Tama artikkeli kertoo kirjailijasta. Televisio-ohjaajasta kertoo artikkeli
David Grossman (ohjaaja)
.
David Grossman
( s.
25. tammikuuta
1954
Jerusalem
[1]
) on
israelilainen
kirjailija
. Hanen isansa Yizhak Grossman muutti
Ita-Euroopasta
Palestiinaan
1930-luvulla, aiti Michaela oli puolestaan syntyperainen jerusalemilainen. Varhaiskypsa David Grossman esiintyi
radion
lastenohjelmissa. Suoritettuaan
asevelvollisuutensa
Israelin armeijan
tiedustelupalvelussa 1971?1975 han opiskeli
Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa
filosofiaa
ja
teatteria
. Samanaikaisesti han jatkoi radiouraansa juontajana ja uutisankkurina. Grossman erotettiin radiosta 1988 hanen jouduttuaan poliittisten mielipiteidensa vuoksi erimielisyyksiin johdon kanssa. Sittemmin han on toiminut taysipaivaisena kirjailijana.
[2]
Grossman solmi vuonna 1976 avioliiton Michal Eshelin kanssa. Heilla on kaksi poikaa, Jonathan ja Uri, seka tytar Ruti. Grossman asuu Jerusalemin lahistolla
Mevasseret Zionin
asuinalueella.
[2]
Grossmania pidetaan oman sukupolvensa parhaimpiin kuuluvana israelilaisena kirjailijana. Han on kirjoittanut useita romaaneja, lasten- ja nuortenkirjoja ja poliittisia kirjoitelmia, joista osa on koottu kirjoiksi. Hanen kirjojaan on kaannetty useille kielille. Han on saanut monia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja
[3]
ja ollut muun muassa
Nobelin kirjallisuuspalkinnon
ehdokkaana.
[4]
Grossmanin esikoisromaani
The Smile of the Lamb
kuvaa elamaa Israelin miehittamalla
Lansirannalla
ja
Gazan
alueella. Kirjan kertojina on nelja eri henkiloa, joista jokainen kantaa harteillaan raskasta poliittisten, filosofisten ja henkilokohtaisten ongelmien taakkaa. Grossman pohtii romaanissa miehityksen turmelevaa vaikutusta seka miehitettyihin etta miehittajiin.
[2]
Hakusana: rakkaus
(ilmestynyt suomeksi 2000) on Grossmanin toinen romaani. Se kuvaa pienta poikaa nimelta Momi Neumann, jonka vanhemmat ovat
holokaustista
eloon jaaneita uhreja. Momik yrittaa ymmartaa ja kuvitella mielessaan vanhempiensa kokemuksia. Grossman itse muistaa lapsuudestaan sukulaisia ja naapureita, jotka olivat kokeneet
keskitysleirien
kauhut, mutta eivat koskaan puhuneet niista. ”Tuntui kuin he olisivat karsineet jostakin salaperaisesta sairaudesta, jota ei saanut mainita aaneen”, Grossman kertoo, ”ja se oli meista lapsista pelottavaa.” Nuoressa Israelin valtiossa pidettiin holokaustia tavallaan
tabuna
, ja eloon jaaneet tunsivat syyllisyytta siita, etta heidat oli kuljetettu keskitysleireihin ilman vastarintaa, kuin karja teuraaksi. Vasta
Adolf Eichmannin
vuoden 1961 oikeudenkaynnin jalkeen asenne eloon jaaneita kohtaan muuttui ymmartavammaksi ja avoimempi keskustelu tuli mahdolliseksi. Ison osan kirjaa muodostaa fantastinen kertomus holokaustissa surmatusta puolanjuutalaisesta kirjailijasta
Bruno Schulzista
.
[2]
Grossmanin seuraava teos
Sydamen kielioppi
(suomennettu 1994) on tavallaan kirjailijan omakuva nuoruusvuosilta. Romaanin paahenkilo on nuori Aaron, yksinainen, herkka ja unelmoiva nuorukainen, joka kokee
murrosikansa
myrskyt
kuuden paivan sodan
roihutessa taka-alalla. Aaron pelkaa aikuisten maailmaa, sen karvaisia kainaloita, seksia ja monimutkaisuutta. Grossman kuvaa Aaronin tuskaista sisaista monologia tajunnanvirtatekniikalla. Edellisen romaanin tavoin myos
Sydamen kielioppi
on vakuuttava ja psykologisesti realistinen kuvaus lapsen kehityksesta.
[2]
Grossmanin tuotantoon kuuluu myos Itamar-pojan seikkailuista kertova viehattava kuvakirjasarja esikouluikaisille seka pari lasten ja nuorten romaania,
The Zigzag Kid
ja
Someone to run with
, joita myos aikuiset lukevat ja arvostavat. Ensin mainittu on satuaiheinen seikkailuromaani ja jalkimmainen teini-ikaisten rakkaustarina, joka sijoittuu Jerusalemin
katulasten
maailmaan.
[2]
Grossmanin tuotannossa poliittiset kirjat vuorottelevat puhtaasti kaunokirjallisten teosten kanssa. Romaani
Be my knife
vuodelta 2002 on epapoliittinen, kirjemuotoon rakennettu rakkauskertomus. Sen paahenkilo Yair Einhorn on ujo, neuroottinen kirjakauppias, joka yksinaisyydessaan lahestyy kirjeitse kaunista tuntematonta naista. Romaanin modernistinen tyyli on saanut vaikutteita
Joycelta
ja
Beckettilta
.
Death as a way of life
ilmestyi 2003, ja se vuorostaan on kokoelma poliittisia artikkeleita kymmenen vuoden ajalta. Se alkaa optimistisesti
Rabinin
ja
Arafatin
Oslon rauhansopimuksen ajalta ja paattyy lahes epatoivoiseen selostukseen al-Aqsa Intifadan syista. Poliittisesti liberaali Grossman on kirjallisen uransa alusta alkaen ollut
rauhanaatteen
kannattaja ja sen puolesta taistelija, kuten myos muut merkittavat israelilaiset kirjailijat, esimerkiksi
Amos Oz
ja
A. B. Yehoshua
.
[5]
Vuonna 2017 Grossman sai
kansainvalisen Booker-palkinnon
englanniksi kaannetysta romaanistaan
A Horse Walks Into a Bar
.
[3]
Grossmanin uusin suomennettu teos on vuonna 2020 ilmestynyt romaani
Kun Nina sai tietaa
.
[6]
- Hakusana rakkaus
. (Ayyen erekh ’ahava: Roman, 1986.) Suom. Kristiina Lampola. Helsinki: Otava, 2000.
ISBN 978-951-1-14308-6
.
- Sydamen kielioppi
. (Sefer ha-dikduk ha-penima, 1994.) Suom. Kristiina Lampola. Helsinki: Otava, 1994.
ISBN 951-1-13294-6
.
- Leijonahunaja: Simsonin myytti
. (Deva? arayyot: Sippur ?im?on, 2006.) Suom. Kristiina Lampola. Myytti-sarja. Helsinki: Tammi, 2006.
ISBN 978-951-31-2329-1
.
- Sinne missa maa paattyy
. (I?a borakhat mi-besora, 2008.) Suom. Markku Pakkila. Helsinki: Otava, 2011.
ISBN 978-951-1-24798-2
.
- Hevonen meni baariin.
(Sus echad nichnas lebar, 2014) Suom. Arto Schroderus. Helsinki: Otava, 2018.
ISBN 978-951-1-32097-5
.
- Kun Nina sai tietaa
. (Itti ha-hayyim mesahek harbe, 2019.) Suom. Minna Tuovinen. Helsinki: Otava, 2020.
ISBN 978-951-1-35628-8
.
- The Jogger
(1983)
- The Smile of the Lamb
(1983)
- See under:Love
(1986)
- The Yellow Wind
(1987)
- The Book of Intimate Grammar
(1991)
- Sleeping on a Wire : Conversations with Palestinians in Israel
(1993)
- The Zigzag Kid
(1994)
- Be my knife
(2002)
- Someone to Run With
(2002)
- Death as a Way of Life: Israel Ten Years After Oslo
(2003)
- In Another Life
(2003)
- To the End of the Land
(2010)
- Falling Out of Time
(2014)
- A Horse Walks Into a Bar
(2017)
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|