Pyha Dominicus de Guzman
|
---|
Pyha Dominicus de Guzman
|
Henkilotiedot
|
---|
Syntynyt
| 8. elokuuta 1170
Caleruega, Castile,
Espanja
|
Kuollut
| 6. elokuuta 1221
Bologna
,
Italia
|
Kansalaisuus
|
espanjalainen
|
Ammatti
|
pappi
|
Vanhemmat
|
Felix de Guzman ja autuas Azan Joanna
|
|
Infobox OK
|
Osa
artikkelisarjaa
|
Kristillinen mystiikka
|
---|
|
|
Kaytantoja
- Luostarilaitos, saantokunnat ja mystiset liikkeet
- Mietiskely
- Askeesi
- Tavoitteita
|
Ihmisia
(aikakauden tai vuosisadan mukaan)
- Antiikki
- Aavikkoisat
- Sydankeskiaika
- Myohaiskeskiaika
- Englantilaisia mystikkoja
- Alankomaalaisia mystikkoja
- Saksalaisia mystikkoja
- Naismystikkoja
- Renessanssi ja uusi aika
- Moderneja mystikkoja
|
|
Pyha Dominicus de Guzman
(Espanjaksi:
Santo Domingo;
8. elokuuta
1170
Caleruegassa ?
6. elokuuta
1221
Bolognassa
) oli espanjalainen pappi joka perusti saarnaajaveljeston eli
dominikaanisaantokunnan
, latinaksi
Ordo Praedicatorum
. Paavi
Gregorius IX
kanonisoi Dominicuksen 13. heinakuuta 1234. Pyhimysta kunnoitetaan
katolisuudessa
,
anglikaanisuudessa
ja
luterilaisuudessa
. Dominicuksen juhlaa vietetaan
8. elokuuta
eli pyhimyksen syntymapaivana. Han on astronomien,
astronomian
,
Dominikaanisen tasavallan
, vaarin syytettyjen ihmisten, Santo Domingo Pueblon,
Vallettan
,
Birgun
ja
Managuan
suojeluspyhimys, ja hanen symboleitaan ovat esimerkiksi lilja, kirja, ruusukko ja soihtua piteleva koira.
[1]
Dominicuksen uskotaan vastaanottaneen
ruusukkorukouksen
pyhalta Neitsyt Marialta
vuonna 1214
albigenssien
ja muiden harhaoppisten kaannyttamiseksi.
[2]
Pyhimys on muun muassa
pyhan Franciscus Assisilaisen
ja pyhan [[Simon Stock]in aikalainen.
lahde?
Pyha Dominicus syntyi vuonna 1170
Espanjassa
Caleruegassa
, ilmeisesti aatelissaatyiseen Felix de Guzmanin ja myohemmin vuonna 1828 paavi
Leo XII:n
autuaaksijulistaman Azan Joannan perheeseen, jolla oli huomattavia yhteyksia. Han aloitti vuonna 1184 opinnot yliopistossa
Palenciassa
ja viela kesken opintojen
Osman
piispa Martin de Bazan asetti hanet katedraalin kanoniksi. Hanen saamansa stipendi auttoi hanta opintojen jatkamisessa. 25-vuotiaana hanet vihittiin papiksi, ja pian hanesta tuli subpriori. Kun priori Diego d'Azevadosta tuli
Osman
piispa, noin vuonna
1201
, pyha Dominicus tuli prioriksi hanen sijaansa. Silloin han oli viettanyt kontemplatiivista elamaa kuusi tai seitseman vuotta.
lahde?
Vuosina
1203
ja
1205
Dominicus seurasi Osman piispa Diegoa taman diplomaattisella matkalla
Tanskaan
neuvottelemaan avioliittoa kuningas Alfonso IX:n Ferdinand-pojalle.
1206
Dominicus sai tehtavakseen toimia Languedocin kerettilaisia albigensseja vastaan.
1207
piispa Diego palasi takaisin Osmaan. Dominicus jatkoi kuitenkin toimintaansa alueella. 1210?1211 Dominicus saarnasi Toulousessa harhaoppisia vastaan. Dominicus perusti saarnaajayhteisonsa
1215
Toulousessa
. Yhteiso noudatti
Pyhan Augustinuksen
nimissa kulkevaa ns. augustiinolaissaantoa. 22. joulukuuta 1216 paavi
Honorius III
vahvisti Dominicuksen toiminnan ja 3. joulukuuta 1218 han myonsi saantokunnalle pyhan Sixtuksen kirkon Roomassa.
Dominicus saapui
Bolognaan
21. joulukuuta 1218 ja vuonna 1220 paavi Honorius III vahvisti hanen asemansa saantokunnan johdossa. Samana vuonna paavi lahetti heidat muiden yhteisojen munkkien kanssa
Lombardiaan
saarnaamaan. Pyhimyksen johdolla sadantuhannen harhaoppisen kerrotaan palanneen kirkkoon. Vuoden 1221 lopulla pyha Dominicus palasi kuudennen ja viimeisen kerran Roomaan, jossa han sai arvokkaita myonnytyksia jarjestolleen. Saman vuoden tammikuussa, helmikuussa ja maaliskuussa, julkaistiin
bullia
, jotka suosittelivat saantokuntaa kirkossa. Vuoden 1221 toukokuussa han palasi Bolognaan, mutta siella han sairastui vakavasti, ja han kuoli kolmen viikkoa sairastettuaan. Paavi
Gregorius IX
kanonisoi pyhan Dominicuksen 13. heinakuuta vuonna 1234 julistaen, ettei epaillyt miehen pyhyytta sen enempaa kuin
pyhan Pietarin
ja
pyhan Paavalinkaan
.
Paaartikkeli:
Dominikaanit
Saarnaajaveljeston (
lat. Ordo Praedicatorum,
O.P.) toiminnan keskipisteena tuli olemaan toiminta harhaoppeja vastaan. Veljeskunta toimi suoraan
paavin
alaisuudessa. Jo pian saantokunnasta muodostui myos yksi tarkeimmista keskiaikaisista oppineiden yhteisoista. Tarkein 1200-luvun dominikaanioppineista oli epailematta pyhimys ja kirkonopettaja (latinaksi niin sanottu
Doctor Angelicus
, enkelimainen opettaja)
Tuomas Akvinolainen
(1225?1274). Muita tunnettuja dominikaaneja ovat
pyha Raymundus Penafortelainen
(n. 1175?1275),
pyha Albert Suuri
(n. 1200?1280),
pyha Pius V
(1504?1572),
pyha Katariina Sienalainen
(1347?1380) ja
pyha Vincent Ferrer
(1350?1419). Saantokunnan motto on latinaksi
Laudare, Benedicere, Praedicare
eli suomeksi "ylistaa, siunata, saarnata".
Itameren alueelle dominikaanit saapuivat jo varhain. Sailyneet lahteet osoittavat dominikaanien yhteyksista Turun hiippakuntaan jo 1200-luvun alkupuolelta alkaen. Turkuun rakennettiinkin Suomen ensimmainen dominikaaniluostari, vaikka dominikaaniveljet tulivat eri puolilta Ruotsia. Luostarin vaikutus jatkui
Kustaa Vaasan
ja
Mikael Agricolan
aikoihin saakka. Luostari paloi 1537. Nykyaan dominikaanit vaikuttavat Suomessa
Studium Catholicum
-saatiossa Helsingin Ritarikadulla, joka vihittiin 15. marraskuuta 1950 ja maassa toimii myos dominikaanien maallikkoryhma.
[3]
[4]
Nykyaan dominikaanit vaikuttavat yli 100 maassa ja heilla on suunnilleen 6 500 veljea, 4 000 nunnaa, 35 000 aktiivista sisarta ja yli 100 000 maallikkoa.
[5]
Vuonna 2016 dominikaaneilla oli 560 seurakuntaa.
[6]
Vuonna 1901 saantokunnalla oli 14 kanonisoitua pyhimysta ja 215 autuasta.
[7]
Kirkolla on ollut nelja dominikaanista paavia, nimittain
autuas paavi Innocentius V
(n. 1225?1276),
autuas paavi Benedictus XI
(1240?1304),
pyha paavi Pius V
(1504?1572) ja
Jumalan palvelija paavi Benedictus XIII
(1650?1730).
[8]
Dominikaaneilla on myos oma riituksensa, dominikaaninen riitus, joka on yksi katolisen kirkon lantisista riituksista ja jonka pyha Dominicus perusti vuonna 1215.
[9]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|