Tama artikkeli kertoo mineraalista.
Dolomiitit
on vuoristo Euroopassa.
Dolomiitti
(
Ca
Mg
(
C
O
3
)
2
)
[1]
on kemialliselta koostumukseltaan kalsiummagnesiumkarbonaattia. Dolomiitti on
kidejarjestelmaltaan
trigoninen.
Variltaan
dolomiitti on usein kellertavaa tai ruskehtavaa, hyvin harvoin puhtaan valkoista. Dolomiitti voi olla myos hyvin voimakkaanvarinen, mutta silloin se johtuu epapuhtauksista. Harmahtavia, punaisia ja vihreitakin varisavyja esiintyy. Aaritapauksissa dolomiitti voi olla tiilenpunaista, vihreata tai mustaa.
Kiilloltaan
dolomiitti on lasikiiltoinen ja
viiru
on valkoinen.
Kovuudeltaan
dolomiitti on 3,5?4 Mohsin asteikolla ja
ominaispaino
on 2,8?3 g/cm³.
Dolomiittia esiintyy kidemuotoisena onkaloissa, Suomessa sita on
Paltamossa
,
Joroisissa
,
Virtasalmella
,
Vampulassa
,
Siikaisissa
.
[2]
Dolomiittia kaytetaan rakennuskivissa ja maanparannusaineissa. Maanparannuksessa dolomiitti vahentaa maan happamuutta ja lisaa maahan kalsiumia ja magnesiumia.
Mineraali on nimetty 1791 ranskalaisen minerologin ja geologin
Deodat Gratet de Dolomieu
'n mukaan.
- ↑
Turunen, Mikko:
Dolomiitti
Geologia.fi
. Viitattu 9.7.2013.
- ↑
Kurhila, Matti:
Tot?iliniitti ja pyroauriitti Siikaisten Otamon dolomiittilouhoksessa
. Pro gradu -tyo: Helsingin yliopisto, Geologian laitos, geologian ja mineralogian osasto. Helsinki: M. Kurhila, 2002.
(suomeksi)
