Edvard Fritjof Hanell
(
1. toukokuuta
1894
Tornio
?
8. huhtikuuta
1947
Jyvaskyla
) oli suomalainen kenraaliluutnantti. Han johti
valirauhan
aikana 1940?1941
Salpalinjan
linnoitusketjun rakentamista. Han toimi myos
Sotakorkeakoulun
johtajana 1933?1939, niin sanotun Haminan ryhman komentajana
Viipurinlahden taistelun
yhteydessa
talvisodan
viimeisten paivien aikana seka Suomen yleisesikunnan valiaikaisena paallikkona maaliskuusta kesakuuhun 1940 ja
jatkosodan
alkuvaiheessa kesakuusta 1941 helmikuuhun 1942.
[1]
Hanellin vanhemmat olivat tullinhoitaja Edvard Fritjof Hanell ja Wendla Emilia Andersson. Hanet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Eva Ingeborg Renvaldin kanssa. Han kavi viisi luokkaa
Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua
ja kirjoitti ylioppilaaksi
Helsingin uudesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta
vuonna 1912 ja liittyi
Nylands Nationiin
. Han jatkoi opintojaan
Teknillisen korkeakoulun
konerakennusosastolla vuosina 1912?1914 ja suoritti insinooritutkinnon 1. osan kevaalla vuonna 1914. Han suoritti opintomatkan Englantiin vuonna 1919. Ranskan sotakorkeakoulun han suoritti vuosina 1926?1928.
[2]
[3]
Hanell lahti ensimmaisten vapaaehtoisten joukossa
Saksaan
Pfadfinder-kurssille
, joka jarjestettiin Pohjois-Saksassa
Lockstedter Lagerin
harjoitusalueella. Leirille han ilmoittautui 8. maaliskuuta 1915. Hanet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan, josta hanet siirrettiin Jaakaripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 31. elokuutakuuta 1915. Han osallistui
ensimmaisen maailmansodan
taisteluihin Saksan itarintamalla
Missejoella
,
Riianlahdella
ja
Schmardenissa
seka
Aa-joella
. Han suoritti Libaussa vuonna 1917 sotakoulun A-kurssin.
[2]
[3]
- Katso myos:
Suomen sisallissota
Hanell astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 kapteeniksi ylennettyna ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jaakarien paajoukon mukana. Hanet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan komppanianpaallikoksi
Jaakaripioneeripataljoonan
2. komppaniaan, josta hanet siirrettiin 19. maaliskuuta 1918 alkaen 2. Jaakarirykmentin
4. jaakaripataljoonan
komentajaksi. Han johdatti pataljoonansa sisallissodassa taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella, Rajamaella, Tarpilassa ja
Raivolassa
. Han haavoittui lievasti Kalevankankaan taistelussa 28. maaliskuuta 1918.
[2]
[3]
Hanet siirrettiin juuri ennen sodan loppumista 10. toukokuuta 1918 Paamajan kenraaliohjaamoon, mutta siirrettiin pian paamajan lakkauttamisen johdosta toimistopaallikoksi Yleisesikunnan koulutusosastolle. Han toimi taman osaston tultua 13. elokuuta 1918 siirretyksi Armeijan paallikon esikuntaan (myohempi nimi Sotavaen paallikon esikunta) koulutusosaston paallikkona, josta tehtavasta hanet siirrettiin 24. maaliskuuta 1920 alkaen 1. Divisioonan esikuntapaallikoksi ja 9. tammikuuta 1925 alkaen Uudenmaan rykmentin komentajaksi, josta hanet nimitettiin 1. heinakuuta 1933 Sotakorkeakoulun johtajaksi seka samalla sotakoulujen tarkastajaksi. Han hoiti myos lyhyita viransijaisuuksia 1. Divisioonan komentajana.
Talvisotaan
Hanell osallistui
ylimaaraisten harjoitusten
(YH) aikaan Ryhma H:n komentajana, ja myohemmin han oli ylipaallikon henkilokohtaisessa kaytossa erikoistehtaviin. Sodan loppuvaiheessa han sai komentajuuden Haminan torjuntaryhmasta.
Valirauhan
aikana han toimi linnoitustoiden johtajana ja
Paamajan
Yleisesikunnan valiaikaisena paallikkona, josta hanet lahetettiin takaisin johtamaan linnoitustoita lahenevan sodanuhkan takia.
[3]
Jatkosodan
sytyttya han oli edelleen johtamassa linnoitustoita, mutta siirrettiin sotatoimien paastessa paremmin kayntiin Paamajan Yleisesikunnan varapaallikoksi, josta hanet komennettiin vuonna 1942 jalleen linnoitustoihin, jossa han olikin aina sodan paattymiseen saakka suoraan Paamajan alaisuudessa.
[3]
[4]
Hanell erosi vakinaisesta palveluksesta sodan jalkeen joulukuussa 1944 ja siirtyi Jyvaskylaan
Wilh. Schaumanin
vaneritehtaan toimitusjohtajaksi. Han kuoli muutamaa vuotta myohemmin.
[1]
Hanet on haudattu Espooseen.
[3]
Hanell toimi pioneeriopin tuntiopettajana
Kadettikoulussa
vuosina 1919?1926 ja
Sotakorkeakoulussa
vuosina 1924?1926 ja 1929?1930 seka Suojeluskuntain paallystokoulussa vuosina 1924?1925 ja 1929?1933: Han toimi myos pioneeriopin opettajana erilaisilla kursseilla ja laati koulutussuunnitelman pioneeriopille. Helsingin suojeluskuntapiirin pioneerikomppaniassa han toimi opettajana vuosina 1930?1933.
[2]
[3]
Han otti osaa armeijan edustajana Ruotsin syysmanoovereille vuonna 1923. Hanet komennettiin seuraamaan Ruotsin sotakorkeakoulun kesakenttaharjoituksia vuonna 1934 ja tutustumaan Saksan sotakorkeakouluun, seka muihin sotakouluihin ja joukko-osastoihin vuonna 1937. Han toimi sotaylioikeuden sotilasjasenena vuosina 1930?1939 ja 1. Divisioonan kunniatuomioistuimen puheenjohtajana vuosina 1932?1933 seka Upseeriliiton puheenjohtajana vuonna 1933. Kenttaratsastusseuran puheenjohtajana han toimi vuosina 1935?1938 ja Sotilasaikakauslehden toimituskunnan jasenena vuosina 1921?1925 ja 1930?1935 seka Suomen ratsastajainliiton liittovaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1938 alkaen. Sotakouluopetusta jarjestamaan asetetun toimikunnan jasenena han toimi vuonna 1919 ja puheenjohtajana Muistiopas-komiteassa vuonna 1934 seka oli mukana sotakoulujen johtosaantoja laatimaan asetetussa toimikunnassa vuonna 1934. Armeijan teknillista asiantuntemusta selvittelemaan maaratyssa toimikunnassa han istui vuonna 1935 ja upseerikoulutuksen kulun jarjestelya kasitelleessa komiteassa vuosina 1936?1937.
[2]
[3]
- Havitystyot: Rajahdysaineiden kaytto pioneeritarkoituksiin. Vain palveluksessa kaytettavaksi
. Puolustusministerion taisteluvalineosaston julkaisu. Otava 1923.
- Maastoutuminen ja naamioituminen
(yhdessa kapt.
T. V. Viljasen
kanssa). Otava 1931
- Sotakorkeakoulu 1924-34
. Tiede ja ase 2/1934
[5]
- Han on kirjoittanut ammattialaansa koskevia kirjoituksia Sotilasaikakauslehteen.
[2]
[3]
- Halsti, W. H.:
Ratkaisu 1944: Suomen sota 1939?1945
, Otava: Keuruu 1957.
- Jernstrom E:
Jaakarit maailmansodassa
. Sotateos oy: Helsinki 1933.
- Suomen jaakarien elamakerrasto
. Puolustusministerion Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV. WSOY, Porvoo 1938.
- Suomen jaakarien elamakerrasto 1975
. Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV. Vaasa 1975.
ISBN 951-99046-8-9
.
- Hanell, Edvard
hakuteoksessa
Uppslagsverket Finland
(2012).
(ruotsiksi)
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|