Edvard Hanell

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Edvard Hanell
Edvard Hanell talvisodan aikana.
Edvard Hanell talvisodan aikana.
Henkilotiedot
Syntynyt 1. toukokuuta 1894
Tornio
Kuollut 8. huhtikuuta 1947  (52 vuotta)
Jyvaskyla
Sotilashenkilo
Sotilasarvo kenraaliluutnantti

Edvard Fritjof Hanell ( 1. toukokuuta 1894 Tornio ? 8. huhtikuuta 1947 Jyvaskyla ) oli suomalainen kenraaliluutnantti. Han johti valirauhan aikana 1940?1941 Salpalinjan linnoitusketjun rakentamista. Han toimi myos Sotakorkeakoulun johtajana 1933?1939, niin sanotun Haminan ryhman komentajana Viipurinlahden taistelun yhteydessa talvisodan viimeisten paivien aikana seka Suomen yleisesikunnan valiaikaisena paallikkona maaliskuusta kesakuuhun 1940 ja jatkosodan alkuvaiheessa kesakuusta 1941 helmikuuhun 1942. [1]

Perhe ja opinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hanellin vanhemmat olivat tullinhoitaja Edvard Fritjof Hanell ja Wendla Emilia Andersson. Hanet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Eva Ingeborg Renvaldin kanssa. Han kavi viisi luokkaa Helsingin Suomalaista Yhteiskoulua ja kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin uudesta ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1912 ja liittyi Nylands Nationiin . Han jatkoi opintojaan Teknillisen korkeakoulun konerakennusosastolla vuosina 1912?1914 ja suoritti insinooritutkinnon 1. osan kevaalla vuonna 1914. Han suoritti opintomatkan Englantiin vuonna 1919. Ranskan sotakorkeakoulun han suoritti vuosina 1926?1928. [2] [3]

Jaakariaika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jaakaripataljoona 27:n pioneerikomppania.

Hanell lahti ensimmaisten vapaaehtoisten joukossa Saksaan Pfadfinder-kurssille , joka jarjestettiin Pohjois-Saksassa Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille han ilmoittautui 8. maaliskuuta 1915. Hanet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan, josta hanet siirrettiin Jaakaripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 31. elokuutakuuta 1915. Han osallistui ensimmaisen maailmansodan taisteluihin Saksan itarintamalla Missejoella , Riianlahdella ja Schmardenissa seka Aa-joella . Han suoritti Libaussa vuonna 1917 sotakoulun A-kurssin. [2] [3]

Suomen sisallissota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos: Suomen sisallissota

Hanell astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 kapteeniksi ylennettyna ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jaakarien paajoukon mukana. Hanet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan komppanianpaallikoksi Jaakaripioneeripataljoonan 2. komppaniaan, josta hanet siirrettiin 19. maaliskuuta 1918 alkaen 2. Jaakarirykmentin 4. jaakaripataljoonan komentajaksi. Han johdatti pataljoonansa sisallissodassa taisteluihin Kalevankankaalla, Tampereella, Rajamaella, Tarpilassa ja Raivolassa . Han haavoittui lievasti Kalevankankaan taistelussa 28. maaliskuuta 1918. [2] [3]

Sisallissodan jalkeinen aika [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hanet siirrettiin juuri ennen sodan loppumista 10. toukokuuta 1918 Paamajan kenraaliohjaamoon, mutta siirrettiin pian paamajan lakkauttamisen johdosta toimistopaallikoksi Yleisesikunnan koulutusosastolle. Han toimi taman osaston tultua 13. elokuuta 1918 siirretyksi Armeijan paallikon esikuntaan (myohempi nimi Sotavaen paallikon esikunta) koulutusosaston paallikkona, josta tehtavasta hanet siirrettiin 24. maaliskuuta 1920 alkaen 1. Divisioonan esikuntapaallikoksi ja 9. tammikuuta 1925 alkaen Uudenmaan rykmentin komentajaksi, josta hanet nimitettiin 1. heinakuuta 1933 Sotakorkeakoulun johtajaksi seka samalla sotakoulujen tarkastajaksi. Han hoiti myos lyhyita viransijaisuuksia 1. Divisioonan komentajana.

Talvi- ja jatkosota [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paamajan linnoitusosaston paallikko kenraaliluutnantti Edvard Hanell vasemmalla ja paamajan komentoesikunnan paallikko kenraaliluutnantti W. E. Tuompo .

Talvisotaan Hanell osallistui ylimaaraisten harjoitusten (YH) aikaan Ryhma H:n komentajana, ja myohemmin han oli ylipaallikon henkilokohtaisessa kaytossa erikoistehtaviin. Sodan loppuvaiheessa han sai komentajuuden Haminan torjuntaryhmasta. Valirauhan aikana han toimi linnoitustoiden johtajana ja Paamajan Yleisesikunnan valiaikaisena paallikkona, josta hanet lahetettiin takaisin johtamaan linnoitustoita lahenevan sodanuhkan takia. [3]

Jatkosodan sytyttya han oli edelleen johtamassa linnoitustoita, mutta siirrettiin sotatoimien paastessa paremmin kayntiin Paamajan Yleisesikunnan varapaallikoksi, josta hanet komennettiin vuonna 1942 jalleen linnoitustoihin, jossa han olikin aina sodan paattymiseen saakka suoraan Paamajan alaisuudessa. [3] [4] Hanell erosi vakinaisesta palveluksesta sodan jalkeen joulukuussa 1944 ja siirtyi Jyvaskylaan Wilh. Schaumanin vaneritehtaan toimitusjohtajaksi. Han kuoli muutamaa vuotta myohemmin. [1] Hanet on haudattu Espooseen. [3]

Opetustoimi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hanell toimi pioneeriopin tuntiopettajana Kadettikoulussa vuosina 1919?1926 ja Sotakorkeakoulussa vuosina 1924?1926 ja 1929?1930 seka Suojeluskuntain paallystokoulussa vuosina 1924?1925 ja 1929?1933: Han toimi myos pioneeriopin opettajana erilaisilla kursseilla ja laati koulutussuunnitelman pioneeriopille. Helsingin suojeluskuntapiirin pioneerikomppaniassa han toimi opettajana vuosina 1930?1933. [2] [3]

Luottamustoimet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Han otti osaa armeijan edustajana Ruotsin syysmanoovereille vuonna 1923. Hanet komennettiin seuraamaan Ruotsin sotakorkeakoulun kesakenttaharjoituksia vuonna 1934 ja tutustumaan Saksan sotakorkeakouluun, seka muihin sotakouluihin ja joukko-osastoihin vuonna 1937. Han toimi sotaylioikeuden sotilasjasenena vuosina 1930?1939 ja 1. Divisioonan kunniatuomioistuimen puheenjohtajana vuosina 1932?1933 seka Upseeriliiton puheenjohtajana vuonna 1933. Kenttaratsastusseuran puheenjohtajana han toimi vuosina 1935?1938 ja Sotilasaikakauslehden toimituskunnan jasenena vuosina 1921?1925 ja 1930?1935 seka Suomen ratsastajainliiton liittovaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1938 alkaen. Sotakouluopetusta jarjestamaan asetetun toimikunnan jasenena han toimi vuonna 1919 ja puheenjohtajana Muistiopas-komiteassa vuonna 1934 seka oli mukana sotakoulujen johtosaantoja laatimaan asetetussa toimikunnassa vuonna 1934. Armeijan teknillista asiantuntemusta selvittelemaan maaratyssa toimikunnassa han istui vuonna 1935 ja upseerikoulutuksen kulun jarjestelya kasitelleessa komiteassa vuosina 1936?1937. [2] [3]

Julkaisut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Havitystyot: Rajahdysaineiden kaytto pioneeritarkoituksiin. Vain palveluksessa kaytettavaksi . Puolustusministerion taisteluvalineosaston julkaisu. Otava 1923.
  • Maastoutuminen ja naamioituminen (yhdessa kapt. T. V. Viljasen kanssa). Otava 1931
  • Sotakorkeakoulu 1924-34 . Tiede ja ase 2/1934 [5]
  • Han on kirjoittanut ammattialaansa koskevia kirjoituksia Sotilasaikakauslehteen. [2] [3]

Ylennykset ja kunniamerkit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ylennykset Kunniamerkkinauhat Kunniamerkit
  • Hilfsgruppenfuhrer 2. syyskuuta 1915
  • Gruppenfuhrer 6. marraskuuta 1915
  • Zugfuhrer 1. maaliskuuta 1916
  • Kapteeni 11. helmikuuta 1918
  • Majuri 30. toukokuuta 1918
  • Everstiluutnantti 6. joulukuuta 1922
  • Eversti 16. toukokuuta 1928
  • Kenraalimajuri 6. joulukuuta 1934
  • Kenraaliluutnantti 1940
  • Yleisesikuntaupseerin arvonimi 21. toukokuuta 1919

Viron Kotkaristin ritarikunnan rintatähtiRanskan Kunnialegioonan suurupseerin rintatähtiRuotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkin rintatähti

  • Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristi
  • Vapaudenristi 1. lk rintatahden kera
  • Vapaudenristi 1. lk
  • Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera
  • Vapaudenristi 2. lk. kansalaisansioista
  • Suojeluskuntajarjeston rautainen ansioristi
  • Vapaussodan muistomitali soljen kera
  • Talvisodan muistomitali
  • Jaakarimerkki
  • Preussin 2. lk. Rautaristi [6]
  • Saksan 1. lk. Rautaristi
  • Viron Kotkaristi ritarikunnan 2. lk. ansioristi
  • Ranskan Kunnialegioonan suurupseerin kunniamerkkinauha Ranskan Kunnialegioonan suurupseeri
  • Corona Komanici suurristi
  • Ruotsin Miekkaritarikunnan 1. lk. komentajamerkki
  • Ruotsin Vaasa ritarikunnan komentajamerkki
  • Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Halsti, W. H.: Ratkaisu 1944: Suomen sota 1939?1945 , Otava: Keuruu 1957.
  • Jernstrom E: Jaakarit maailmansodassa . Sotateos oy: Helsinki 1933.
  • Suomen jaakarien elamakerrasto . Puolustusministerion Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV. WSOY, Porvoo 1938.
  • Suomen jaakarien elamakerrasto 1975 . Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV. Vaasa 1975. ISBN 951-99046-8-9 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b Myllyniemi, Urho: ”Hanell, Edvard (1894?1947)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 3 , s. 537?538. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 . Teoksen verkkoversio .
  2. a b c d e f Suomen jaakarien elamakerrasto 1938
  3. a b c d e f g h i Suomen jaakarien elamakerrasto 1975
  4. Halsti 1957: 69?70.
  5. Viite julkaisuun
  6. Jernstrom 1933: 148.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]