Edvard Westermarck

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Edvard Westermarck
Westermarck ennen vuotta 1920.
Westermarck ennen vuotta 1920.
Henkilotiedot
Syntynyt 20. marraskuuta 1862
Helsinki
Kuollut 3. syyskuuta 1939  (76 vuotta)
Tenhola
Kansalaisuus Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Tutkimusalue Uskontososiologia , filosofia , sosiologia ja seksologia

Edvard Alexander Westermarck ( 20. marraskuuta 1862 Helsinki ? 3. syyskuuta 1939 Tenhola [1] ) oli suomalainen sosiaaliantropologi , sosiologi ja filosofi . Han tutki muun muassa moraalia , avioliiton historiaa ja uskonnollisia instituutioita ja insestitabua . Hanta pidetaan suomalaisen sosiologian isana, joka tuli tunnetuksi 1800-luvun lopulla sosiologian perinteiden tuomisesta Suomeen. Maailmalla Westermarck on tunnetuimpia suomalaisia yhteiskuntatieteilijoita. [1]

Elamakerta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helsingissa vuonna 1862 syntyneen Westermarckin vanhemmat olivat yliopistokamreeri Nils Christian Westermarck ja Constance Gustava Maria Blomqvist. Perhe kuului Helsingin keskiluokkaan. Westermarckilla oli lapsena vaikea astma , joka pakotti hanet toistuvasti keskeyttamaan koulunkayntinsa. [2]

Opinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Westermarck valmistui Svenska normallyceumista ylioppilaaksi vuonna 1881. Han opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1886 seka filosofian lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1890. [3] Opinnoissaan han suuntautui filosofian ohella estetiikkaan , moderniin kirjallisuuteen ja yleiseen historiaan . [2]

Akateeminen ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Westermarckilla oli kaytannollisen filosofian professuuri Helsingin yliopistossa 1906?1918, sosiologian professuuri London School of Economicsissa Lontoossa 1907?1930 ja filosofian professuuri Abo Akademissa 1918?1932. [3] Hanet valittiin Abo Akademin ensimmaiseksi rehtoriksi vuonna 1918, mutta han toimi rehtorina vain yhden kauden vuoteen 1921 saakka. [2]

Westermarckin saamia kunnianosoituksia olivat muun muassa kunniatohtorin arvot Aberdeenissa , Glasgow’ssa ja Uppsalassa . [2]

Kuolema [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Westermarck sai syyskuussa 1939 vakavan astmakohtauksen. Han kuoli kaksi paivaa myohemmin 3. syyskuuta 1939. [2]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Westermarck ei koskaan avioitunut, eika hanella ollut lapsia. [3] Hanen on oletettu olleen homoseksuaali. [2]

Tutkimustyo [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Westermarck sai vaikutteita eurooppalaisesta naturalismista , evolutionismista ja uskontokriittisyydesta . Hanen antropologinen ja moraaliteoreettinen ajattelunsa sai vaikutteita Darwinilta , Haeckelilta ja Spencerilta . [2]

Westermarck asui ja kirjoitti vuosina 1887?1888 Englannissa, jonka tiedemaailmaan han sai suhteita ystavansa, psykologi James Sullyn avulla. [2]

Lisensiaattitutkimuksessaan The Origin of Human Marriage (1889) Westermarck esitti avioliitto -instituution olevan pitkan kehityksen tulosta ja biologisen evoluution sosiaalinen jatke tai ilmentyma. Kaksi vuotta myohemmin Westermarck julkaisi lisensiaattitutkimuksestaan laajennetun version monografiana The History of Human Marriage , jonka han vuonna 1921 viela laajensi kolmiosaiseksi. [3] Teos sai suurta huomiota ja kiitosta, ja kaannettiin ainakin kahdeksalle kielelle. [2]

Westermarck selitti ihmisen moraalikasitykset yksilon psykologialla ja ihmislajin geeniperimalla . Han oli avioliittoa kasittelevassa teoksessaan sita mielta, etta ihmisen seksuaalisuuden alkumuotona olikin yksiavioisuus eika promiskuiteetti . Taman han paatteli historiallisten lahteiden, luonnonkansojen tapojen seka elainten kayttaytymisen pohjalta. Han myos naki yksiavioisuuden ja insestikiellon takana vaistot, jotka olivat syntyneet evoluution myota. [2] Westermarck on insestiin liittyvan Westermarck-ilmion keksija. [4]

Westermarckin paateos on The Origin and Development of the Moral Ideas (1906, 1908). Tassa kaksiosaisessa teoksessaan Westermarck selitti evoluutioteorian pohjalta moraalin suhteellisuutta eli eettista relativismia . Westermarckin mukaan siveelliset arvostelmat patevat vain kunkin sosiaalisen yhteison kehittamien saantojen piirissa, jotka ovat kehittyneet pitkallisen evoluution kautta yhteison olemassaoloa parhaiten yllapitaviksi. Yksilon kasitys tekojen hyvyydesta tai pahuudesta riippuu Westermarckin mukaan muilta ihmisilta saaduista rangaistuksista, palkinnoista, mielipahasta ja mielihyvasta . [3]

Filosofisessa teoksessaan Ethical Relativity (1932) Westermarck korosti jalleen sita, etta eettiset lauseet pohjautuvat emootioihin . [2]

Viimeisessa teoksessaan Kristinusko ja moraali (1939) Westermarck kasitteli kristinuskon ja moraalin suhdetta. [3] [2] Westermarckin mukaan moraalinen edistys ei ole tapahtunut uskonnon ansiosta, vaan siita huolimatta. Kristinuskon Westermarck hylkasi tieteellisesti perusteettomana. [2]

Westermarck teki tyossaan paljon kenttatutkimusta . Han vietti vuoden 1898 jalkeen kaikkiaan yhdeksan vuotta Marokossa ja hankki Villa Tusculum -nimisen talon Tangerista . Marokossa Westermarck pyrki etenkin selvittamaan tiettyjen uskomusten ja tapojen alkuperaa ja levinneisyytta kayttamalla lahteenaan paaasiassa itse keraamiaan haastattelutietoja. [2]

Westermarckin harjoittamaan vertailevaan metodiin kuului kulttuurin eri ilmoiden alkuperan selvittaminen vertailemalla niiden esiintymismuotoja eri yhteiskunnassa. Westermarck kaytti antropologisten synteesiensa lahteena British Museumin kirjaston aineistoa seka eri puolilla maailmaa toimineiden brittilaisten lahetystyontekijoiden aineistoja. [2]

Westermarckia pidettiin omana aikanaan vapaamielisena ja radikaalina ajattelijana. [3] Han kuului 1880-luvulla liberaaliin suuntaukseen. [2]

Viimeisina vuosinaan Westermarckin edustama evolutionismi ja vertaileva metodi olivat jo menneet yhteiskuntatieteen tutkimuksessa pois muodista, ja Westermarckin katsottiin jaaneen ajastaan jalkeen. [2]

Muu toiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Westermarck toimi vapaa-ajattelijayhdistys Prometheuksen puheenjohtajana. [3] Han oli kahden englantilaisen naisasialiikkeen varapuheenjohtaja. [2] Suomessa Westermark toimi aktiivisesti ruotsinkielisen kansansivistystyon hyvaksi. Han kerasi 1900-luvun alun venalaistamiskaudella nimia kulttuurihenkiloiden Pro Finlandia -addressiin, jolla pyrittiin saamaan tiedemiesten sympatioita Suomen asiaa kohtaan. Han kuului vuonna 1921 Suomen delegaatioon, joka kasitteli Kansainliitossa Ahvenanmaan kysymysta , jossa han painotti Ahvenanmaan yhteenkuuluvuutta muun Suomen kanssa. [2]

Jalkimaine [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Westermarckin synnyttaman koulukunnan edustajia Suomessa olivat muun muassa Rafael Karsten , Gunnar Landtman ja Hilma Granqvist . Myos esteetikko Yrjo Hirnin ja kulttuuriradikaali Rolf Lagerborgin tutkimuksissa tai ajatuksissa on westermarckilaisuutta. [3]

Westermarckin mukaan on nimetty suomalaisten sosiologien Westermarck-seura , joka perustettiin vuonna 1940. Westermarckin ansiona pidetaan sosiologian nousua merkittavaan asemaan Suomen yliopistoissa jo varhain. [2]

Westermarckin ajatukset ovat nousseet Suomessa uudelleen kiinnostuksen kohteiksi sosiaaliantropologian uuden tulemisen myota, vaikka hanen toitaan ei kaytetakaan tieteenalan uuden tutkimuksen lahtokohtana. [2] Suomessa Westermarckin ajattelun merkitysta on puolustanut etenkin Heikki Sarmaja . [4]

Teoksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • The History of Human Marriage I?II. Macmillan, London 1925. [Alkuteos 1891.]
  • Avioliiton historia . Sivistys ja tiede 83. Porvoo: WSOY, 1932.
  • Ethical relativity . International library of psychology, philosophy and scientific method. London: Kegan Paul, 1932.
  • Moraalin synty ja kehitys 1: Siveelliset yleiskasitteet . Sivistys ja tiede 94. Suomentanut Emerik Olsoni. Porvoo: WSOY, 1933.
  • Three Essays on Sex and Marriage. Macmillan, London 1934.
  • Freuds teori om Oedipuskomplexen i sociologisk belysning. Vetenskap och bildning, 45. Bonnier, Stockholm 1934.
  • Ethical relativity . 1. reprint. Originally published 1932. Westport, Connecticut: Greenwood press, 1970. ISBN 0-8371-4366-7 .
  • Kristinusko ja moraali . (Christianity and morals, 1939.). Suomentanut Vaino Meltti. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07752-X .
  • Tapojen historiaa: Kuusi akadeemista esitelmaa . (Ur sedernas historia.) Pitanyt Turussa syksylla 1911 Edvard Westermarck.. Suomentanut Joel Lehtonen.. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1991. ISBN 951-717-662-7 . Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 545; 1. painos ilmestynyt 1913 Otavan kustantamana.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b Edvard Westermarck, Filosofia.fi ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Olli Lagerspetz: Westermarck, Edvard filosofia.fi . 26.9.2007. Arkistoitu 9.10.2020. Viitattu 4.9.2020.
  3. ↑ a b c d e f g h i Jouko Aho: Westermarck, Edvard (1862 - 1939) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (vapaa) . 2.10.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.9.2020.
  4. ↑ a b Uutiset, Hs.fi ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Ihanus, Juhani:  Kadonneet alkuperat: Edvard Westermarckin sosiopsykologinen ajattelu . Vaitoskirja, Helsingin yliopisto. Suomen antropologisen seuran julkaisuja. Helsinki: Kirjayhtyma: Suomen antropologinen seura, 1990. ISBN 951-26-3479-1 .
  • Salmela, Mikko:  Suomalaisen kulttuurifilosofian vuosisata . Vaitoskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-15356-0 .
  • Wilson, Edward O.:  Konsilienssi. Tiedon yhtenaisyys . Suomentanut Kimmo Pietilainen. Helsinki: Terra Cognita, 2001. ISBN 952-5202-54-2 .
  • Timosaari, Niina:  Edward Westermarck ? totuuden etsija . Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-495-426-6 .
  • Pipatti, Otto:  Morality Made Visible: Edward Westermarck's Moral and Social Theory . Lontoo: Routledge, 2019. ISBN 978-0815347439 .
  • Pipatti, Otto: Ihmisen sosiaalisuuden alkulahteilla: Westermarckilainen sosiologia ja sosiaaliantropologia. Tampere: Vastapaino, 2023. 978-952-397-018-2.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Edvard Westermarck .
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Edvard Westermarck .
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstia aiheesta:

Edvard Westermarckin tuotantoa verkossa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Åbo Akademin logo Abo Akademin rehtori
1918 ? 1921 		Seuraaja:
Severin Johansson
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Edvard_Westermarck&oldid=22026766 ”