Buxtehude vuonna 1674
Johannes Voorhoutin
maalaamana ainoassa sailyneessa hanta esittavassa muotokuvassa.
Dietrich
(myos
Dieterich
tai
Diderik
)
Buxtehude
(noin
1637
?
9. toukokuuta
1707
Lyypekki
[1]
) oli tanskalais-saksalainen urkuri ja saveltaja. Buxtehuden elamanvaiheista ei ole sailynyt kovinkaan paljon tietoa.
Buxtehude syntyi todennakoisesti
Helsingborgissa
,
Juutinrauman
itarannalla noin vuonna 1637. Han piti
Tanskaa
isanmaanaan, vaikka eli valtaosan elamastaan Pohjois-Saksassa
Lyypekin
Marian kirkon urkurina.
[2]
Buxtehude savelsi muun muassa urkumusiikkia ja kantaatteja, mutta suurin osa savellyksista on kadonnut. Hanen urkumusiikkiaan pidetaan nykyaan pohjoissaksalaisen barokin huipentumana. Nuori
Johann Sebastian Bach
kaveli vuonna 1705 lahes 300 kilometria kuullakseen Buxtehuden urkujensoittoa, ja myos
Georg Friedrich Handel
matkusti kuulemaan maineikasta muusikkoa.
Urkurinvirassaan Buxtehude savelsi ja johti myos soitin- ja lauluyhtyemusiikkia.
Isansa Johannes Buxtehuden tyon jatkajana Dieterich aloitti urkurin viroissa Juutinrauman molemmilla puolilla, Helsinborgin ja
Helsingørin
Marian kirkoissa. Opetusta han ilmeisesti sai paaosin isaltaan, joskin han saattoi opiskella myos
Hampurissa
tai Lyypekissa. Noin 30-vuotiaana Buxtehude kutsuttiin Lyypekin Marian kirkon urkuriksi, jota virkaa Buxtehude hoiti kuolemaansa asti.
[2]
Buxtehude avioitui Lyypekissa edeltajansa, urkuri
Franz Tunderin
tyttaren Anna Margaretan kanssa. Buxtehude nosti jo Tunderin perustamat
adventtiajan
iltamusiikit (
saks.
Abendmusik
) kukoistukseensa. Viitena perakkaisena joulua edeltavana sunnuntaina pidetyssa vuosittaisessa konserttisarjassa tiedetaan esitetyn laajojakin
oratoriotyyppisia
teoksia, mutta yhtaan varmasti Buxtehudeen saveltamaksi todistettua teosta ei ole sailynyt. Tallella on kuitenkin toista sataa
kantaattia
tai pienempaa vokaaliteosta eri kokoelmissa.
[2]
Buxtehudea pidetaan 1600-luvun pohjoissaksalaisen urkuri- ja urkusaveltajaperinteen huipennuksena. Buxtehuden urkuteoksia on sailynyt erityisesti Bachin lahipiirin kopioimina. Suurelle pohjoissaksalaiselle urkutyypille luodut teokset ovat sailyttaneet asemansa keskeisena barokin urkuohjelmistona.
[2]
Buxtehuden sailyneet urkusavellykset (muun muassa preludeja, fuugia, passacaglioita ja koraalialkusoittoja) julkaistiin painettuina vuosina 1876?1878 ja valikoima kirkkokantaatteja vuonna 1904. Kiinnostus Buxtehudea ja hanen musiikkiaan kohtaan virisi uudelleen vietettaessa hanen syntymansa 300-vuotisjuhlaa vuonna 1937.
[3]
- ↑
Virtamo, Keijo (toim.):
Otavan musiikkitieto
(2. painos), s. 62. Helsinki: Otava, 1997.
- ↑
a
b
c
d
Haapasalo, Juhani:
Dieterich Buxtehude
Urkuprojekti, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Arkistoitu
6.3.2016. Viitattu 2.7.2013.
- ↑
Haapanen, Toivo ym. (toim.):
Musiikin tietokirja
, s. 67. Helsinki: Otava, 1948.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
