Dyyni
Dune
Ohjaaja	David Lynch
Kasikirjoittaja	David Lynch romaani: Frank Herbert
Tuottaja	Raffaella De Laurentiis
Saveltaja	Toto Brian Eno Marty Paich
Kuvaaja	Freddie Francis
Leikkaaja	Antony Gibbs
Pukusuunnittelija	Bob Ringwood
Lavastaja	Pier Luigi Basile Benjamin Fernandez
Paaosat	Kyle MacLachlan , Sting , Jose Ferrer , Francesca Annis
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtio	Dino De Laurentiis Corporation Universal Pictures
Levittaja	Universal Studios Universal Subscription Netflix
Ensi-ilta	14. joulukuuta 1984 Suomi: 22. helmikuuta 1985
Kesto	137 min
Alkuperaiskieli	englanti
Budjetti	45 000 000 USD (arvioitu)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK Nimi-testi OK

Dyyni ( Dune ) on David Lynchin kasikirjoittama ja ohjaama yhdysvaltalainen tieteiselokuva vuodelta 1984 . Se perustuu Frank Herbertin samannimiseen kirjaan . Elokuvan paaosaa esittaa Kyle MacLachlan .

Lopputekstien mukaisessa jarjestyksessa:

Vuonna 1974 ranskalainen tuottaja Jean-Paul Gibon hankki Dyyni -kirjasarjan elokuvaoikeudet ja kiinnitti ohjaajaksi Alejandro Jodorowskyn . Jodorowsky sai mukaan tuotantoon muun muassa Pink Floydin ja Magman tekemaan musiikkia seka Dan O’Bannonin vastaamaan efekteista ja visuaalisuudesta yhdessa H. R. Gigerin , Jean Giraudin (tunnetaan myos nimella Moebius) ja Chris Fossin kanssa. Jodorowsky suostutteli myos Salvador Dalin keisarin rooliin ja Orson Wellesin esittamaan paroni Harkonnenia. Muissa rooleissa olivat muun muassa Mick Jagger Feyd Rauthana, Udo Kier , David Carradine ja Jodorowskyn 12-vuotias poika Brontis Jodorowskyn Paulin osassa, jota valmennettiin rooliin kahden vuoden ajan kuusi tuntia paivassa. Projekti kaatui budjettisyihin, elokuvan suunniteltuun 14 tunnin pituuteen ja studion epaluuloon itse Alejandro Jodorowskya kohtaan. ^{[1] [2]}

Projektista on tehty Jodorowsky’s Dune -niminen dokumentti vuonna 2013. ^[2]

Taman jalkeen ensimmaisen menestyselokuvansa Alien - kahdeksas matkustaja ohjanneen Ridley Scottin oli tarkoitus ohjata elokuva. ^[3] Han tyosti vuonna 1979 kasikirjoitusta 7 kuukauden ajan Rudy Wurlitzerin kanssa ja aikoi jakaa kirjan kahdeksi eri elokuvaksi. H. R. Giger oli kiinnitetty edelleen visuaalisten efektien suunnittelijaksi. Scott kuitenkin totesi, etta koko projektiin olisi mennyt liikaa tyota ja aikaa 2,5 vuotta. Han ei ollut myoskaan tyytyvainen maalattiaisiin studioihin Mexico Cityssa, johon tuotanto piti siirtaa kustannussyista. ^[3] Kun hanen vanhempi veljensa Frank kuoli syopaan, Scott luovutti erinomaisena pitamansa kasikirjoituksen ^[3] De Laurentiisille. Ridley Scott keskittyi taman jalkeen elokuvaan Blade Runner , joka sai ensi-iltansa vuonna 1982. ^[4]

Dino De Laurentiis jatkoi yhdeksan vuotta myohemmin projektia ja kiinnitti vuonna 1981 David Lynchin ohjaajaksi. Nahtyaan Elefanttimiehen (1980) tuottaja Raffaella De Laurentiis paatti, etta David Lynchin pitaisi ohjata elokuva. Samoihin aikoihin Lynch sai useita muita ohjaustarjouksia, kuten Jedin paluu , josta han kieltaytyi George Lucasin hyvaksi. De Laurentiis otti yhteytta Lynchiin, joka ei tuntenut kirjaa lainkaan. Luettuaan kirjan ja sanoneensa "rakastaneensa sita", han tapasi De Laurentiisin ja suostui ohjaamaan elokuvan. ^{[5] [6]} David Lynch tyoskenteli kasikirjoituksen parissa kuusi kuukautta ensin Eric Bergrenin ja Christopher De Voren kanssa, jotka tekivat kaksi luonnosta. Lynch tyoskenteli sen jalkeen viiden muun luonnoksen parissa. Aluksi Lynch oli kasikirjoittanut Dyynin kahdeksi eri elokuvaksi, mutta lopulta se tiivistettiin yhdeksi kahden tunnin mittaiseksi elokuvaksi, ohjaajan tahdon vastaisesti. ^{[7] [2]}

Kuvaukset aloitettiin 30. maaliskuuta 1983, 135-sivuisen kasikirjoituksen kuudennen luonnoksen mukaisesti. Elokuva kuvattiin kokonaan Meksikossa , enimmakseen Churubusco Studioilla Mexico Cityssa . Dino De Laurentiis sanoi, etta tama johtui osittain suotuisasta valuuttakurssista ja ettei yhdellakaan studiolla Euroopassa ollut tuotantoon tarvittavia tiloja. Yli 40?42 miljoonan dollarin budjetin Dyyni tarvitsi 80 lavastetta, jotka oli rakennettu 16 aaninayttamolle, tuotannossa tyoskenteli 1 700 ihmista ja yli 20 000 statistia. Monet ulkokuvista kuvattiin Meksikon pohjoisrajalla Samalayucan dyynialueella Ciudad Juarezissa Chihuahuassa . ^{[8] [7] [9]} Kuvaukset kestivat kuusi kuukautta ja niita vaivasivat erilaiset tuotanto-ongelmat, kuten Meksikon infrastruktuurin aiheuttamat sahko- tai tietoliikennehairiot seka nayttelijoiden ja tuotantotiimin terveysongelmat. ^[7]

David Lynch pitaa 3,5 vuotta kestanytta tyotaan Dyynin ohjaajajana uransa ainoana todellisena epaonnistumisena eika ole suostunut jalkikateen kommentoimaan sen tuotannon yksityiskohtia. ^{[10] [11] [2]} Han myos halusi poistaa nimensa elokuvasta kokonaan. ^[3]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Dyyni saa yhden tahden viidesta, mika vastaa sanallista arviota ”huono”. ^[12]

Elokuva oli vuonna 1985 ehdolla Yhdysvaltain elokuva-akatemian Oscar-palkintoon parhaasta aanityksesta, jonka olivat tehneet Bill Varney, Steve Maslow, Kevin O’Connell ja Nelson Stoll. Palkinto meni Amadeus elokuvan aanitykselle. ^[13]

Elokuva on voittanut Hastings Bad Cinema Society Stinkers -palkinnon. ^[14]

Elokuva sai ensi-iltansa 14. joulukuuta 1984 yhteensa 915 teatterissa ja tuotti avausviikonloppunaan 6 025 091 dollaria. Se sijoittui Yhdysvaltojen lipputuloissa toiseksi Beverly Hills kytan jalkeen. ^[15] Hieman yli vuoden kestaneen ensi-iltalevityksen jalkeen Dyyni oli tuottanut 30 925 690 dollaria (vuoteen 2020 mennessa 76 827 000 dollaria). ^[16] Noin 40?42 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruiseksi arvioidun tuotantobudjettinsa perusteella elokuvaa pidettiin lipputulojensa suhteen epaonnistuneena ja tappiollisena. ^[17] Vaikka elokuva on saanut myohemmin kulttimaineen ja lisaa katsojia, ^[2] sita on kutsuttu "Scifin Heaven's Gateksi ( Portti ikuisuuteen )", joka aiheutti jattimaiset yli 40 miljoonan dollarin tappiot. ^[18]

• Duneinfo.com (englanniksi)