EP-levy
(lyhenne sanoista
E
xtended
P
lay) on
musiikkiaanite
, joka on pidempi kuin
single
, mutta liian lyhyt kaydakseen
albumista
. EP sisaltaa yleensa 4?6 aaniraitaa, joiden yhteispituus on tavallisesti 15?30 minuuttia.
[1]
Alun perin EP:lla tarkoitettiin
RCA Victorin
kehittamaa
vinyylilevytyyppia
, jonka oli tarkoitus kilpailla
Columbian
kehittamien 12-tuumaisien LP-levyjen kanssa. Nama EP:t olivat 10-tuumaisia, sisalsivat noin seitseman ja puoli minuuttia musiikkia levypuolta kohden ja ne soivat 45 kierroksen minuuttinopeudella. Suosittuja varhaisia EP-levyja olivat muun muassa RCA Victorin julkaisemat
Elvis Presley
-aanitteet seka
Walt Disneyn
elokuvista tehdyt julkaisut. Pian EP vakiintui kuitenkin tarkoittamaan mita tahansa albumia lyhyempaa, mutta singlelevya pidempaa aanitetta.
[1]
Minialbumi on toinen termi, jolla viitataan EP-levyn pituiseen julkaisuun.
[2]
