Dubrovnik Ragusa
Dubrovnikin kaupunkia. Etualalla vanhakaupunki.
lippu	vaakuna
Dubrovnik
Koordinaatit: 42°38′0″N , 18°06′0″E
Valtio	Kroatia
Piirikunta	Dubrovnik-Neretva
Hallinto
? Pormestari	Andro Vlahu?i? (CPP)
Pinta-ala
? Kokonaispinta-ala	21,35 km²
Vakiluku (2011)	42 641
Aikavyohyke	UTC+1
?  Kesaaika	UTC+2
Postinumero	20000
Suuntanumero(t)	020
www .dubrovnik .hr
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Dubrovnik ( ital. Ragusa ) on Kroatian etelakarjessa, Dubrovnik-Neretvan piirikunnassa sijaitseva kaupunki. Se on yksi Adrianmeren rannikon merkittavimmista matkailukohteista ja kansallisesti tarkea merisatama. Vuonna 2011 kaupungin vakiluku oli 42 641. ^[1] Dubrovnikin vanhakaupunki on Unescon maailmanperintokohde . ^[2]

Kaupunki syntyi 600-luvulla, kun roomalainen Epidaurum (nykyinen Cavtat ) joutui slaavien ja avaarien hyokkaysten kohteeksi. Epidaurumilaiset etsivat turvallisempaa asuinpaikkaa, joka loytyi nykyisen Dubrovnikin vanhankaupungin paikalla sijainneelta kalliosaarelta, joka sai nimen Laus (latinan kivi ). Samalle kohdalle mantereelle syntyi kroaattien asuinalue Dubrava . Kroaatien ja roomalaisten asutukset sulautuivat yhteen 1100-luvun paikkeilla. ^{[3] [4]} Kaupunkeja erottanut kapea salmi taytettiin, ja siita tuli nykyisin nimilla Placa ja Stradun tunnettu kaupungin keskuskatu. ^[5] Ensimmainen tunnettu kirjallinen dokumentti, jossa mainitaan nimi Dubrovnik on vuodelta 1189. ^[6]

Paaartikkeli: Ragusan tasavalta

Kaupungista kaytettiin vuosisatojen ajan nimea Ragusa. Se linnoitettiin ja kannaksen kummallekin puolen rakennettiin satamat. Rooman hajoamisen jalkeen Ragusasta tuli osa Bysantin valtakuntaa ja se kasvoi voimakkaasti 900-luvulta 1200-luvulle. ^[4] Kaupungista tuli voimakas merikaupan keskus. Ragusa oli keskiajalla ainoa itaisen Adrianmeren kaupunkivaltio , joka pystyi kilpailemaan Venetsian tasavallan kanssa. Venetsia valloitti Ragusan vuonna 1205 ja kaupunki oli Venetsian hallussa vuoteen 1358 saakka. ^{[7] [3]}

Dubrovnikin vanhakaupunki rakennettiin 1200-luvulla. ^[7] Venetsian vallan jalkeen Ragusasta tuli muodollisesti osa Unkaria. Kaupunki maksoi ajoittain suojelurahaa myos Osmannien valtakunnalle . Kaytannossa Ragusa onnistui kuitenkin taitavan diplomatiansa ansiosta sailymaan suhteellisen itsenaisena ja vaurastui. Ragusalla oli oma kauppalaivasto ja kaupankaynti kukoisti 1400?1500-luvuilla. ^{[3] [8]} Vuonna 1667 kaupunkia koetteli maanjaristys, joka tuhosi melkein koko kaupungin lukuun ottamatta muutamaa palatsia ja kirkkorakennusta vanhastakaupungista. Alue kuitenkin jalleenrakennettiin nopeasti. ^[9]

Napoleon valloitti maanjaristyksen heikentaman Dubrovnikin vuonna 1806. Kun Napoleon kukistui 1815, kaupungista tuli Wienin kongressissa osa Itavaltaa ja myohemmin Itavalta-Unkarin keisarikuntaa . Jugoslavian aikana kaupungista tuli tarkea turismikohde. ^[3] Jugoslavian hajoamissotiin kuuluneen Kroatian sodan aikana Dubrovnikia piiritettiin lokakuusta 1991 toukokuuhun 1992. Erityisesti arvokas vanhakaupunki karsi suuria vaurioita. Piirityksessa kuoli arvioiden mukaan 82?88 siviilia. ^{[4] [10]} Nykyisin alue on restauroitu ennalleen. ^[4]

Dubrovnik sijaitsee Adrianmeren rannikolla. Kaupunki lahiymparistoineen on eksklaavina erillaan muusta Kroatiasta, mantereen puolelta Bosnia-Hertsegovinan ymparoimana. Ekslaavin ja muun Kroatian valinen kaistale on vain 20 kilometria levea. ^[11] Vuoden lampiminta aikaa on heina-elokuu, jolloin keskimaarainen vuorokauden ylin lampotila on 28 asteen ylapuolella. Viileinta on tammi-helmikuussa, jolloin keskimaarainen alin lampotila on kuuden asteen vaiheilla. Sateita saadaan talvella enemman kuin kesalla. Kuivin kuukausi on heinakuu, jolloin sataa noin 24 millimetria. Sateisin kuukausi on marraskuu, jolloin sataa noin 110 milimetria. Vuosittainen sadanta on noin 1 040 millimeria. Sadepaivia on vuodessa noin 110. ^[12]

Dubrovnikin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesa heina elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lampotila ( °C ) 12,2 12,3 14,4 16,9 21,3 25,2 28,3 28,7 25,4 21,4 16,6 13,3 ka. 19,7 Vrk:n ka. alin lampotila ( °C ) 6,5 6,4 8,5 10,9 15,2 18,8 21,5 21,7 18,7 15,2 10,8 7,8 ka. 13,5 Sademaara ( mm ) 95,2 89,2 97,7 90,9 76,1 48,6 24,1 59,0 78,7 109,9 141,9 125,3 Σ 1 036,6 Sadepaivat ( d ) 11,2 10,9 11,6 11,2 9,5 6,7 4,4 4,5 6,4 10,3 11,3 12,5 Σ 110,5 L a m p o t i l a 12,2 6,5 12,3 6,4 14,4 8,5 16,9 10,9 21,3 15,2 25,2 18,8 28,3 21,5 28,7 21,7 25,4 18,7 21,4 15,2 16,6 10,8 13,3 7,8 S a d a n t a 95,2 89,2 97,7 90,9 76,1 48,6 24,1 59,0 78,7 109,9 141,9 125,3 Lahde: [12]

Dubrovnikin asukkaat lainaavat mielellaan ylpeana irlantilaista naytelmakirjailijaa George Bernard Shaw 'ta, joka vieraili kaupungissa vuonna 1929 ja kirjoitti: "Jos haluat nahda taivaan maan paalla, tule Dubrovnikiin." ^[13] Kaupungin suojelupyhimys on Pyha Blasius ( Sveti Vlaho ), jonka patsaita on nahtavissa ympari kaupunkia. Hanen merkityksensa on vastaava kuin Pyha Markus -evankelistan merkitys Venetsialle. ^[14]

Monet Kroatian tunnetuimmista lomarannoista sijaitsevat Dubrovnikin alueella. Kaupungin keskustassakin on rantoja. Lentokentan ja kaupungin puolivalissa, 11 kilometria Dubrovnikista sijaitsee Kuparin kaupunki , joka oli suosittu rantalomien kohde 1980-luvulla. ^[15] Toinen Kroatian tunnetuimmista rantakohteista on laheinen Lopud-saari. ^[16] Dubrovnikin turismi ei ole kuitenkaan taysin ongelmatonta. Vuodesta 2018 lahtien kaupunki on pyrkinyt vahentamaan kasvaneita matkustajamaaria, aluksi porrastamalla paivaretkelle saapuvien turistien vierailuja. ^[17]

Kaupungin pitka historia nakyy sen rakennuksissa. Trestnossa on maailman vanhin arboretum , joka on perustettu ennen vuotta 1492. Paikallisessa luostarissa toimii edelleen Euroopan kolmanneksi vanhin apteekki, joka on samalla vanhin yha toimiva. ^[18]

Dubrovnikin tunnetuin kohde ovat vanhaakaupunkia ymparoivat noin kaksi kilometria pitkat muurit, joilla kavi vuonna 2018 1,3 miljoonaa vierailijaa. Muurit ovat mantereen puolella 4?6 metria paksut, mutta meren puolella huomattavasti ohuemmat. ^[19] Puolustuslinnoitteeksi rakennetuista korkeimmillaan 25 metria korkeista muureista on tullut kaupungin symboli. Muurien ymparoiman vanhankaupungin asemakaava on vuodelta 1292. Sokkeloiseen vanhaankaupunkiin ei paase lainkaan moottoriajoneuvoilla. ^[4] Alun perin rannalla sijainneen Dubrovin ja Lausin saaren erottanut salmi taytettiin 1100-luvulla ja paikalla on nykyisin nimilla Placa ja Stradun tunnettu kaupungin keskuskatu. ^[5]

Dubrovnikin eksklaavin yhdistaa muuhun Kroatiaan vuonna 2022 valmistunut Pelje?acin silta . Ennen sillan valmistumista ainoa maantieyhteys Dubrovnikin alueen ja muun Kroatian valilla kulki Bosnia-Hertsegovinan kautta. ^[20]

Rautatieyhteytta Dubrovnikista muualle Kroatiaan ei ole. ^[21] Kaupungilla on oma kansainvalinen ?ilipin lentoasema , joka sijaitsee 22 kilometria kaupungista kaakkoon. Lentokentalta on linja-autoyhteys Dubrovnikin kaupunkiin. ^[22] Lentoasemaa kaytti vuonna 2018 2,5 miljoonaa matkustajaa. ^[23]

Dubrovnikin sisainen julkinen liikenne perustuu linja-autoihin. Kymmenen linjaa kuljettaa matkustajia esikaupungeista keskustaan. Linja-autoasema sijaitsee Pilen alueella Vanhan kaupungin portilla. ^[24] Dubrovnikin satama Gru?inlahdella sijaitsee 3,5 km vanhastakaupungista. Se on suosittu risteilysatama, josta kulkee saannollisia reitteja lahiston saarille ja muualle Kroatiaan. ^[25]

Dubrovnikissa on useita korkeakouluja ja yliopistoja. Naihin kuuluvat Dubrovnikin yliopisto, ^[26] kansainvalinen Libertas-yliopisto, ^[27] Kroatian Rochester Institute of Technology, ^[28] Zagrebin yliopiston jatko-opintokeskus ^[29] ja Kroatian tiede- ja taideakatemian historian osasto. ^[30]

Dubrovnik oli yksi kroatian kielen ja Kroatian kirjallisuuden kehityksen keskuksista seka lukuisten runoilijoiden ja naytelmakirjailijoiden kuten Ivan Gundulićin ja Marin Držićin koti. Merkittavia olivat myos taidemaalarit Lovro ja Vicko Dobričević ja tiedemiehet kuten Ruđer Josip Bošković ja Marin Getaldić .

Dubrovnikissa ja sen ymparistossa on kuvattu useita televisiosarjoja ja elokuvia.

• HBO:n sarjaa Game of Thrones kuvattiin Dubrovnikissa. Dubrovnik esitti Kuninkaansataman ja Qarthin kaupunkeja. ^[31]
• Dubrovnikissa kuvattiin vuonna 2016 elokuvaa Star Wars: The Last Jedi . ^[32]
• Vuonna 2017 Dubrovnikissa kuvattiin elokuvaa Robin Hood (2018).

• Valtasar Bogi?i? (1836?1908), lainoppinut ja etnografi, syntynyt Ragusassa

• Pilvi Torsti: Sankarimatkailija Adrianmeren rannikolla (Like 2007)
• Pilvi Torsti: Sankarimatkailijan Slovenia, Kroatia & Bosnia ja Hertsegovina (Taifuuni 2002, 2. uudistettu p. Like 2007)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dubrovnik Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Dubrovnik Wikivoyagessa (englanniksi)
• Kaupungin viralliset sivut