Dardilaiset kielet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Dardilaiset eli luoteiset indoarjalaiset kielet [1] ovat Afganistanin koillisosan, Pakistanin pohjoisosan ja Intian luoteisosan vuoristoseuduilla puhuttavien indoiranilaisten kielten ryhma. Sen nimitys perustuu muinaiseen Pohjois-Intian asukkaita tarkoittavaan sanaan. Kielten puhujamaaran arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa. Suurin niista on neljan miljoonan puhujan ka?miri . [2]

Geneettisesti dardilaisia kielia voidaan pitaa indoarjalaisten kielten alaryhmana. Toisaalta niilla on paljon yhteista samalla alueella puhuttavien nuristanilaisten kielten kanssa, jotka toisinaan luetaan samaksi kieliryhmaksi. [3] Dardilaiset kielet ovat myos sailyttaneet indoarjalaisista kielista havinneita vanhoja indoiranilaisia piirteita. Kielten luokittelu indoarjalaisiksi tai indoiranilaisten kielten erilliseksi haaraksi on herattanyt runsaasti keskustelua. [4]

Dardilaisten kielten sisalla erottuu selvimmin itainen ryhma, johon kuuluvat ka?miri, ?ina , phalura ja siita eriytynyt sawi . [5] Ka?miri murteineen on toisinaan katsottu omaksi ryhmakseen. [6] Yhteisnimityksella kohistani kutsutaan maijania , torwalia ja ba?karikia eli gawria. Keskiryhman pohjoiseen alaryhmaan kuuluvat khowar ja kala?a . Lahinna maantieteellisin perustein erotettavassa keskiryhman etelaisessa alaryhmassa erityinen asema on tirahilla . Lahella toisiaan ovat etelaisen alaryhman gawar eli gawar-bati ja katarkalai seka toisaalta ?uma?ti , grangali ja ningalami . Erillisen ryhman muodostavat pa?ai ja sen lahisukukielet tai murteet. [5] Damelin kielessa on seka dardilaisia etta nuristanilaisia piirteita. Dardilaisena pidetty dumaki kuuluu geneettisesti keskisiin indoarjalaiskieliin. [2]

Dardilaisista kielista ainoastaan ka?mirilla on pitka kirjallinen perinne. Sita on vanhastaan kirjoitettu intialaisilla sarada -, nagari - ja takrikirjoituksilla . [7] Nykyinen ka?mirin kirjakieli perustuu arabialais-persialaiseen kirjaimistoon . [8] Viime aikoina myos khowaria, maijania, ?inaa ja pa?aita varten on laadittu arabialaisiin aakkosiin perustuvat kirjoitusjarjestelmat. [7]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Anhava, Jaakko:  Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos) , s. 101. Tampere: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-734-X .
  2. ↑ a b Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki , s. 14. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-085-X .
  3. ↑ Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki , s. 14?15. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-085-X .
  4. ↑ Concise Encyclopedia of Languages of the World , s. 283. Oxford: Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-087774-7 .
  5. ↑ a b Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki , s. 15. Moskva: Indrik, 1999. ISBN 5-85759-085-X .
  6. ↑ Concise Encyclopedia of Languages of the World , s. 282. Oxford: Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-087774-7 .
  7. ↑ a b Lingvistit?eski entsiklopedit?eski slovar , s. 127. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2 .
  8. ↑ Concise Encyclopedia of Languages of the World , s. 583. Oxford: Elsevier, 2009. ISBN 978-0-08-087774-7 .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dardilaiset_kielet&oldid=19890498 ”