Dystos
(
m.kreik.
Δ?στο?
,
lat.
Dystus
) oli
antiikin
aikainen kaupunki ja
kaupunkivaltio
(
polis
)
Euboian
saarella
Kreikassa
.
[1]
[2]
[3]
Se sijaitsi nykyisen
Kymi-Aliverin kunnan
alueella lahella nykyista
Dystoksen
kylaa.
[4]
[5]
Dystoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisin
Dystos
-jarvena tunnetun jarven itarannalla keskella soista tasankoa, itaan
Eretriasta
ja noin kolme kilometria kaakkoon nykyisesta Dystoksen kylasta. Kaupunki oli rakennettu kartiomaiselle kallioiselle kukkulalle, jonka korkeus on noin 300 metria. Antiikin aikana tasangon soita ja jarvea on yritetty ilmeisesti kuivattaa.
[1]
[2]
Dystoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliokilometria.
[1]
Dystos-jarvea ja antiikin Dystoksen kaupungin kukkula (vasemmalla).
Arkeologisten loytojen perusteella Dystoksen paikalla on ollut asutusta jo
esihistoriallisella
ajalla.
[1]
[2]
Kaupunki perustettiin uudelleen
arkaaisella kaudella
.
[1]
Antiikin aikaisessa perinteessa Dystoksen perustajina pidettiin etelaista Euboiaa asuttaneita
dryopeja
.
[2]
Kaupungin kansalaisesta kaytettiin etnonyymia
Dystios
(
Δ?στιο?
).
[3]
Dystoksen myohemmista vaiheista ei tiedeta antiikin lahteiden kautta juuri mitaan.
[2]
Klassisen kauden
jalkipuoliskolla 300-luvulla eaa. kaupungista oli tullut Eretrian
demos
.
[1]
[2]
Dystos oli olemassa edelleen
hellenistisella
ja
roomalaisella kaudella
. Keskiajalla samalla kukkulalla oli
venetsialainen
linna. Paikan
arkeologiset kaivaukset
aloittivat saksalaiset arkeologit vuonna 1895.
[2]
Dystoksen kaupunkia on sailynyt suhteellisen hyvin. Sen kaupunkikukkula on ollut ymparoity torneilla varustetuilla muureilla, jotka on ajoitettu 300-luvulle eaa. ja jotka ovat sulkeneet sisaansa noin viiden hehtaarin kokoisen alueen. Muureista on loydetty laajoja osia, yhteensa noin kaksi kolmasosaa niiden pituudesta. Parhaiten sailynyt osuus on muurien itaosassa, jossa niita on sailynyt noin kolmen metrin korkeudelta, ja jossa on myos portin jaanteet. Kukkulan korkein kohta muodosti
akropoliin
, joka oli ymparoity erillisilla muureilla. Alakaupunki sijaitsi alemmilla rinteilla. Kaupungin
agora
eli tori ja kauppapaikka sijaitsi oletettavasti kaupungin pohjoisosassa. Kaupungin paikalla on myos lukuisten talojen jaanteita. Niista tarkeimmat ovat niin kutsutut Talo K 500-luvulta eaa. ja Talo J, joka on taloista suurikokoisin, kaupungin kaakkoisosassa noin 300-luvulta eaa. Kaupungin hautausmaita on loydetty kukkulan juurelta.
[1]
[2]
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”369. Dystos”,
An Inventory of Archaic and Classical Poleis
. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004.
ISBN 0-19-814099-1
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DYSTOS Euboia, Greece”,
The Princeton Encyclopedia of Classical Sites
. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Smith, William: ”Dystus”,
Dictionary of Greek and Roman Geography
. Boston: Little, Brown and Company, 1854.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
Dystos
Pleiades
. Viitattu 1.11.2021.
- ↑
”55 G4 Dystos”,
Barrington Atlas of the Greek and Roman World
. Princeton University Press, 2000.
ISBN 978-0691031699
.
