Osa artikkelisarjaa
Kalvinismi ja reformoidut kirkot
Tausta ja historia Kristinusko Uskonpuhdistus Protestantismi
Teologia Kristillinen rekonstruktio Liittoteologia Vapaan armon teologia Monergismi Predestinaatio Viisi periaatetta Sola fide Sola gratia Sola scriptura Soli Deo gloria Solus Christus Korvausteologia Taydellinen turmelus
Teokset Kristillisen uskonnon opetus Geneven Raamattu Reformoitu uskontunnustus Westminsterin standardit Reformoitu systemaattinen teologia Reformoidun kirkon tunnustuskirjat Heidelbergin katekismus Belgialainen uskontunnustus Dordtin kanonit
Paasuuntaukset Reformoidut kirkot Presbyteerinen kirkko Kongregationaalinen kirkko Reformoidut baptistit Anglikanismi
Alasuuntaukset Etela-Afrikan reformoidut kirkot Hugenotit Plymouthin pyhiinvaeltajat Puritanismi Uuskalvinismi Uusi kalvinismi Vapaat suunnat
Organisaatio Reformoitujen kirkkojen maailmanyhteiso Maailman reformoitu yhteiso Reformoitujen kirkkojen kansainvalinen konferenssi Pohjois-Amerikan reformoitu ja presbyteerinen neuvosto
Henkilot Ulrich Zwingli Martin Bucer Peter Martyr Vermigli Heinrich Bullinger Jean Calvin John Knox Zacharias Ursinus Theodore Beza Jonathan Edwards Friedrich Schleiermacher Abraham Kuyper Karl Barth
n k m

Dordtin tai Dordrechtin kanonit on vuosina 1618?1619 Dordtin kaupungissa pidetyn Hollannin reformoidun kirkon synodin paatosasiakirja. Hollannin reformoidun kirkon edustajien lisaksi synodissa oli mukana 28 ulkomaalaista delegaattia kahdeksasta eri maasta ja kanoneilla on siksi tarkea asema myos Hollannin ulkopuolella. ^[1]

Dordtin synodissa kasiteltiin Leidenin yliopiston teologian professorin Jacobus Arminiuksen aloittaman arminiolaisuuden aiheuttamaa hajaannusta kirkossa. Arminius ja hanen seuraajansa olivat kyseenalaistaneet useita Jean Calvinin keskeisia opetuksia muun muassa predestinaatiosta . Dordtin synodi tuomitsi Arminiuksen nakemykset ja maaritteli reformoitujen kirkkojen virallisen opin naista kysymyksista. ^[1]

Dordtin kanonien alkuperainen tarkoitus oli toimia paatoksina kiistanalaisista opillisista kysymyksista ja niiden sisalto rajautuu naihin kysymyksiin eivatka ne ole reformoidun opin yleisesitys. ^[1]