseen vuonna 1958.
1960-luvulla puolueella alkoi menna huonommin, kun se yhdistyi heikommin menestyneen Sosialistityovaenpuolueen kanssa ja hallituksessa menivat paikat oppositiolle. Gerhardsen vetaytyi kansallisesta politiikasta vuonna 1969, mutta jatkoi vaikuttamista julkisuudessa kirjoituksin ja puhein. Hanen poliittinen vaikutuksensa on vielakin merkittava tekija norjalaisessa politiikassa ja erityisesti hanen omassa puolueessaan.
- ↑
a
b
c
Harald Kjølas:
Einar Gerhardsen
Store norske leksikon
. 10.5.2022. Viitattu 8.1.2023.
(norjaksi)
- ↑
Møller, Knud: ”Gerhardsen, Einar Henry (1897)”, teoksessa
Huovinen, Pentti & Siikala, Kalervo (toim.):
Maailmanpolitiikan kasvot
, s. 59?60. Helsinki: Weilin & Goos, 1963.
- ↑
Blomstedt, Yrjo: ”Kuka kukin on suurpolitiikassa”,
Mita Missa Milloin 1951
, s. 94. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1950.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|